Kameravalvonta

Kuntien kameravalvonta yleisillä alueilla

Tässä ohjeessa on kerrottu, mitä kameravalvonnassa kunnan yleisillä alueilla on huomioitava. Ohjeessa on lisätietoa mm. rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisen, sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan varmistamisen sekä vaikutustenarvioinnin laatimisen osalta.

Kunta voi tietyin edellytyksin harjoittaa kameravalvontaa, mutta valvonnalle täytyy olla kunnan tehtäviin liittyvä peruste.
Kameravalvonnasta saatavien hyötyjen täytyy olla suuremmat kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja tietyissä tilanteissa on hyväksyttävä, ettei kameravalvonta ole mahdollista esimerkiksi henkilötietojen arkaluonteisuuden takia. Lasten ja muiden heikommassa asemassa olevien rekisteröityjen tietojen käsittelyyn kameravalvonnassa on suhtauduttava kriittisesti.
Euroopan tietosuojaneuvosto on antanut ohjeen henkilötietojen käsittelystä videolaitteella (3/2019).
Myös tietosuojavaltuutettu ohjeistaa ja neuvoo tietosuojaa koskevissa kysymyksissä www.tietosuoja.fi

Kunnat käyttävät kameravalvontaa tehtäviensä hoitamiseen, mutta kunnan kameravalvonnasta ei ole erikseen säädetty lailla. Henkilötietoja ei voi käsitellä suoraan tietosuoja-asetuksen nojalla, vaan kunnassa on tunnistettava ne kansalliset lait ja säännökset, joissa henkilötietojen käsittelyä edellyttävistä kunnan tehtävistä säädetään.

Kameravalvonnalla tallennettu kuva ja ääni ovat henkilötietoja, jos henkilö on tunnistettavissa tallenteesta. Myös reaaliaikainen, ei-tallentava kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä. Kameravalvonta lähes poikkeuksetta loukkaa yksityisyyden suojaa jollain tasolla. Erilaisilla suojatoimilla ja järjestelyillä voidaan kuitenkin vähentää ja minimoida kameravalvonnasta mahdollisesti aiheutuvia loukkauksia.

Avaa kaikki

Huomioitavaa kameravalvonnassa kuntien yleisillä alueilla

Mikä on yleinen alue?

Asemakaavoituksessa yleinen alue on muuhun kuin yksityisomistukseen tarkoitettu alue, joka on varattu kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön käyttöön (Asemakaavoituksen käsitteitä, Sanastokeskus 2017). Yleisiä alueita ovat esimerkiksi kadut, torit ja aukiot, virkistysalueet, kunnan liikuntapaikat, liikennealueet, vaara-alueet, erityisalueet, vesialueet ja näihin verrattavat kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettaviksi osoitetut alueet.

Järjestyslain 2.1 §:n 1 kohdan mukaan yleisellä alueella tarkoitetaan

a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin.

Yleisen alueen määrittelyllä ei ole kameravalvonnan toteuttamisen kannalta merkitystä. Sen sijaan valvonnan perusteluihin ja oikeutukseen alueella voi olla merkitystä. Lähtökohtaisesti kunnan kameravalvonta tapahtuu vain kunnan omilla alueilla.

Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä

Kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä silloin kun kameran kuvista voidaan yksilöidä henkilötietoja (mikä on henkilötieto: https://tietosuoja.fi/mika-on-henkilotieto). Tämä koskee sekä tallentavaa kameravalvontaa että reaaliaikaista ei-tallentavaa kameravalvontaa.

Henkilötiedon käsittelystä säädetään EU:n tietosuoja-asetuksessa, tietosuoja-asetusta täsmentävässä ja täydentävässä kansallisessa tietosuojalaissa (1050/2018), laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sekä joissakin erityislaeissa.

Jos henkilötiedot salataan kameratallenteessa esim. kasvot tai auton rekisteritunnukset sumentavalla automatiikalla, eivätkä henkilötiedot ole selvitettävissä tai palautettavissa tallenteista millään menetelmällä, katsotaan henkilötiedot poistetuksi tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava aina tietosuojalainsäädännön mukaisia tietosuojaperiaatteita.

Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on

käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti
kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
päivitettävä aina tarvittaessa ‒ epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten.

