Sota Ukrainassa: koottuja ohjeita kuntien toiminnan tueksi

Ukrainasta paenneiden oleskelu Suomessa perustuu pääsääntöisesti tilapäiseen suojeluun. Vähäisissä määrin kyseeseen voi myös tulla työntekoperusteinen oleskeluoikeus ja maahantulon alkuvaiheessa pelkkä matkailun perusteella syntynyt 90 päivän oleskeluoikeus. Oikeus erilaisiin palveluihin riippuu oleskeluperusteesta. Ainoastaan kiireellisiä sosiaali- ja terveyspalveluita voi saada kuka tahansa Suomeen saapunut.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuten turvapaikanhakijoilla myös tilapäistä suojelua hakevilla ja saavilla on oikeus asua vastaanottokeskuksessa ja saada vastaanottokeskuksen järjestämiä palveluita. He saavat esimerkiksi terveydenhuollon palveluita, vastaanottorahaa ja välttämättömiä sosiaalihuollon palveluita, ja heidän välttämätön toimeentulonsa turvataan. Halutessaan he voivat järjestää asumisensa myös itse. Tilapäistä suojelua saavilla on oikeus tehdä työtä ja opiskella.

STM on julkaissut erillisen Kuntainfon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista Ukrainasta paenneille.

Sivistyspalvelut

Tilapäistä suojelua saavalla lapsella on oikeus esi- ja perusopetukseen sekä niihin liittyvään oppilas- ja kouluterveydenhuoltoon. Oikeus varhaiskasvatukseen arvioidaan olosuhteen perusteella.

Tilapäistä suojelua saava voi hakeutua muihin koulutuksiin (toisen asteen koulutus, korkeakoulut, vapaa sivistystyö). Tilapäistä suojelua saavat eivät kuitenkaan ole oppivelvollisia. Oheisista materiaaleista löytyy lisätietoa asiasta.

Esi- ja perusopetus sekä niihin liittyvä oppilas- ja kouluterveydenhuolto

Peruskouluun valmistava opetus ja kielten opetus

Lukio-opetus (oikeus hakeutua lukio-opetukseen)

Ammatillinen opetus (oikeus hakeutua ammatilliseen opetukseen)

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Tietoa ukrainan kielellä

Miten lasten kanssa puhutaan Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Varhaiskasvatus Ukrainassa

Ajankohtaiswebinaari: Kunnan sivistyspalvelut ovat merkittävässä roolissa edistämässä Ukrainasta saapuneiden henkilöiden hyvinvointia ja sujuvoittamassa hyvää arkea. Kuntaliiton 13.5. järjestämän ajankohtaiswebinaarin materiaalit:

Ajankohtainen tilannekuva Ukrainasta Suomeen tulosta, Anu Wikman-Immonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto 

Hyvät väestösuhteet ja yhdenvertaisuus muuttuvan tilanteen valossa, Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Kunnan sivistyspalvelut arjessa - vastuut, velvoitteet ja keskeistä rahoituksesta, Jarkko Lahtinen, kehittämispäällikkö, Mari Sjöström, erityisasiantuntija, Johanna Selkee, erityisasiantuntija, Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Kuntaesimerkki varautumisesta ja käytänteistä: Huittinen, Eija Mattila, sivistysjohtaja, Huittisten kaupunki

Kuntaesimerkki varautumisesta ja käytänteistä: Helsinki, Anssi Ahlberg, erityissuunnitelija, Helsingin kaupunki

Kela

Jos tilapäistä suojelua saava henkilö on muuttanut Suomeen Ukrainan sodan alkamisen jälkeen eikä hänellä ole aiempia perhesiteitä Suomeen, hän ei yleensä voi saada Kelan etuuksia. Tilapäistä suojelua saavalla voi olla oikeus Kelan asumisperusteisiin etuuksiin, jos Kela arvioi hänen asuvan Suomessa vakinaisesti. Arvio perustuu kokonaisharkintaan.

Tietoa Kelan etuuksista liittyen Ukrainasta paenneiden tilanteeseen

Työnteko ja työllistyminen, TE-palvelut

Ukrainasta paenneilla on välitön oikeus työntekoon, kun rekisteröityminen tilapäistä suojelua hakevaksi on tehty. Oikeus työ- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin TE-palveluihin tulee siinä vaiheessa, kun päätös tilapäisestä suojelusta on tehty. Tilapäistä suojelua saavalla ei kuitenkaan ole oikeutta työmarkkinatukeen.

