Kuntajuridiikan ytimessä: Turpakäräjät Live
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.
Kunnat voivat sopia, että jotain tehtävää hoitaa niiden puolesta kuntayhtymä. Kuntayhtymä on jäsenkunnistaan erillinen, itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla on oma perussopimuksessa määritelty toimialansa sekä omat toimielimensä ja oma henkilöstönsä. Kuntayhtymä on yksi kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muoto.
Kuntayhtymä perustetaan jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Se hoitaa jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia tehtäviä.
Kunnan velvollisuudesta kuulua kuntayhtymään jollakin toimialalla ja määrätyllä alueella säädetään erikseen. Esimerkiksi sairaanhoitopiirit (vuoden 2022 loppuun) sekä maakuntien liitot ovat ns. pakkokuntayhtymiä. Valtaosa kuntayhtymistä on kuitenkin vapaaehtoisia kuntayhtymiä, joihin kuuluminen ei lain mukaan ole pakollista.
Kuntayhtymät edustavat laajasti kunnan eri toimialoja.
Kuntayhtymistä säädetään kuntalain (8410/2015) 8. luvun 55-64 §:ssä.
Kuntien yhteistoimintasopimukset, ml. kuntayhtymien perussopimukset, on päivitettävä kuntalain 8 luvussa säädetyn mukaiseksi vuoden 2023 loppuun mennessä.
Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta säädetään kuntalain 57 §:ssä. Säännöksen mukaan jos perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta.
Vuoden 1995 kuntalaki ei mahdollistanut asiasta sopimista perussopimuksissa, joten jollei perussopimukseen tehdä vastaavaa muutosta, sopimuksen muuttaminen tulee lähtökohtaisesti tehdä laissa säädetyllä enemmistöllä jäsenkunnista.
Kuntayhtymä perustetaan kuntalain 55 §:n mukaan kuntien välisellä perussopimuksella. Kuntayhtymän perussopimuksen hyväksyvät jäsenkuntien valtuustot. Perussopimus on nimenomaan kuntien välinen sopimus. Kuntayhtymä, joka sopimuksella perustetaan, ei sen sijaan ole sopimusosapuoli.
Kuntayhtymä katsotaan perustetuksi, kun kaikkien perustajakuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Kuntayhtymä voi kuntalain 55 §:n mukaisesti hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa.
Kuntalain 56 §:ssä säädetään kuntayhtymän perussopimuksen vähimmäissisällöstä. Perussopimuksessa on sovittava ainakin:
Perussopimuksessa voidaan myös sopia, että kuntayhtymän muun toimielimen kuin yhtymäkokouksen jäsenten ja varajäsenten tulee olla jäsenkuntien valtuutettuja ja että sopimuksessa määrätyissä asioissa päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistö.
Perussopimuksen huolellisella valmistelulla voidaan välttää paljon vaikeuksia – hyvin laaditun sopimuksen soveltaminen on sopimussuhteen aikana tapahtuvien muutosten, kuntayhtymästä eroamisten ja kuntayhtymän purkamisen yhteydessä helpompaa. Hyvä sopimusvalmistelu on tehokasta ongelmien ennaltaehkäisyä.
Kuntayhtymän perussopimusmalli (2023) löytyy julkaisupankistamme.
Kuntalain 58 §:n mukaan kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto tai yhtymäkokous.
Yhden toimielimen kuntayhtymässä, josta säädetään kuntalain 61 §:ssä, päätösvalta jakautuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin.
Kuntayhtymällä voi olla myös muita perussopimuksessa sovittuja toimielimiä. Jäsenkunnat voivat harkita, määrittelevätkö ne kuntayhtymän organisaatio- ja hallintorakenteen tyhjentävästi perussopimuksessa Jäsenkuntien on mahdollista jättää muita toimielimiä koskevaa päätösvaltaa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttävälle toimielimelle. Tällöin asiasta on sovittava perussopimuksessa.
Jäsenkunnat voivat perussopimuksessa sopia myös tarkasti organisaatiorakenteesta ja toimielinten tehtävistä.
Kuntayhtymän muiden kuin ylintä päätösvaltaa käyttävien toimielinten kokoonpano on sovitettava sellaiseksi, että se vastaa kuntayhtymän alueella jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien eri ryhmien kuntavaaleissa saamaa ääniosuutta vaalilaissa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa eri ryhmien jäsenkunnissa kuntavaaleissa saaman kannatuksen laskennallista huomioon ottamista.
