Kameravalvonta kouluissa ja oppilaitoksissa

Kameravalvontaa käytetään kouluissa ja oppilaitoksissa. Suomessa ei ole yleistä lainsäädäntöä, jossa olisi säädetty siitä, millä edellytyksillä kameravalvonta yleisesti on sallittua. Tämän vuoksi kameravalvonnan sallittavuutta arvioitaessa otetaan huomioon koulutusta koskevan erityislainsäädännön lisäksi perusoikeussäännökset sekä se, että kyse ei saa olla rikoslaissa kielletystä salakatselusta tai -kuuntelusta. Lisäksi joudutaan arvioimaan, onko kameravalvonta tietosuojalainsäädännön ja yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain mukaan perusteltua. Henkilöstön osalta on huomioitava, että kameravalvonta kuuluu yhteistoimintamenettelyn piiriin. 

Kameravalvonnan asentamista kouluihin tulee arvioida huolellisesti. Kunnan tulee arvioida kameravalvonnalla kerättävien henkilötietojen käsittelyn oikeutus sekä kameroiden sijoittaminen tapauskohtaisesti. 

Tässä ohjeessa kerrotaan tietosuojan näkökulmasta, mitä kunnan tulee ottaa huomioon koulun tai oppilaitoksen kameravalvonnassa. Henkilötietoja ei voi käsitellä suoraan tietosuojalainsäädännön nojalla, vaan kunnan on tunnistettava ne kansalliset lait, joissa henkilötietojen käsittelyä edellyttävistä kunnan, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tehtävistä säädetään. 

Kameravalvonta ja tietosuoja 

Kameravalvonnalla tallennettu kuva ja ääni ovat tietosuoja-asetuksessa tarkoitettuja henkilötietoja, jos henkilö on niistä tunnistettavissa. Myös reaaliaikainen, ei tallentava kameravalvonta on henkilötietojen käsittelyä. 

Jos koulussa tai oppilaitoksissa käytetään kameravalvontaa, kameravalvonnassa käsitellään kuvattavien henkilötietoja, mikäli he ovat siitä tunnistettavissa.

Kameravalvonnan avulla suoritettavaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta ja asetusta täydentävää tietosuojalakia (1050/2018). Lisäksi Euroopan tietosuojaneuvosto (European Data Protection Board), joka vastaa EU:n tietosuoja-asetuksen yhdenmukaisesta soveltamisesta Euroopan unionissa, on antanut tietosuoja-asetuksen soveltamiseen ohjeet 3/2019 henkilötietojen käsittelystä videolaitteilla. Ohjeen tarkoituksena on antaa neuvoja siitä, miten yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan videolaitteilla saatavien henkilötietojen käsittelyn yhteydessä. 

WP29-tietosuojatyöryhmän lasten henkilötietojen käsittelyä koskevassa ohjeessa käsitellään kameravalvontaa kouluissa sivulla 15.

Kansallisena tietosuojaviranomaisena toimii tietosuojavaltuutetun toimisto. 

Kuka vastaa henkilötietojen käsittelystä 

Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan tietosuoja-asetuksessa sitä oikeushenkilöä, viranomaista, joka määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Jos kunta käsittelee henkilötietoja kameravalvonnan avulla, kunta tai esimerkiksi perusopetuksesta vastaava lautakunta toimii rekisterinpitäjänä. Rekisterinpitäjän määräytyminen riippuu kunnan sisäisestä vallanjaosta, eli siitä, kuka käytännössä määrää käsittelyn tarkoituksista ja keinoista. 

Rekisterinpitäjä vastaa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta. Tallenteiden säilytysajalla ei ole vaikutusta. Rekisterinpitäjän pitää pystyä osoittamaan, että henkilötietoja on käsitelty tietosuoja-asetuksen velvoitteiden ja tietosuojaperiaatteiden mukaisesti. Kameravalvonnalla kerättävien henkilötietojen käsittelyprosessit tulee suunnitella ja dokumentoida etukäteen. Kunnan tietosuojavastaavan asiantuntemusta kannattaa prosessissa hyödyntää. 

Henkilötietojen käsittelyä koskevat tietosuojaperiaatteet

Kameravalvonnassa on otettava aina huolellisesti huomioon tietosuoja-asetuksen 5 artiklan yleiset tietosuojaperiaatteet. Rekisterinpitäjän on myös pystyttävä osoittamaan, että tietosuojaperiaatteet toteutuvat tehokkaasti henkilötietojen käsittelyssä.

Tietosuojaperiaatteiden mukaan henkilötietoja on

• käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi
• kerättävä ja käsiteltävä tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten
• kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden
• päivitettävä aina tarvittaessa: epätarkat ja virheelliset henkilötiedot on poistettava tai oikaistava viipymättä
• säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten
• käsiteltävä luottamuksellisesti ja turvallisesti.

Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus

Tietosuoja-asetuksen artiklan 5(1)(b) mukaan henkilötietoja saa kerätä vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten ja artiklan 5(1)(a) mukaan henkilötietoja on käsiteltävä lainmukaisesti, asianmukaisesti ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvästi. 

Kameravalvonta on mahdollista vain, kun se yleisesti arvioiden on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista rekisterinpitäjälle kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. 

Kameravalvonnalla käsiteltävien henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on suunniteltava ja määritettävä selkeästi ennen käsittelyn aloittamista. Kameravalvonnan tarkoitukset on dokumentoitava ja yksilöitävä riittävästi etukäteen. Kameravalvonnalla syntyviä henkilötietoja ei saa käsitellä myöhemmin alkuperäisen tarkoituksen kanssa yhteensopimattomalla tavalla. 

Koulussa ja oppilaitoksessa kameravalvonnalle tulee olla kunnan tehtäviin liittyvä peruste. Olennaista on määritellä kameravalvonnan tarkoitus siten, että siitä ilmenee, minkälaisten kunnalle kuuluvien tehtävien hoitamiseksi henkilötietoja kameravalvonnalla käsitellään. Esimerkiksi rikosten selvittäminen kuuluu poliisin tehtäviin, eikä kunta voi käyttää rikosten selvittämistä koulujen kameravalvonnan perusteena.

Kunnan tehtävistä opetuksen ja koulutuksen järjestäjänä säädetään koulutuksen lainsäädännössä. Esimerkiksi perusopetuslaissa säädetään muun muassa opetuksen järjestämisestä, oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä opetukseen osallistuvan oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön. Koulutuksen lainsäädäntö ei kuitenkaan suoraan sääntele kameravalvontaa. Perusopetuslaista ei löydy selvää vastausta siihen, missä tilanteissa kameravalvonta olisi kouluissa opetuksen järjestämisen, turvallisen opiskeluympäristön kannalta tai muusta syystä perusteltua ja lainmukaista ja missä tilanteissa ei. 

Kameravalvonnan on oltava oikeasuhtaista. Kameravalvontaa ei saa käyttää sellaisissa tilanteissa, joissa oppilaiden tai henkilöstön yksityisyyden suojaan vähemmän puuttuvat keinot ovat riittäviä. On selvää, että kameravalvonnalla ei voida esimerkiksi korvata koulun henkilöstöä. Perusopetuslain mukaan koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja opetuksen järjestämismuoto huomioon ottaen riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia sekä koulunkäyntiavustajia. Lisäksi opetuksen järjestäjällä voi olla tuntiopettajia ja muuta henkilöstöä. 

Kameravalvonnan laillisuuden kannalta olennaista on myös se, millä tavalla kameravalvontaa toteutetaan. Koulujen kameravalvonnan käytön sallittavuutta arvioitaessa, merkitystä on muun muassa sillä, missä tiloissa kameravalvontaa suoritetaan. WC-tiloissa ja puku- ja pesutiloissa kameravalvontaa ei saa suorittaa. Lasten henkilötietojen käsittelyä koskevan (1/2008) ohjeen (s. 15) mukaan esimerkiksi koulujen sisään- ja uloskäynneillä sekä muissa paikoissa, joissa ihmiset liikkuvat, valvontakameroiden käyttö voi olla helpommin perusteltavissa. Sen sijaan luokkahuoneissa tapahtuvan jatkuvan kameravalvonnan käytön katsotaan puuttuvan paitsi oppilaiden yksityisyyteen, oppimisen ja sananvapauteen myös opettamisen vapauteen. 

Kouluissa voi olla tilanteita, joissa kameravalvonta ei ole mahdollista esimerkiksi tietosuoja-asetuksessa tarkoitettujen erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen arkaluonteisuuden vuoksi. 

Henkilötietojen käsittelyn minimointi

Tietosuoja-asetuksen artiklan 5(1)(c) mukaan henkilötietojen on oltava asianmukaisia ja olennaisia ja rajoitettuja siihen, mikä on tarpeellista suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten henkilötietoja käsitellään. 

Kameravalvonta on mahdollista vain, kun se yleisesti arvioiden on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista etukäteen määritellyn rekisterinpitäjälle kuuluvan tehtävän suorittamiseksi. Kameravalvonnalla kerättävien henkilötietojen tulee olla määritellyn rekisterinpitäjän tehtävän suorittamiseksi tarpeellisia. 

Kameravalvonta on aina johonkin tilaan tai paikkaan rajattua. Kuvaamisella kerättävien tietojen tulee rajoittua määritellyn rekisterinpitäjän tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin henkilötietoihin. Lähtökohtaisesti kameravalvontaa voidaan suorittaa vain koulun tiloissa ja alueella, rajoittuen esimerkiksi koulukiinteistön rajoihin.