Kuntien valvontakamerat yleisillä alueilla

Jos kunta käyttää tallentavaa kameravalvontaa omiin tarkoituksiinsa ja siten määrää henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta ja keinoista, kunta toimii kameratallenteiden rekisterinpitäjänä. Kunnat ovat mahdollistaneet yleisillä alueilla myös poliisille kameravalvontaa, jonka tallenteisiin tai kuviin kunnalla itsellään ei ole pääsyä. Tällöin kunta toimii henkilötietojen käsittelijänä ja poliisi rekisterinpitäjänä. Henkilötietojen käsittelijä toimii rekisterinpitäjän lukuun rekisterinpitäjän ohjeiden mukaisesti ja sen alaisuudessa. Rekisterinpitäjä määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot (henkilötietojen käsittely: https://tietosuoja.fi/henkilotietojen-kasittely)

Esimerkit rekisteripidon vastuusta

Kameravalvonta kunnan omassa käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä
Kameravalvonta poliisin käytössä - poliisi toimii rekisterinpitäjänä ja kunta henkilötietojen käsittelijänä
Kameravalvonta sekä kunnan että poliisin käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta sekä henkilötietojen käsittelijänä poliisin lukuun ja poliisi toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta
Kameravalvonta kunnan ja pelastuslaitoksen käytössä - kunta toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta ja henkilötietojen käsittelijänä pelastustoimen lukuun ja pelastuslaitos toimii rekisterinpitäjänä oman käyttönsä osalta

Millä perusteella kameravalvontaa voidaan harjoittaa yleisellä alueella?

Kameravalvonta lähes poikkeuksetta loukkaa yksityisyyden suojaa jollain tasolla. Kameravalvontaan liittyvien järjestelyjen tehtävä on vähentää ja minimoida loukkaukset. Yleisen alueen kamera ei saa kuitenkaan loukata yksityisyyden suojan ydintä eli esimerkiksi kuvata kotirauhan piiriin kuuluvia alueita tai paikkoja.

Kameravalvonnasta syntyvien henkilötietojen käsittely edellyttää aina laista löytyvää käsittelyperustetta. Kuntien kohdalla tämä tarkoittaa kunnan lakisääteisiin tehtävin liittyvää perustetta. Peruste on määritettävä ennen käsittelyn aloittamista. Kun henkilötietojen käsittely sidotaan johonkin käsittelyperusteeseen, perustetta ei voi enää vaihtaa toiseen. Käsittelyperuste vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä oikeuksia rekisteröidyllä on suhteessa rekisterinpitäjään. Kunnan perusteet harjoittaa kameravalvontaa yleisellä alueella voivat pääasiassa liittyä yleiseen etuun ja julkiseen valtaan ja joissakin tapauksissa elintärkeään etuun. Tallentavaa kameravalvontaa ei voi harjoittaa ennen tietosuoja-asetuksen mukaista vaikutustenarviointia.

Kunnan yleisillä alueilla tapahtuvan kameravalvonnan tulee liittyä kunnan lakisääteisiin tehtäviin. Sen on myös oltava oikeasuhtaista, eli kameravalvonnasta ja tallenteista tulee olla hyötyä kunnan toiminnalle enemmän kuin mitä siitä yksilölle mahdollisesti syntyvät haitat voisivat olla. Esimerkiksi rikosten selvittäminen kuuluu poliisin tehtäviin, eikä kunta voi käyttää rikosten selvittämistä perusteena yleisen alueen kameravalvonnalle, jossa kunta olisi tallenteiden rekisterinpitäjä.

Kunnan omaisuuden suojaaminen, kriittisen infrastruktuurin toiminnan suojaaminen, asukas- tai liikenneturvallisuuden kehittäminen, liikennelaskenta, turvallisuusongelmien havainnointi ennaltaehkäisevien keinojen kehittämiseksi sekä kunnan työntekijöiden turvallisuus voivat olla perusteita kunnan kameravalvonnalle yleisillä alueilla. Myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden pitäminen voivat olla perusteita paikalla, jossa kunta käyttää erityistapauksissa vartiointia (esim. joukkoliikenneasema). Asia on kuitenkin aina tapauskohtaisesti arvioitava tietosuojaan liittyvien perusteiden mukaisesti ja viranomaisten toimivaltajaon näkökulmasta.