Työ- ja elinkeinoministeriön ohje sotaa pakeneville

TE-palvelut

Työskentely Suomessa (kielet mm. suomi, ruotsi, englanti, ukraina, venäjä)

Tietoa kotoutumisesta

Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa vaikutuksia moniin toimijoihin Suomessa, myös kuntiin. Kunnat myös kehittävät koko ajan varautumistaan. Olosuhteet ja tarpeet ovat erilaisia eri alueilla.

Varautumisen yhteistyötä on suositeltavaa tehdä laajasti eri viranomaisten kanssa. Pelastuslaitos, Puolustusvoimat, aluehallintovirastot, ELY-keskukset, Maahanmuuttovirasto, poliisi ja muut viranomaiset ovat tärkeäitä yhteistyökumppaneita yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa esitetyn kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisessa varautumisessa.

Suomessa siviiliyhteiskunnan häiriötilanteiden suorituskyvyn yksi keskeinen tunnusmerkki on ollut toimiva yhteistyö eri viranomaisten välillä.

Ohessa on muistilista ajankohtaisten varautumistarpeiden osalta:

• Valmiussuunnitelmien ajantasaisuus – myös sotilaalliseen voimakäyttöön varautuminen
• Huomio valmiussuunnittelussa siihen, että Ukrainassa kaupunkien kestäminen sotilaallisen voimankäytön edessä on ollut erittäin tärkeää niin fyysisesti kuin myös henkisen kriisinkestävyyden kannalta
• Laajamittaisen maahantulon valmiussuunnitelma
• Evakuointisuunnitelmat sotilaallisen voimankäytön näkökulmasta
• Väestönsuojien tarkistukset, ohjeistukset ja väestösuojelun suunnittelu
• Kriittisen infrastruktuurin suojaaminen (kybervaikutukset, suunnitelmat jos esim. vesi, lämpö tai sähkö katkeaa – mihin vaikuttaa, miten korjataan, kuka tekee?)
• Kyberturvallisuus (erityisesti ajantasaiset varmuuskopiot)
• Huoltovarmuus (kukin varautuu oman toimintansa osalta)
• Paikkatieto ja muut julkiset informaatiolähteet
• Kiinteistökaupat ja taustojen selvittäminen
• Venäjä-yhteistyön keskeytykset
• Varautuminen rikollisuuden lisääntymiseen tilanteen seurauksena (avustuspetokset, verkkorikollisuus, hyväksikäyttö, ihmiskauppa)
• Resilienssi, ihmisten henkinen kriisinkestävyys ja sen tukeminen

Vallitsevan turvallisuustilanteen vuoksi sähkö- ja energiakatkosten mahdollisuus on kasvanut. Kuntaliiton ja muiden toimijoiden ohjeet sähkö- ja energiakatkoihin varautumiseksi on koottu erilliselle varautumissivustolle.

Kuntaliitto suosittaa toistaiseksi ystävyyskuntatoimintojen keskeyttämistä ja pidättäytymistä uusien toimintojen aloittamisesta venäläisten kaupunkien ja kuntien kanssa.

Suomi noudattaa EU-linjauksia Venäjä-yhteistyöstä. Seuraamme linjausten mahdollista päivittymistä.

Sekä EU- että kansallisen rahoituksen piirissä olevien rahoitusinstrumenttien ohjeistuksia laaditaan rahoittajatahojen puolesta parhaillaan ja niistä on tulossa tietoa myöhemmin. Käytännössä maksuliikenteen katkeaminen tarkoittaa EU:n Venäjälle suuntautuvissa ulkorajayhteistyön ohjelmissa hankkeiden toteutuksen pysähtymistä.

Myös Itämeren alueen Interreg-ohjelmassa (BSR) päättyvän ohjelmakauden venäläisten kumppaneiden kaikki maksatukset jäädytetään välittömästi. Uuden ohjelmakauden ensimmäisen haun hankkeisiin ei suositella otettavaksi mukaan venäläisiä kumppaneita.

Kuntaliitto välittää tietoa sitä mukaa, kun sitä on saatavilla. Kuntaliitto suosittaa, ettei uusia hankkeita aloiteta toistaiseksi.

Julkiset hankintasopimukset ovat osittain sodan vaikutuksen alaisia. Hankintayksiköiden on huomioitava esimerkiksi pakotteet omassa toiminnassaan. Myös komission tiedonanto vuodelta 2015 pätee yhä turvapaikanhakijoihin liittyviin hankintoihin.

Päivittyvä katsaus hankinta-asioiden ajankohtaistiedosta löytyy Julkisten hankintojen neuvontayksikön sivustolta.