Kameravalvonnan tarpeellisuutta arvioitaessa ensimmäiseksi tulee arvioida edellyttääkö rekisterinpitäjälle kuuluva tehtävä ylipäätään henkilötietoja keräävää kameravalvontaa. Jos tehtävä voidaan suorittaa muuten kuin henkilötietoja keräävällä kameravalvonnalla, kameravalvontaa ei pidä suorittaa. Jos tarkoituksena on esimerkiksi estää ilkivaltaa, suojata omaisuutta koulun tietotekniikkaa sisältävässä tilassa, ennen kameravalvonnan aloittamista on huolellisesti arvioitava, onko henkilötietoja keräävä kameravalvonta tähän asianmukainen ja tarpeellinen toimenpide vai voidaanko tavoitteeseen päästä muulla tavalla. Jos on olemassa yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan vähemmän puuttuvia keinoja, niitä tulisi käyttää kameravalvonnan sijasta. Kameravalvontaa voidaan käyttää vain sellaisissa tilanteissa, joissa yksityisyyden ja henkilötietoja suojaan vähemmän puuttuvat keinot eivät ole riittäviä.

Oppilasta koskevien henkilötietojen käsittelyn osalta kameravalvonnan tarpeellisuutta ja asianmukaisuutta tulee arvioida opetuksen järjestäjän laissa säädettyjen tehtävien kannalta. Tietojen tulee olla yleisesti arvioiden asiallisesti perusteltuja ja tarpeellisia opetuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien kannalta. Minimointivaatimuksen tarkoituksena on henkilötietojen käsittelyn pitäminen mahdollisimman vähäisenä. Periaate edellyttää, että henkilötietoja saa käsitellä vain silloin, kun se on tarpeellista ennalta määritellyn henkilötietojen käsittelyn tarkoituksen kannalta. Kameravalvonnalla, on sitten kysymys tallentavasta tai ei-tallentavasta kameravalvonnasta, puututaan aina oppilaan yksityisyyteen. Ennen kameravalvonnan käyttöönottoa tulee arvioida, onko olemassa muita vähemmän oppilaiden yksityisyyttä loukkaavia keinoja, joilla voidaan päästä samaan lopputulokseen. Jos tällaisia keinoja on, tulee niitä käyttää kameravalvonnan sijasta. Kameravalvonnan käytössä tulee noudattaa suhteellisuusperiaatetta. 

Kameravalvonnalle tulee olla perusteltu syy ja kunnan on pystyttävä perustelemaan kameravalvonnan tarve.

Henkilötietojen käsittelyn ajallinen rajoittaminen

Tietosuoja-asetuksen artiklan 5(1)(e) mukaan henkilötietoja on säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. 

Henkilötietojen tallennusaika on johdettavissa henkilötietojen käsittelyn tarkoituksesta. 

Pääsääntönä on, että tallennettu tieto hävitetään heti, kun se tulee käsittelyn tarkoituksen kannalta tarpeettomaksi, ellei toisin ole säädetty tai määrätty. 

EDPB:n ohjeessa (3/2019) on todettu, että henkilötiedot pitäisi useammissa tapauksissa poistaa muutamassa päivässä. Ja jos säilyttäminen kestää yli 72 tuntia, tarvitaan enemmän perusteluja tarkoituksen laillisuudesta ja säilytyksen tarpeellisuudesta. 

Jos kunta käyttää kameravalvontaa opetuksen järjestäjän lakisääteisissä tehtävissä, on huomioitava, että kameratallenteeseen sovelletaan arkistolainsäädäntöä. 

Henkilötietojen suojaaminen

Henkilötietoja on tietosuoja-asetuksen artiklan 5(1)(f) mukaan käsiteltävä tavalla, jolla varmistetaan henkilötietojen asianmukainen turvallisuus, mukaan lukien suojaaminen luvattomalta ja lainvastaiselta käsittelyltä sekä vahingossa tapahtuvalta häviämiseltä, tuhoutumiselta tai vahingoittumiselta käyttäen asianmukaisia teknisiä tai organisatorisia toimia. 

Kameravalvonnassa syntyvät henkilötiedot, kuvat ja äänet on suojattava siten, että sivulliset eivät pääse niihin käsiksi. Suojaamisvelvoite tarkoittaa myös sitä, että kunnan opetuksen järjestäjänä tulee etukäteen määritellä, kenellä koulun toiminnassa on työtehtäviin ja/tai asemaan perustuva oikeus katsella kameratallenteita. Kameravalvonnassa tallenteiden käyttöä kuten katseluoikeuksien määrittämistä rajoittaa kameravalvonnassa syntyvien henkilötietojen käsittelylle ennakkoon määritelty käyttötarkoitus. Katselu ei saisi olla ristiriidassa kameravalvonnalle ennalta määritellyn tarkoituksen kanssa. Henkilötietojen suojaaminen on huomioitava myös kameramonitorien sijoittelussa. 

