Oikeustapauksia:

Kunnan asukkaiden asettaminen etusijalle työhönotossa

Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lakia sovelletaan sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa silloin kun on kyse työhönottoperusteista. Yhdenvertaisuuslaki koskee paitsi varsinaisia työhönottopäätöksiä, niin myös työhönoton valintakriteereitä. Sellainen henkilöön liittyvä syy, joka ei liity työn tai tehtävän suorittamiseen, on kielletty valintakriteeri. Työnantajan tulee siis kohdella työnhakijoita yhdenvertaisesti.

Voidaanko kunnan asukas asettaa etusijalle työhönotossa?

Työnantajalla on oikeus kohdella työnhakijoita eri lailla, jos erilaiselle kohtelulle on laissa tarkoitettu oikeuttamisperuste. Erilaisen kohtelun tulee perustua työtehtävien laatuun ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin. Kohtelun tulee olla myös oikeasuhteista tavoitteeseen pääsemiseksi. Ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu on oikeutettua, jos edellä mainittujen seikkojen lisäksi, kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite tai jos erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista.

Käytännön työelämässä on usein vaikea arvioida mitä laissa tarkoitetaan erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteella. Yhdenvertaisuuslaki ei anna selkeää vastausta tai esimerkkiä siihen, minkälaisessa tilanteessa kunnan asukas voidaan asettaa etusijalle työhönotossa. Erilainen kohtelu on mahdollista, jos siihen on laissa tarkoitettu oikeuttamisperuste. Erilainen kohtelu voi siis olla mahdollista, jos se perustellaan työllisyyspoliittisella tai työmarkkinoita tukevalla tavoitteella. Kuntalain (410/2015) säännös kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämisestä voi muodostua hyväksyttäväksi perusteeksi ihmisten asettamiselle eri asemaan heidän asuinpaikkansa perusteella. Kunnan asema työttömien työllistäjänä ja tähän liittyen kunnan merkittävä rooli työmarkkinatoimien tarjoajana voi olla tällainen peruste. Huomioitavaa on, että lain lähtökohtana on yhdenvertainen kohtelu, joten työnantaja ei voi kaikissa rekrytoinneissa asettaa oman kunnan jäsentä etusijalle.

Yhdenvertaisuuden edistäminen ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Työnantajan tulee edistää yhdenvertaisuutta ja laatia yhdenvertaisuussuunnitelma. Jos kunta/ kuntayhtymä työnantajana katsoo tarpeelliseksi lain sallimalla tavalla edistää oman kunnan jäseniä työhönotossa, on tämä syytä kirjata yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Yhdenvertaisuussuunnitelman laadinnassa tulee huomioida erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet.

Apulaisoikeuskanslerin syrjintää koskevaa arviointia

Vuoden 2015 alusta voimaan tullessa uudessa yhdenvertaisuuslaissa mahdollistetaan, että kunta voi rekrytoinnissa kohdella oman kunnan jäseniä eri tavoin kuin muita. Kohtelu on kuitenkin mahdollista vain, jos erilainen kohtelu on laissa tarkoitetuilla perusteilla oikeutettua. Ennen nykyisen lain voimaantuloa apulaisoikeuskansleri on ottanut kantaa syrjintään rekrytointitilanteissa:

  • Apulaisoikeuskansleri on katsonut kaupungin rikkoneen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoa, kun kaupunki asetti etusijalle kunnan asukkuuden työhönotossa.
  • Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi kaupunginhallituksen tietoon käsityksensä, jonka mukaan työpaikkailmoitus oli, siltä osin kuin työnhakijan oli edellytetty olevan paikkakuntalainen, ristiriidassa perustuslain 6 §:n 2 momentissa ja yhdenvertaisuuslain 6 §:n 1 momentissa säädettyjen syrjintäkieltojen kanssa (OKV/250/1/2007).
  • Eräässä toisessa päätöksessään apulaisoikeuskansleri katsoi kaupungin rikkoneen syrjinnän kieltoa suosimalla oman kaupungin nuoria työllistämistuen myöntämisessä. Kaupunki jakoi työllistämistukea niille työnantajille, jotka palkkaisivat määräaikaiseen työsuhteeseen paikkakuntalaisen nuoren.
  • Apulaisoikeuskansleri piti syrjivänä sellaista työllistämistukipäätöstä, jossa kaupunki asetti työllistämistuen saamisen ehdoksi työhönotossa henkilöön liittyvän syyn, eli tässä tapauksessa asuinpaikan (anonymisoitu päätös dnro OKV/150/1/2008). 
  • Eduskunnan oikeusasiamies on ratkaisussa katsonut, että kaupunginhallitus oli esittänyt hyväksyttävänä pidettäviä perusteita sille, että kaupunginhallitus oli pyrkinyt palkkaamaan ensisijaisesti helsinkiläisiä työttömiä työnhakijoita määräaikaisiin työtehtäviin osa-aikalisä- ja vuorotteluvapaajärjestelmiä koskevien kaupungin päätösten ja ohjeiden mukaisesti. EOA ei pitänyt kaupungin menettelyä hallitusmuodon/perustuslain yhdenvertaisuusvaatimuksen eikä nimenomaisen syrjintäkieltosäännöksen vastaisena (EOA 30.11.2000, 1589/4/98).

Nämä ratkaisut on edelleen rekrytoinnissa syytä ottaa huomioon. Pääsääntönä on edelleen, että hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti ja oman kunnan jäseniä ei saa suosia. Mutta laki antaa mahdollisuuden kohdella oman kunnan jäseniä eri tavoin, jos kohtelulle on laissa tarkoitettu oikeuttamisperuste. Työnantajan on siis rekrytoinnin yhteydessä tarkoin arvioitava, onko erilainen kohtelu oikeutettua.

Muualla verkossa

Ylimmät laillisuusvalvojat

  • Eduskunnan oikeusasiamies

    Eduskunnan oikeusasiamies julkaisee ratkaisujaan, joilla on joko oikeudellista tai yleistä mielenkiintoa. Ratkaisut ovat saatavilla verkossa vuodesta 2001.

Lainsäädäntö

Muu ohjeistus

  • KT Kuntatyönantajat

    Kunta-alan työnantajajärjestö ajaa kuntien ja kuntayhtymien etuja työmarkkinoilla

Lisätietoja yhdenvertaisuuslain tulkinnasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lakimiehiltä

  • Anne Kiiski
  • Lauri Niittylä
  • Henrika Nybondas-Kangas
  • etunimi.sukunimi (at) kt.fi
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Laki
työmarkkina-asiat
oikeustapaus
kunnallinen itsehallinto