Kunnan tulee myös harkita muita vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa kameravalvonnan hyödyt. Jos kysymyksessä on esimerkiksi omaisuuden suojaaminen ilkivallalta, vaihtoehtoisia keinoja voivat olla esimerkiksi aitaaminen, valaistuksen parantaminen tai graffiteilta suojaavien pinnoitteiden tai päällysteiden levittäminen seiniin. Rekisterinpitäjän on arvioitava tapauskohtaisesti, voisivatko kyseiset toimenpiteet olla ratkaisu kameravalvonnan sijasta. Jos on olemassa muita tehokkaita ja vähemmän yksityisyyden suojaan puuttuvia keinoja saman päämäärän saavuttamiseksi, kameravalvontaa ei tulisi käyttää.

Kameravalvonnasta henkilöille mahdollisesti aiheutuvia haittoja voidaan myös vähentää erilaisin keinoin. Henkilötietojen käsittelyssä tulee minimoida tietojen määrä ja käsittely. Myös tallenteen säilytysajalla ja käsittelyllä voidaan vähentää mahdollisia haittoja. Kameratallennus voidaan myös rajata koskemaan vain tiettyjä aikoja (esim. ilta- tai yöaika). Myös sillä on merkitystä, kuvataanko esimerkiksi kriittistä infrastruktuuria alueella, jossa ei lähtökohtaisesti liiku henkilöitä vai vilkkaalla kaupunkialueella, jolloin kuvissa näkyvien henkilöiden määrä on suurempi.

Henkilötietojen käsittelyyn liittyvien perusteiden arviointi

Tietosuoja-asetuksessa on kuusi eri perustetta, joilla henkilötietojen käsittely on mahdollista:

Yleinen etu ja julkinen valta

Henkilötietoja saa käsitellä, kun yleinen etu tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttäminen sitä edellyttää. Tämä voi toimia käsittelyperusteena niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla tilanteissa, joissa on kysymys Euroopan unionin tai jäsenvaltion yleisestä edusta tai julkisesta vallasta.

Yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta on täytynyt antaa lailla tai muilla oikeudellisilla säännöksillä. Henkilötietoja ei voi käsitellä suoraan tietosuoja-asetuksen nojalla vaan kunnassa on tunnistettava ne kansalliset lait ja säännökset, joissa henkilötietojen käsittelyä edellyttävistä kunnan tehtävistä säädetään. Käsittelyperuste soveltuu myös kameravalvonnan yhteydessä, jos kameravalvonta on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi. (Kts. ohjeen s. 13: edpb_guidelines_201903_video_devices_fi.pdf - Kohta 41.) Henkilötietoja voitaisiin käsitellä videovalvonnassa 6 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittely ei ehkä ole mahdollista julkisen vallan käytön perusteella, mutta muista oikeudellisista perusteista, kuten vierailijoiden ja työntekijöiden ”terveyden ja turvallisuuden” suojelemisesta, voidaan saada käsittelylle rajattu soveltamisala ja silti ottaa huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen velvollisuudet ja rekisteröidyn oikeudet.”)

Elintärkeiden etujen suojaaminen

Henkilötietojen käsittely on sallittua, kun se on tarpeen rekisteröidyn tai jonkun toisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi. Elintärkeiden etujen suojaaminen sopii käsittelyperusteeksi esimerkiksi tilanteisiin, joissa on kysymys hengestä ja terveydestä tai uhkista, jotka voisivat johtaa rekisteröidyn tai jonkun toisen loukkaantumiseen tai olla muutoin terveydelle vahingollisia.

Kuvaaminen yleisillä alueilla ilman tallentavaa kameravalvontaa

Joissakin tapauksissa kameravalvonnan tavoite voidaan saavuttaa ilman tallentavaa järjestelmää. Esimerkiksi liikennelaskennan tai reaaliaikaisen liikenneseurannan tai muun vastaavan seurannan tavoitteet voidaan saavuttaa ilman tallennusta.

Kameravalvonta on kuitenkin henkilötietojen käsittelyä, jolloin siitä on ilmoitettava ja laadittava tietosuojaseloste vastaavasti kuten tallentavasta kameravalvonnasta. Silloin kun kuvan sisältämiä henkilötietoja ei voi takautuvasti palauttaa, henkilötiedot katsotaan poistetuiksi yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisesti.