Ukrainan tilanne aiheuttaa pakolaisvirtaa Eurooppaan. Tällä hetkellä arviot ovat maltillisia eikä laajamittaisen maahantulon riskiä Suomeen toistaiseksi pidetä todennäköisenä.

Ukrainan kansalaiset voivat tulla viisumivapaasti EU:n alueelle biometrisellä passilla. Tällöin oleskeluoikeus on 3 kk.

Laajamittaisen maahantulon valmiussuunnitelman malli löytyy verkkosivuiltamme.

Majoitus

On mahdollista, että ukrainalaisten tilapäinen suojelu johtaa hätämajoitustarpeeseen. Kuntaliitto on välittänyt kuntien rakennusvalvontoihin vuonna 2015 Ympäristöministeriön kanssa laaditun tiedotteen, joka on hätämajoituksen osalta edelleen paikkansapitävä.

Ukrainan ystävyyskaupunkeja tai kaupunkeja, joissa on ukrainalaisia yhteisöjä, saatetaan myös lähestyä majoittamiseen liittyvillä pyynnöillä.

Kasvatus- ja koulutuspalvelut

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut sivustoillaan tietoa Ukrainan tilanteen vaikutuksista kasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestämiseksi kunnissa.

Lemmikkieläimet

Ruokavirasto on julkaissut ohjeistuksen Ukrainasta Suomeen tuotavista lemmikkieläimistä. Tullitarkastus, rokotukset ja madotukset on tärkeä suorittaa muihin kohdistuvien terveysriskien vuoksi.

Ukrainan konflikti voi aiheuttaa jännitteitä ihmisten välille myös arjessa Suomessa. On pyrittävä kaikin tavoin estämään vastakkainasettelun syntyminen.

Osa kunnista on jo tarttunut toimeen esim. tiedottamalla ja keskustelemalla aiheesta kouluissa.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 monessa suomalaisessa kunnassa tehtiin päätös humanitaarisen avun antamisesta Ukrainaan. Suositimme tuolloin tuen osoittamista kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta, jotta apu saataisiin turvallisesti perille. 

Vuodenvaihteessa 2023–24 tekemämme selvityksen mukaan kuntien antama apu oli ja on edelleen sekä materiaaliapua että rahalahjoituksia. Kunnat nousivat uudeksi lahjoittajaryhmäksi kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta tehtävissä rahalahjoituksissa. Lisäksi kunnat ovat osoittaneet solidaarisuutta esimerkiksi liputuksen ja kaupungintalon tai muiden maamerkkien valaistusten avulla. 

Ystävyyskuntatoiminnassa on ollut läpi sen historian vahva solidaarinen ulottuvuus monipuolisen yhteistyön ohella. Olemme kannustaneet kuntia ja maakuntien liittoja tukemaan omien mahdollisuuksiensa mukaan ystävyyskuntia ja paikallishallintoa luotettavien tahojen kautta. Kuntien on kuitenkin hyvä huomioida myös esimerkiksi omat huoltovarmuuskysymyksensä, kun tukikysymyksiä harkitaan. 

Kunnan kansainvälinen toiminta perustuu kuntalain 1 §:ssä säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin. Tämä tarkoittaa, että kunnan kansainvälistenkin toimintojen on oltava perusteltavissa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin tai alueen elinvoimaisuuden edistämisellä. Mitä isommasta kansainvälisestä panostuksesta on kyse, sitä tärkeämpää on toiminnan kytkeminen kuntalaissa säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin.    

On katsottu, että kunnan toimialaa voi pitää sisällään myös kansainvälistä toimintaa ja jopa humanitaarisen avun myöntämistä (KHO 1983 II 35). Kunnan toiminta ei kuitenkaan saa sisältää ulkopoliittisia kannanottoja. Tämä on hyvä huomioida mahdollisia humanitaarista apua koskevia päätöksiä valmistellessa. 

Ukrainaan myönnettyjen tukien yhteydessä on vallinnut yleisesti laaja yhteisymmärrys. Ukrainan osalta on ollut helpompi tehdä tukea koskevia päätöksiä, sillä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat olleen välittömiä Suomelle. Tuen kohdistaminen ystävyyskaupungille on ollut luontevaa. Kansainvälisen avustustoiminnan perusteltavuus ei kuitenkaan ole riippuvainen ystäväkaupungin olemassaolosta tai kohteen maantieteellisestä sijainnista. Kunnan kansainvälinen toiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan ja on aina perusteltavissa, kun toiminta edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia, yleisiä humanitaarisia tavoitteita tai alueen elinvoimaa.