Yhtymävaltuustomallissa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymävaltuusto. Sen alaisena toimii yleensä yhtymähallitus.
Yhtymävaltuustosta säädetään kuntalain 59 §:ssä. Yhtymävaltuustoon sovelletaan, mitä valtuustosta säädetään. Yhtymävaltuuston jäsenet valitsee kunta perussopimuksessa sovitulla tavalla.
Kuntalain 64 §:ssä säädetään kuntaa koskevien säännösten soveltamisesta kuntayhtymässä. Kuntayhtymiin sovelletaan mm. kuntalain 14 §, 18 §, 19 §:ien säännöksiä, jotka koskevat valtuuston tehtäviä, puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia sekä valtuustoryhmää ja sen toiminnan tukemista. Kuntayhtymään sovelletaan myös kuntalain 12 lukua, jossa on säännökset päätöksenteko- ja hallintomenettelystä.
Yhtymävaltuusto vastaa kuntayhtymän toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kuntayhtymän päätösvaltaa.
Yhtymävaltuusto päättää:
Kuntalain kuntastrategiaa koskevaa 37 §:ää ei sovelleta kuntayhtymissä.
Yhtymäkokousmallissa kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, jonka alaisena toimii yleensä yhtymähallitus. Yhtymäkokoukseen ei pääsääntöisesti sovelleta suoraan kunnanvaltuustoa koskevia säännöksiä, vaan sen tehtävät ja toimivalta on määriteltävä tarkemmin perussopimuksessa. Perussopimuksessa ratkaistaan myös yhtymäkokouksen ja -hallituksen välinen suhde.
Yhtymäkokouksesta säädetään kuntalain 60 §:ssä. Jos kuntayhtymän päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous, kokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa.
Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin.
Yhtymäkokouksen tehtävänä on ainakin:
Tehtävät vastaavat siten pääosin kunnanvaltuuston ja kuntayhtymän yhtymävaltuuston tehtäviä. Yhtymäkokoukselle voidaan perussopimuksella antaa tarpeen mukaan myös muita kuin laissa nimenomaisesti mainittuja tehtäviä.
Yhtymäkokouksen julkisuuteen sovelletaan, mitä valtuuston kokouksen julkisuudesta säädetään 101 §:ssä.
Yhtymäkokousedustajan esteellisyyteen sovelletaan, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään 97 §:ssä.
Yhden toimielimen kuntayhtymästä säädetään kuntalain 61 §:ssä. Kunnat voivat muussa kuin lakisääteisessä yhteistoiminnassaan päättää, että kuntayhtymällä on vain yksi toimielin. Tällöin kuntayhtymän päätösvalta jakautuu jäsenkunnille ja kuntayhtymän toimielimelle perussopimuksessa sovituin tavoin. Toimielin vastaa kuntayhtymän toiminnasta, hallinnosta ja taloudenhoidosta. Yhden toimielimen mallissa kuntayhtymän ainoa toimielin on – pakollisen tarkastuslautakunnan lisäksi – tyypillisesti yhtymähallitus. Yhden toimielimen mallissa päätösvaltaa voi olla perusteltua osoittaa perussopimuksessa muita malleja laajemmin myös jäsenkuntien valtuustoille.
Yhden toimielimen kuntayhtymässä jäsenkuntien tulee ainakin:
Yhden toimielimen kuntayhtymää koskevassa perussopimuksessa on 56 §:ssä mainitun lisäksi sovittava siitä, miten kuntayhtymän päätöksenteko järjestetään tilanteessa, jossa jäsenkunnat eivät ole tehneet yhtäpitäviä päätöksiä jäsenkuntien päätösvaltaan kuuluvassa asiassa.
Yhden toimielimen mallissa kuntayhtymän ainoan toimielimen kokoonpanoon ei sovelleta poliittisen suhteellisuuden vaatimusta.
Kuntalain 2 §:n mukaisesti kuntalakia sovelletaan, jollei lailla toisin säädetä, kunnan hallinnon ja talouden järjestämiseen sekä 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan toimintaan. Kuntayhtymään sovelletaan kuntalain säännöksiä kuntakonsernista ja kunnan toiminnasta (6 §). Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan (kuntayhtymän) tytäryhteisö. Kunta/kuntayhtymä tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan/kuntayhtymän toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan.