Kameravalvonnasta ilmoittaminen

Kameravalvonnasta on aina ilmoitettava asianmukaisella kyltillä, josta käyvät ilmi kaikki ne tahot, joille tallenteesta muodostuu rekisteri. Kameravalvonnan ilmoittamisesta ei säädetä tarkasti, jolloin ilmoittamiseen liittyy harkintaa. Väyläviraston ohjeessa 29/2023 todetaan liikennemerkkien osalta, että liikennemerkissä tai sen lisäkilvessä käytettävän tekstin tulee olla yksikielisessä kunnassa yksikielinen kunnan kielen mukaan ja kaksikielisessä kunnassa kaksikielinen, kunnan enemmistön kieli ylempänä. EDPB suosittaa ohjeissaan monitasoista esitystapaa, jossa ensimmäisellä tasolla annetaan tärkeimmät tiedot ja muut pakolliset tiedot toisin keinoin, esim. tiedotteen/julisteen/QR-koodin kautta. Kts. s. 26-28. edpb_guidelines_201903_video_devices_fi.pdf

Kunta ilmoittaa kameravalvonnasta tieliikennelain mukaisella alueella tieliikennelain 75.2 §:n mukaisella suorakaiteenmuotoisella liikennemerkillä. Kunta ei voi ilmoittaa valvonnasta teknistä valvontaa kuvaavalla merkillä i16. Jos poliisi suorittaa teknistä valvontaa ja kunta on valvonnassa mukana, on käytäntönä ollut, että poliisi ilmoittaa kunnan valvonnasta lisäkilvellä.

Poliisin teknisen valvonnan liikennemerkki i16, jossa lisäkilvellä ilmoitetaan tietojenkäsittelijät:

Esimerkkikuva Tampereen kaupungin kameravalvonnasta ilmoittavasta merkistä:

Kunnan ja poliisin yhteistyö kameravalvonnassa

Kunta ja poliisi tekevät kameravalvonnan toteuttamisesta sopimuksen. Henkilötietojen käsittelyä koskevan sopimuksen sisällettävä tietosuoja-asetuksen 28 artiklassa tarkoitetut tiedot Rekisterinpitäjänä voivat toimia molemmat oman käyttönsä osalta tai siten, että poliisi on rekisteripitäjä ja kunta tiedon käsittelijä. Lisätietoja sopimuksiin liittyen voi tiedustella POHA:sta tai Kuntaliitosta.

Tiivistelmä ohjeesta

Kun tallentavan kameravalvonnan tarve nousee esille

1. Arvioi kameravalvonnan tarpeellisuus ja selvitä, voidaanko kameravalvonnasta saatavat hyödyt saavuttaa muilla toimenpiteillä.

2. Arvioi, onko henkilötietoja sisältävälle tallentavalle kameravalvonnalle tarvetta.

3. Arvioi, millä perusteella kameravalvonta ja siihen liittyvä henkilötietojen käsittely voidaan toteuttaa.

4. Tee suunnitelma kameran sijoittelusta siten, että se kuvaa vain tarpeellista aluetta ja ettei kameralla rikota kenenkään yksityisyyden suojaa. Pyri kuvaamaan vain tarpeellinen.

4a. Laadi tarvittaessa tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi.

4b. Sovi henkilötietojen käsittelystä tietosuoja-asetuksen 28 artiklan edellyttämällä tavalla.

5. Laadi kameravalvonnan henkilötietojen käsittelylle tietosuojaseloste.

6. Ilmoita kameravalvonnasta kohteessa kyltillä, josta käyvät ilmi tallenteesta henkilötietoja käsittelevät tahot.

7. Suunnittele, miten tallenne suojataan luvattomalta tai lainvastaiselta käsittelyltä, tee tarvittavat järjestelyt (esim. kulunvalvonta ja nimeä henkilöt, jotka tallennetta saavat käsitellä.) Suunnittele kenellä on pääsy tallenteeseen ja rajoita henkilöpiiri mahdollisimman pieneen.

8. Säilytä tallenteita ainoastaan niin kauan kuin käyttöperusteen näkökulmasta on tarpeen (säilytyksen rajoittaminen).

9. Ohjeista henkilökuntaa tallenteiden asianmukaisesta käsittelystä sekä esimerkiksi rekisteröidyn oikeuksien toteuttamisesta ja mahdollisista tietoturvaloukkauksista ilmoittamisesta