Tietoturvan osalta on huomioitava, että henkilötietoja ei saa siirtää tai säilyttää esimerkiksi pilvipalvelussa ilman huolellista tietosuoja- tai tietoturvariskien arviointia. 

Millä perusteella kameravalvontaa voidaan kouluissa harjoittaa

Kameravalvonnassa syntyvien henkilötietojen käsittely edellyttää aina EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa tai tietosuojalaissa määriteltyä käsittelyperustetta, jotta se on lainmukaista. Käsittelyperuste on määriteltävä ennen kameravalvonnan aloittamista. Kun henkilötietojen käsittely on sidottu johonkin käsittelyperusteeseen, perustetta ei voi enää myöhemmin vaihtaa. Käsittelyperuste vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä oikeuksia rekisteröidyillä on suhteessa rekisterinpitäjään. 

Opetuksen järjestäjän, koulun ja oppilaan välillä henkilötietojen käsittelyn perusteena on usein ensisijaisesti tietosuoja-asetuksen artiklan 6(1)(c) mukainen rekisterinpitäjälle kuuluva lakisääteinen velvoite. 

Henkilötietojen käsittely voi perustua myös 6(1)(e) mukaiseen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseen tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseen. Tällä perusteella henkilötietoja ei voi käsitellä suoraan tietosuoja-asetuksen nojalla vaan yleistä etua koskeva tehtävä tai julkinen valta on täytynyt antaa lailla tai muilla oikeudellisilla säännöksillä. Kunnan on tunnistettava ne lait ja säännökset, joissa henkilötietojen käsittelyä edellyttävistä tehtävistä säädetään. Käsittelyperuste soveltuu myös kameravalvonnan yhteydessä, jos kameravalvonta on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi. Kts. EDPB:n ohje 3/2019, s. 13, kohta 41, jonka mukaan ”Henkilötietoja voitaisiin käsitellä videovalvonnassa artiklan 6(1)(e) nojalla, jos se on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittely ei ehkä ole mahdollista julkisen vallan käytön perusteella, mutta muista oikeudellisista perusteista, kuten vierailijoiden ja työntekijöiden ”terveyden ja turvallisuuden” suojelemisesta, voidaan saada käsittelylle rajattu soveltamisala ja silti ottaa huomioon yleisen tietosuoja-asetuksen velvollisuudet ja rekisteröidyn oikeudet.”

Kouluissa ja oppilaitoksissa henkilötietojen käsittelyn tulee lähtökohtaisesti perustua artiklan 6(1)(c)(e) tarkoitettuihin käsittelyperusteisiin. Kunta ei voi käyttää kameravalvonnassa henkilötietojen käsittelyperusteena tietosuoja-asetuksen artiklan 6(1)(f) oikeutettua etua tai suostumusta tilanteissa, joissa se suorittaa viranomaistehtäviään.  

Ennen kameravalvonnan aloittamista tulee arvioitavaksi edellyttääkö kameravalvonnan käyttöönottaminen tilanteessa tietosuoja-asetuksen 35 artiklan mukaista vaikutusten arviointia. 

Lue lisää vaikutustenarvioinnista Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta.

Kameravalvonnasta informointi

Kameravalvonnasta on tiedotettava avoimesti. Kuvattavilla on oikeus tietää käytössä olevasta kameravalvonnasta ja valvottavista paikoista. Kuvattavilla on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää. Tietosuoja-asetuksen 12 artiklassa ja sitä seuraavissa artikloissa esitetään yleiset läpinäkyvyyttä ja informointia koskevat velvollisuudet. 

Kameravalvonnasta tulee olla lisäksi näkyvillä varoituskyltit (kts. EDPB:n ohje 3/2019). 

Kuvattavien oikeudet 

Kameravalvonnalla kuvattavien, rekisteröityjen oikeuksista säädetään tietosuoja-asetuksessa. Rekisteröidyn oikeuksiin vaikuttaa merkittäväksi esimerkiksi se, millä perusteella henkilötietoja kameravalvonnalla käsitellään. 

Kameravalvonnan avulla suoritetun henkilötietojen käsittelyn ominaisuuksien vuoksi on rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisessa huomioitava monia asioita. Esimerkiksi 15 artiklan mukaisessa rekisteröidyn oikeudessa saada pääsy kameravalvonnan yhteydessä syntyvään kuvaan ja ääneen, tulee tarvittaessa teknisin keinoin suojata muiden kuvassa näkyvien ja kuuluvien henkilöiden identiteetti.