Perussopimus määrittää kuntayhtymän toimialan. Kuntayhtymä voi hoitaa vain niitä tehtäviä, joiden katsotaan kuuluvan kunnan toimialaan. Kunnan tehtävistä säädetään kuntalain 7 §:ssä. Kunnan toimialaan kuuluvat kunnalliseen itsehallintoon kuuluvat kunnan itselleen ottamat tehtävät, kunnan yleinen toimiala, sekä kunnan lakisääteiset tehtävät, kunnan erityistoimiala.
Kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Nämä toimeksiantotehtävät voivat perustua erityislainsäädäntöön ja olla muun julkisyhteisön, kuten valtio, seurakunta ja Kela, tehtäviä. Tällaisista tehtävistä on syytä mainita perussopimuksessa.
Kuntayhtymät voivat harjoittaa kuntalaissa tarkoitettua kuntien yhteistoimintaa kuntien tai kuntayhtymien kanssa.
Kuntayhtymän tehtävien lisäksi perussopimuksessa tulee sopia tarvittaessa myös kuntalain 8 §:ssä tarkoitetun järjestämisvastuun siirtymisestä jäsenkunnilta kuntayhtymälle. Selkeintä on, että sopimuksessa yksiselitteisesti todetaan, siirtyykö järjestämisvastuu vai ei. Lakisääteisessä yhteistoiminnassa järjestämisvastuu siirtyy aina kuntayhtymälle.
Kuntayhtymä voi tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut itse tai hankkia ne sopimukseen perustuen muilta palveluntuottajalta. Kun kuntayhtymän hankkii laissa säädettyjä palveluja muulta palvelun tuottajalta, sillä säilyy kuntalain 8 §:n 2 momentissa tarkoitettu järjestämisvastuu (kuntalaki 9 §). Kuntayhtymä voi olla osakkaana yhtiössä tai jäsenenä yhteisöissä. Tällöin perussopimukseen on syytä ottaa tarkennettuja määräyksiä kuntayhtymän tehtävien hoidon periaatteista myös näiltä osin.
Perussopimuksessa tulee kuntalain 56 §:n mukaan sopia yhtymäkokousedustajien tai yhtymävaltuuston taikka muun ylintä päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista. Toimielimen jäsenten lukumäärä voidaan suoraan mainita perussopimuksessa tai esimerkiksi sitoa kunnan asukaslukuun, peruspääomaosuuteen tai palvelujen käyttöön tietyllä aikavälillä.
Perussopimuksessa tulee sopia, miten jäsenkuntien välinen äänivalta jakaantuu ja mikä on äänivallan jakautumisen peruste. Kullakin edustajalla voi olla yksi ääni, mutta äänivalta voi myös vaihdella. Äänivallan peruste on jäsenkuntien harkinnassa. Yleisimmin se on asukasluku, peruspääomaosuus tai esimerkiksi perustettavan kuntayhtymän palvelujen käyttö tietyllä aikavälillä.
Perussopimuksessa tulee sopia äänivallan perusteista, joten ei ole riittävää ottaa perussopimukseen suoraan kunkin kunnan äänimäärää (KHO 20.10.1994 T 5087).
Perussopimuksessa voidaan sopia äänivallan rajoituksista. Tarkoituksena voi olla esimerkiksi rajoittaa suuren jäsenkunnan määräävää asemaa kuntayhtymän päätöksenteossa. Perussopimuksessa on syytä täsmentää, onko tarkoitus rajoittaa äänivaltaa kokouksessa läsnä olevien kesken vai suhteessa kaikkien jäsenkuntien yhteenlaskettuun äänimäärään. Kuntayhtymän jäsenyydestä aiheutuvien oikeuksien ja velvollisuuksien on oltava tasapainossa. Jäsenten äänivalta ja maksuosuuksien perusteet eivät saa olla kohtuuttomassa epäsuhteessa toisiinsa nähden.
Äänivalta voidaan jakaa tasan kunnan edustajien kesken tai kokouksessa läsnä olevien kunnan edustajien kesken. Varsinkin yhtymäkokouksessa voi olla perusteltua, että yksi edustaja käyttää kunnan koko äänimäärän.
Perussopimuksen muuttaminen on jäsenkuntien asia, koska perussopimus on kuntien välinen sopimus.
Mikäli perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (kuntalaki 57 §).
Lakisääteisessä yhteistoiminnassa jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida ilman suostumustaan velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.
Uuden jäsenkunnan ottaminen, joka aina merkitsee myös perussopimuksen muuttamista, tulee viedä jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi.
