Toisen asteen jäävi

Kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen kunnanhallituksessa ja edelleen valtuustossa. Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen.

Kunnallishallinnossa ei sovelleta ns. toisen asteen jääviä, joten osallistuminen asian käsittelyyn useissa toimielimissä ei aiheuta esteellisyyttä. Sama henkilö voi osallistua asian käsittelyyn sen kaikissa vaiheissa. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa luottamushenkilö on kunnan viranhaltijana asian käsittelyn aiemmassa vaiheessa esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa (kuntalaki 97.3 §).

Pääsääntöisesti viranhaltija voi valmistella ja esitellä omasta päätöksestään tehdyn oikaisuvaatimuksen. Kunnan sisäisessä muutoksenhaussa oikaisuvaatimuksella jatketaan saman asian käsittelyä ylemmässä viranomaisessa hallintoasiana eikä oikaisuvaatimuksen käsittelyä pidetä lainkäyttönä.

Jos päätös on oikaisuvaatimuksella saatettu toimielimen käsiteltäväksi, asiaa aiemmin käsitellyttä luottamushenkilöä tai viranhaltijaa ei yleensä pidetä esteellisenä (KHO 8.6.2000/1894, KHO 29.2.2000/397). Mikäli oikaisuvaatimuksen perusteet kohdistuvat esimerkiksi esittelevään viranhaltijaan henkilökohtaisesti, esteellisyyteen on otettava kantaa tapauskohtaisesti.

Jos kyse sen sijaan on sellaisesta tilanteesta, että luottamushenkilö esim. on itse tehnyt päätöksestä oikaisuvaatimuksen tai hakenut päätökseen muutosta valittamalla, hänestä tulee asianosainen ja on siten esteellinen oikaisuvaatimus- tai valitusasian käsittelyssä toimielimessä. Tällöin ei ole kyse enää "toisen asteen jäävistä". 

Lisää aiheesta

• Esteellisyysperusteiden soveltamisala 
• Valtuutetun esteellisyys valtuustossa
• Kunnan muiden luottamushenkilöiden kuin valtuutettujen esteellisyysperusteet
• Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset
• Esteellisyyden ratkaiseminen ja vaikutus