KHO: Sanomalehdessä julkaistu kirjoitus aiheutti esteellisyyden

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on vuosikirjapäätöksessään 2019:4 arvioinut esteellisyyttä kunnanhallituksessa, joka kokouksessaan käsitteli avustuspäätöksestä tehtyä oikaisuvaatimusta.

KHO katsoi, että kunnanhallituksen puheenjohtajan lehtikirjoitus oli aiheuttanut hänen puolueettomuutensa vaarantumisen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla muusta erityisestä syystä.

KHO:n päätös on sikäli merkittävä, että se poikkeaa tuomioistuimen aiemmista päätöksistä ja vakiintuneesta tulkinnasta. Vakiintuneen tulkinnan mukaan henkilön aiemmat asiaan liittyvät kannanotot, joihin ei liity henkilökohtaisia intressejä, eivät vaaranna henkilön puolueettomuutta esteellisyyssäännösten tarkoittamalla tavalla.

Asian käsittely kunnassa

Hallinto-oikeus (HO) oli A:n valituksesta kumonnut kunnanhallituksen päätöksen, jolla oli myönnetty kunta-avustukset yleishyödyllisille yhteisöille. Kumottu oli myös päätös, jolla A:n tekemä oikaisuvaatimus avustuspäätöksestä oli hylätty. Päätökset kumottiin, koska asian käsittelyyn oli osallistunut ainakin yksi esteellinen henkilö.

Kunnanhallitus oli merkinnyt hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi ja seuraavassa asiakohdassa päättänyt myöntää kunta-avustukset. A oli tehnyt tästä päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jonka kunnanhallitus oli hylännyt. A valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Valituksessa viitattiin lehtikirjoitukseen

Valitusperusteena oli muun muassa se, että asian käsittelyyn osallistunut kunnanhallituksen puheenjohtaja B on ollut asiassa esteellinen, koska hän on paikallisessa sanomalehdessä julkaistussa kirjoituksessa käsitellyt kunnan myöntämien avustusten viivästymistä ja viitannut A:han ja tämän avustuspäätöksistä aiemmin tekemiin valituksiin. Kirjoituksessa oli esitetty toivomus, että ao. henkilöä kohtaan luotaisiin painetta, jotta ”valitusruletti ei jatkuisi ensi vuonna”.

Hallinto-oikeudella ja korkeimmalla hallinto-oikeudella eri näkemykset

Hallinto-oikeus totesi, että hallintolain mukaan ennakkokäsitys siitä, miten asia tulee ratkaista, ei sellaisenaan aiheuta esteellisyyttä. Erityisesti luottamuselinten jäsenten suhtautuminen käsiteltäväksi tulevaan asiaan on päinvastoin varsin usein julkisesti tiedossa etukäteen.

Hallinto-oikeus viittasi myös siihen, ettei A ollut avustuksen hakija. HO katsoi, ettei kirjoitus, jota se piti epäasiallisena, muodostanut sellaista esteellisyyssäännöksen muissa kohdissa säädettyihin perusteisiin rinnastettavaa erityistä syytä, jonka johdosta B olisi ollut esteellinen osallistumaan avustuspäätöksen ja A:n siitä tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyyn.

Sen sijaan korkein hallinto-oikeus katsoi äänestysratkaisussaan (4–1), että B on kunnanhallituksen puheenjohtajan asemassa kirjoituksessaan julkisesti kehottanut järjestöjä, joilla on mahdollisuus saada kunnanhallituksen myöntämiä avustuksia, painostamaan A:ta lopettamaan muutoksenhaku kunnanhallituksen päätöksistä. Kirjoituksessa A:n valituksia oli luonnehdittu turhiksi.

KHO otti huomioon, että avustusten myöntämistä koskevaa asiaa on A:n oikaisuvaatimuksen johdosta käsitelty kunnanhallituksessa uudelleen sen jälkeen, kun HO oli A:n valituksen johdosta kumonnut kunnanhallituksen aikaisemmin asiassa tekemät päätökset. KHO:n mukaan luottamus B:n puolueettomuuteen on mainituissa olosuhteissa vaarantunut hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla muusta erityisestä syystä.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, että B on ollut esteellinen käsittelemään A:n avustuspäätöksestä tekemää oikaisuvaatimusta, mutta koska A ei ole ollut avustuksen hakijana, ei lehtikirjoitus ole tehnyt B:tä esteelliseksi osallistumaan avustuksen myöntämistä koskevan asian käsittelyyn.

Kirjoitus liittyi asianosaiseen

B:n lehtikirjoitus käsitteli nimenomaisesti A:n aiemmin avustuspäätöksistä tekemiä valituksia, ja B piti niitä turhina. KHO tulkitsi, että B:llä on ennakkoasenne, joka aiheutti puolueettomuuden vaarantumisen nimenomaan A:n avustuspäätöksestä tekemän oikaisuvaatimuksen käsittelyssä.

KHO:n ratkaisuun vaikutti se, että kunnanhallitus teki avustuksista uusia päätöksiä sen jälkeen, kun HO oli A:n valituksen johdosta kumonnut avustuksista aiemmin tehdyt päätökset.

Pohdintaa ratkaisusta

Vallitsevan tulkinnan mukaan esteellisyyden syntyminen on yleensä edellyttänyt, että henkilöllä on käsiteltävänä olevassa asiassa omia tai hänen läheisensä intressejä. Ennakkokannanottojen ei ole katsottu vaarantavan puolueettomuutta esteellisyyssäännösten tarkoittamalla tavalla. On katsottu, että esteellisyyden syntyminen ennakkokannanottojen vuoksi on demokratian ja perustuslaissa turvatun sananvapauden kannalta ongelmallista.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu muuttaa ratkaisevalla tavalla vakiintunutta tulkintaa, kun oikeus nimenomaisesti katsoo henkilön kirjoituksessaan esille tuomien käsitysten vaarantaneen puolueettomuuden. Tapauksessa on toki erityispiirteitä, kun kirjoitus on koskenut nimenomaan oikaisuvaatimuksen tekijää ja hänen valituksiaan samassa asiassa, jossa sittemmin oli tehty uusia päätöksiä.

Toivottavaa on, että ratkaisu jää poikkeukseksi ja luottamushenkilöillä on edelleen oikeus ilmaista julkisuudessa mielipiteitään ilman pelkoa esteellisyydestä päätöksenteossa.

Lisää aiheesta

• Esteellisyys
• Esteellisyysperusteet: Kunnan muut luottamushenkilöt