Kuntayhtymän perussopimuksen muuttamista koskevaa pykälää ei voida ongelmitta soveltaa sellaisissa liikelaitoskuntayhtymissä, joiden jäsenenä on yksi tai useampi kuntayhtymä. Jäsenkuntien asukaslukua koskevaa ehtoa ei voi sellaisenaan soveltaa jäsenenä olevaan kuntayhtymään. Tällaisen liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksen muuttamisessa oikeudellisesti turvallinen vaihtoehto on sopimuksen muuttaminen kaikkien jäsenten yhtäpitävillä päätöksillä.
Kuntalakiin lisättiin vuonna 2021 (HE 242/2020 vp) sääntelyä kuntayhtymien yhdistymisestä (62 a §) ja kuntayhtymän jakautumisesta (62 b §) kuntalain muutoksella (419/2021). Kuntayhtymä voi yhdistyä joko niin että yksi tai useampi kuntayhtymä yhdistyy vastaanottavaan kuntayhtymään tai sitten kuntayhtymät yhdistyvät uudeksi kuntayhtymäksi.
Kuntalain mukaan kuntayhtymän yhdistymiseen osallistuvien kuntayhtymien jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän yhdistymisestä hyväksymällä yhdistymissopimuksen.
Yhdistymissopimuksessa on sovittava ainakin:
Vastaavasti kuntayhtymä voi jakautua kokonaan tai osittain kahteen tai useampaan toimintaa jatkavaan uuteen kuntayhtymään tai vastaanottavaan kuntayhtymään.
Kuntayhtymän jakautumiseen osallistuvien kuntayhtymien jäsenkuntien valtuustot päättävät kuntayhtymän jakautumisesta hyväksymällä jakautumissopimuksen.
Jakautumissopimuksessa on sovittava ainakin:
Kuntalain uudesta sääntelystä kuntayhtymien yhdistymisestä ja kuntayhtymän jakautumisesta ei aiheudu muutostarpeita perussopimukseen.
Kuntayhtymästä eroamisesta säädetään kuntalain 62 §:ssä. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Jäsenkunnalla on oikeus erota vapaaehtoiseen yhteistoimintaan perustuvasta kuntayhtymästä. Lakisääteiseen yhteistoimintaan perustuvasta yhteistoiminnasta eroaminen ei ole mahdollista, jos yhteistoimintaan kuuluvista jäsenkunnista on säädetty tai lain nojalla päätetty.
Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtymästä eroavan jäsenkunnan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien asemasta. Perussopimuksessa tulee sopia myös jäsenkuntien osuudesta kuntayhtymän peruspääomaan ja varoihin sekä vastuusta sen veloista sekä muista kuntayhtymän taloutta koskevista asioista. Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä kuntayhtymän varoista sen velat ja pakolliset varaukset.
Perusopimukseen on otettava määräykset eroavan kunnan ja toimintaa jatkavien kuntien asemasta. Erityisen tärkeää on ottaa kantaa siihen, miten eroavan jäsenkunnan osuutta peruspääomaan sekä vastuuta kuntayhtymän veloista ja muista vastuista kuten eläkevastuista käsitellään erotilanteessa. Perussopimuksessa on sovittava, miten eroavan ja toimintaa jatkavien jäsenkuntien väliset taloudelliset suhteet ratkaistaan eroamisen yhteydessä.
Lisäksi sopimukseen on mahdollista ottaa muita jäsenkuntien tarpeellisiksi katsomia ehtoja eroamismenettelystä. Jäsenkunnan oikeutta eroamiseen ei kuitenkaan voi näillä ehdoilla rajoittaa.
Perussopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että eroavalle kunnalle suoritetaan sen osuus nettovarallisuudesta tai osa siitä. Perussopimuksessa on syytä huomioida myös sellainen tilanne, että nettovarallisuus on negatiivinen. Käytännössä tämä tarkoittaa eroavan kunnan maksuvelvollisuutta.
Kuntayhtymään jäävien kuntien sekä eroavan kunnan asema ei saa muodostua kohtuuttomaksi perussopimusmääräyksillä.
Perussopimuksen määräysten, jotka koskevat jäsenkuntien osuuksia ja vastuita, tulee olla mahdollisimman tarkkoja, jotta vältetään tulkintatilanteita.
Kuntalain 56 §:n mukaan perussopimuksessa tulee sopia kuntayhtymän purkamisesta ja loppuselvityksen suorittamisesta. Purkamista koskevissa määräyksissä voidaan ottaa kantaa muun muassa siihen, millä taholla on vastuu loppuselvityksen suorittamisesta ja miten kuntayhtymän varoja, velkoja ja vastuita käsitellään purkamistilanteessa.
