Esteellisyys

Valtuutetun esteellisyys valtuustossa

Valtuutettu on kuntalain 97.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Kuntayhtymän yhtymävaltuutettuihin sovelletaan kunnanvaltuutettuja koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myös yhtymäkokousedustajan esteellisyydestä on kuntalain 60.4 §:n mukaisesti voimassa, mitä valtuutetun esteellisyydestä säädetään.

”Henkilökohtaisesti”-kriteeriä on tulkittu oikeuskäytännössä suhteellisen suppeasti siten, että yleensä esteellisyyden syntyminen asiassa edellyttää sitä, että asialla on tai voi olla välittömiä ja henkilökohtaisesti juuri valtuutettuun tai hänen läheiseensä tai ainakin rajattuun henkilöryhmään, johon he kuuluvat, kohdistuvia vaikutuksia. Aina esteellisyyttä ei ole tällöinkään katsottu syntyvän.

Oikeuskäytäntö ei ole esteellisyyden osalta kovin systemaattista. Jokaista esille nousevaa tilannetta on syytä punnita erikseen, jotta yksittäistapaukselliset olosuhteet tulevat otettua huomioon. Epäselvässä tilanteessa on suositeltavaa, että henkilö itse jäävää itsensä.

Kunnan henkilöstöön kuuluva tai hänen perhepiiriinsä kuuluva läheinen voi olla esteellinen, kun asiassa on kysymys tietylle henkilöstöryhmälle myönnettävästä palkka- tai muusta edusta tai tiettyyn ryhmään kohdistuvista säästötoimista, kun hän itse kuuluu tuohon ryhmään. Jos päätös, esimerkiksi paikallinen säästösopimus, koskee koko kunnan henkilöstöä, esteellisyyttä ei ole katsottu syntyvän.

Oikeuskäytännössä (KHO:9.3.1995 T: 751) on katsottu, että koko kuntayhtymän henkilökuntaa koskenut ratkaisu ei koskenut yksittäistä kuntayhtymän palveluksessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti. Ratkaisussa KHO 22.11.1994 T 5732 korkein hallinto-oikeus katsoi, että päätös ei koskenut virkasuhteessa olevaa valtuutettua henkilökohtaisesti, kun otettiin huomioon, että päätös koski yli sataa vakinaista viranhaltijaa.

Valtuutetun esteellisyys on ilmeinen asioissa, joissa on kysymys valtuutetun tai hänen lähisukulaisensa ja kunnan välisistä yksityisoikeudellisista oikeussuhteista (esim. kaupoista ja muista sopimussuhteista, korvausvaatimuksista, saatavista). Katso myös KHO 1973 II 43.

Jäsenyys yhdistyksessä tai osuuskunnassa taikka osakkeiden omistaminen osakeyhtiössä ei tee valtuutettua esteelliseksi käsittelemään kyseistä yhteisöä koskevaa asiaa. Osakeyhtiön osakkeiden omistaminen aiheuttaa esteellisyyden, mikäli valtuutettu omistaa yhtiön osakkeista niin suuren osan, että yhtiön asian käsittelystä syntyy hänelle myös henkilökohtaista etua tai henkilökohtaista vahinkoa (ks. KHO 1972 II 63).

Yhteisön hallintoelimen jäsen tai toimitusjohtaja ei yleensä ole valtuutettuna esteellinen käsittelemään yhteisöä koskevaa asiaa. Sama koskee yhteisön palveluksessa olevaa henkilöä. Jos asia sen sijaan koskee avointa yhtiötä tai jakamatonta kuolinpesää, jossa valtuutettu on osakkaana, tai kommandiittiyhtiötä, jossa valtuutettu on henkilökohtaisesti vastuunalaisena yhtiömiehenä, häntä on pidettävä esteellisenä.  

Kaava-asioissa ratkaisevaa esteellisyyden kannalta on kaavan oikeusvaikutukset ja kaavan vaikutukset yksittäiseen valtuutettuun. 

Lisää aiheesta

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Laki
esteellisyys