Suhteellinen vaali

Kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat sekä niiden jaostot sekä toimikunnat.

Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan kesäkuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Valtuusto tai muu valinnan suorittava toimielin valitsee jäseniksi valituista toimielimen puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia.

​Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Vaalista säädetään kuntalain 105 pykälässä. Vaalipäätös voi olla yksimielinen, jolloin varsinaiseen vaalitoimitukseen ei tarvitse lainkaan ryhtyä. Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina, jossa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.

Suhteellisen vaalin toimittaminen

Luottamushenkilöt voidaan valita myös suhteellista vaalitapaa käyttäen.  Viranhaltijoita valittaessa ei voida käyttää suhteellista vaalitapaa. Suhteellisen vaalitavan käyttämisellä taataan ehdokkaiden valinta valtuustoryhmien voimasuhteiden mukaisesti. Suhteellinen vaalitapa voi tulla kysymykseen kahta tai useampaa luottamushenkilöä valittaessa toimielintä, myös puheenjohtajistoa valittaessa.

Kuntalain 105 pykälässä säädetään suhteellisen vaalin toimittamisen edellytyksistä. Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä riittävä määrä eli vähintään se määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. Puheenjohtajan tehtävänä on todeta, tarvittaessa toimittamalla äänestys, onko suhteellisen vaalin vaatijoita riittävästi.

Toimielinten jäsenille valitaan henkilökohtaiset varajäsenet. Kun varajäsenet ovat henkilökohtaisia, ehdokkaana tulee olla sekä varsinainen jäsen että tämän varajäsen. Jos varajäsenet eivät ole henkilökohtaisia, valituksi tulevat varsinaisiksi jäseniksi valittavien jälkeen seuraavaksi eniten ääniä tai korkeimmat vertailuluvut saaneet ehdokkaat. Sama henkilö ei voi olla ehdokkaana usealla ehdokaslistalla.

Suhteellinen vaali on toimitettava suljetuin lipuin. Suhteellista vaalia toimitettaessa on noudatettava soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään. Lisäksi valtuusto voi antaa määräyksiä vaalin toimittamisesta. Hallintosäännössä on tarvittavat määräykset.

Kuntaliiton hallintosäännön suhteellista vaalia koskevia määräyksiä

Valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Hallintosäännössä on määräykset jäsenmäärästä ja puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta.  Mallin mukaan lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan.

Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen oikaisut (ks. jäljempänä).

Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeen ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään.

Kun edellä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista ehdokaslistojen yhdistelmä annetaan tiedoksi valtuutetuille ja luetaan ääneen valtuustolle.

Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.

Nimenhuudon päätyttyä valtuuston puheenjohtaja antaa äänestysliput vaalilautakunnalle, joka tutkii niiden pätevyyden sekä laskee ja toteaa vaalin tuloksen noudattaen soveltuvin osin, mitä kunnallisvaaleista säädetään.

Vaalilautakunta antaa vaalin tuloksesta kirjallisen ilmoituksen valtuuston puheenjohtajalle, joka ilmoittaa vaalin tuloksen valtuustolle.

Vaalissa annetut äänestysliput on säilytettävä, kunnes päätös vaalissa, jossa niitä on käytetty, on saanut lainvoiman. Sama koskee arvonnassa käytettyjä lippuja. Jos vaali on toimitettu suljetuin lipuin, ne on säilytettävä suljetussa päällyksessä.

Kun ehdokaslistojen äänimäärät on laskettu, määrätään kunkin ehdokkaan listansa äänimäärän perusteella saama vertausluku. Ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen järjestykseen. Valituksi tulee vertauslukujen suuruusjärjestyksessä niin monta ehdokasta kuin valittavia on. Jos ehdokkaiden saamat vertausluvut ovat yhtä suuret, niiden keskinäinen järjestys ratkaistaan arpomalla.

Kunnan toimielimiä ja toimielinten puheenjohtajistoa valittaessa eri ryhmät voivat olla keskenään yhteistyössä ja muodostaa nk. teknisen vaaliliiton. Käytännössä luottamushenkilöiden paikkajakoneuvotteluita varten voidaan ennakolta laskea kuinka monta paikkaa kukin ryhmä saisi suhteellisessa vaalissa, ja neuvottelut voidaan käydä tältä pohjalta.

 

Lisää aiheesta

• Kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valinnat
  
  Kuntaliiton yleiskirje, Riitta Myllymäki, toukokuu 2021