Purkamisen tarkemmista yksityiskohdista on tarkoituksenmukaista laatia erikseen sopimus, jonka jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät. Tässä yhteydessä tulee huomioida myös kuntayhtymän tekemät sopimukset. Kuntayhtymän tulee järjestää ajantasainen sopimusten hallinta, jotta myös purkutilanteessa oikeudet ja velvoitteet ovat tiedossa. Sopimuksia laadittaessa on sopimusehdoissa syytä varautua kuntayhtymän purkutilanteeseen ja sopimusten päättämis- ja siirtämismahdollisuuteen.
Loppuselvitykseen liittyy varojen ja velkojen selvittäminen, loppuselvityksen kustannusten hyväksyminen sekä mahdollisesti myös omaisuuden myyntiin, luovutukseen ja suojaukseen liittyviä asioita. Myös esimerkiksi kuntayhtymän hallussa olevien henkilörekistereihin liittyvien vastuiden siirtyminen on selvitettävä.
Koska kuntayhtymä on perustettu jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä sopimuksella, kuntayhtymän purkamisesta päättäminen ja mahdollisen purkamissopimuksen sekä loppuselvityksen hyväksyminen kuuluvat jäsenkuntien valtuustoille. Valtuustojen hyväksymässä purkamissopimuksessa voidaan tarvittaessa sopia perussopimusta tarkemmin varojen ja velkojen sekä omaisuuden jakamisesta. Kun jäsenkuntien valtuustot ovat hyväksyneet loppuselvityksen, kuntayhtymä katsotaan purkautuneeksi.
Purkautuvan kuntayhtymän viimeisen tilinpäätöksen käsittelyyn ja vastuuvapauden myöntämiseen tilivelvollisille on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Oikeudellisesti varma vaihtoehto on, että asiat käsitellään kaikissa kuntayhtymän jäsenkuntien valtuustoissa. Muita vaihtoehtoja ovat asioiden käsittely kuntayhtymän omassa ylimmässä toimielimessä – tätä ei tosin suositella – tai asioiden käsittely purkautuvan kuntayhtymän toiminnan vastaanottavassa kunnassa tai kuntayhtymässä.
Kuntayhtymän purkaminen edellyttää jäsenkuntien valtuustojen päätöksiä. Jos kaikkien jäsenkuntien valtuustot puoltavat purkamista, toimitetaan loppuselvitys perussopimuksen mukaisella tavalla. Mikäli jäsenkunnat eivät ole yksimielisiä kuntayhtymän purkamisesta, niillä kunnilla, jotka eivät halua jatkaa yhteistoimintaa kuntayhtymän puitteissa, on mahdollisuus erota siitä.
Kuntayhtymää ei saa puretuksi, jos vähintään kaksi jäsenkuntaa haluaa jatkaa yhteistoimintaa. Yksi yhteistoiminnan jatkamiseen halukas kunta sen sijaan joutuu tyytymään muiden tahtoon eli kuntayhtymä purkautuu. Tällaisessa tilanteessa joudutaan kuitenkin pohtimaan, milloin ja millaisen menettelyn jälkeen kuntayhtymä purkautuu.
Mikäli tilannetta tarkastellaan yhtä vaille kaikkien jäsenkuntien eroamisena kuntayhtymästä, sovellettavaksi tulevat kuntayhtymän perussopimuksen eroamista koskevat määräykset. Jos muuta ei ole perussopimuksessa sovittu, eroaminen tapahtuu kuntalain 62 §:n mukaisesti kalenterivuoden päättyessä jäsenkunnan ilmoitettua eroamisesta vähintään vuotta aikaisemmin.
Kuntalain 57 §:n mukaan perussopimusta voidaan muuttaa, mikäli perussopimuksessa ei ole muuta sovittu, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Tällä määräenemmistöllä kuntayhtymän purkamiseen halukkaat jäsenkunnat saisivat muutettua kuntayhtymän perussopimuksen eroamista koskevaa määräystä niin, että purkautuminen voitaisiin toteuttaa nopeammassa aikataulussa (olettaen, että niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta). Loppuselvitys toimitetaan tämän jälkeen muutetun perussopimuksen edellyttämässä aikataulussa.
Kuntalaki (410/2015)
FINLEX
Webcast-sarjamme tarjoaa kuntajuridiikan näkökulmia ajankohtaisiin teemoihin.