+358 9 771 2046, +358 50 478 2170
Twitter
Vastuualueet
- kv-tiimin vetovastuu ja tavoitetyö
- kansainväliset verkostot (UCLG, CEMR ja Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi)
- kuntien ja maakuntien EU-KV-verkosto
Kansainväliset asiat
Kuntien kansainvälistyminen tukee kunnan omien tavoitteiden toteutumisen lisäksi myös sen alueella toimivien sidosryhmien ja kumppaneiden, kuten korkeakoulujen ja elinkeinoelämän, menestymistä. Kansainvälisessä toiminnassa on keskeistä ottaa oppia kunnan eri toimialojen kehityksestä maailmalla, lisätä kunnan tunnettuutta ja vetovoimaa, houkutella kansainvälisiä yrityksiä, investointeja ja osaajia sekä edistää kunnan eri toimijoiden kansainvälistymistä. Tämä osaltaan lisää kuntien elinvoimaa.
Kuntaliitto mukana kansainvälisissä järjestöissä ja verkostoissa
Suomalaiset kunnat ovat hyödyntäneet tehokkaasti EU:n rahoitusohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia kansainväliseen verkottumiseen. Kuntien kansainvälinen toiminta on muuttunut entistä enemmän verkostomaiseen ja projektimaiseen suuntaan. Tavoitteemme on tukea kuntien kansainvälistä verkottumista Kuntaliiton omien verkostojäsenyyksien kautta sekä välittämällä tietoa kuntien kansainvälisistä verkostoista. Erilaiset verkostot tarjoavat verrokki- ja vertaismahdollisuuksia sekä projektikumppanuuksia riippuen verkoston fokuksesta, joka voi olla temaattinen (esimerkiksi ICLEI, LUCI) tai kunnan kokoon sidottu (EUROTOWNS, EUROCITIES). Kunnat eivät toimi kansainvälisesti yksin ja irrallaan ympäristöstään, vaan niiden kansainvälisessä toiminnassa ovat tiiviisti mukana korkeakoulujen, ammattikorkeakoulujen, kauppakamarin ja elinkeinoelämän edustajia. Kuntien toiminta elinkeinoelämänsä edistäjänä edellyttää usein myös kansainvälistä kanssakäymistä.
Avaa kaikki
CEMR
CEMR (Council of European Municipalities and Regions) vaikuttaa Eurooppa -politiikkaan kaikilla niillä aloilla, joilla on kytkentää maakunta- ja kuntatasoon, sekä tarjoaa keskustelufoorumin kunnille, alueille ja maakunnille kansallisten jäsenliittojen kautta. Jäseniä CEMR:lla on 41 Euroopan maassa. CEMRn kuluvan kauden strategia pohjautuu vahvasti YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden viitekehykseen. Sosiaalinen ja kulttuurinen, taloudellinen sekä ekologinen kestävyys tulee huomioida myös paikallisen näkökulman osalta. Kuntaliitolla on luottamushenkilöedustus sekä CEMR:n Policy Committeessa, tasa-arvokomiteassa kuin hallituksessa. Kuntaliiton asiantuntijat osallistuvat aktiivisesti CEMR:n temaattisten työryhmien toimintaan.
CEMR:n Suomen valtuuskunta:
Varsinainen jäsen
Emilia Koikkalainen (Kok.)
Keuruun kaupungin valtuutettu ja hallituksen jäsen, Kokoomuksen puoluevaltuuston 1.varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu.
Varajäsen
Daniel Sazonov (KOK)
Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Puh. +358 45 129 6812
Varsinainen Jäsen
Mikko Valtonen (SDP)
Porvoon Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Careeria Oy:n hallituksen puheenjohtaja.
Varajäsen
Tiina Kaartinen (SDP)
Päiväkodin johtaja, Kuopion kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen sekä maakuntavaltuuston jäsen
Varsinainen jäsen
Laura Hämäläinen (Kesk.)
Mikkelin kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja, Etelä-Savon maakunnan valtuutettu sekä Keskustan puoluevaltuuston jäsen
Varajäsen
Sirpa Hertell (Vihr.)
HSY – Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallituksen varapuheenjohtaja ja Espoon ruotsinkielisen opetuslautakunnan, (Svenska rum), jäsen
Varsinainen jäsen
Juhana Kelloniemi (PS)
Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu
Varajäsen
Mikko Aaltonen
Tampereen kaupunginvaltuutettu
Lue aiheesta lisää:
UCLG
UCLG:n jäseninä on 175 kansallista kuntaliittoa sekä yli tuhat yksittäistä kaupunkia ja aluetta kaikkiaan 140:sta YK:n 193 jäsenmaasta. UCLG edustaa yli 240 000 maailman kuntaa, kaupunkia ja aluetta tai maakuntaa.
Järjestön missio on olla demokraattisen paikallishallinnon yhteinen ääni ja puolestapuhuja, ja ajaa kansanvaltaisen kunnallishallinnon etua, vahvistaa sen arvoja, tavoitteita ja päämääriä sekä edistää paikallishallinnon keskinäistä yhteistyötä ja arvostusta koko kansainvälisessä yhteisössä. UCLG:n yleisenä tavoitteena on vahvistaa hajautettua, desentralisoitua, demokraattista hyvää hallintoa.
Keskeisiä tehtäviä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen hillitseminen sekä köyhien ja katastrofeista kärsivien maiden kaupunkien tukeminen. UCLG kokoaa maailman kansalliset kuntajärjestöt ja yksittäiset kaupungit yhdeksi järjestöksi, jonka kautta pyritään erityisesti YK:hon päin esiintymään yhdellä äänellä ja edustamaan koko maailman kuntakenttää yhtenäisesti. Kuntaliitolla on luottamushenkilöedustaja sekä World Councilissa että Executive Bureaussa. Tämän lisäksi Kuntaliitto sai edustajapaikan Opportunities for All -Policy Counciliin.
UCLG:n Suomen jäsenet
Varsinainen jäsen
Emilia Koikkalainen (Kok.)
Keuruun kaupungin valtuutettu ja hallituksen jäsen, Kokoomuksen puoluevaltuuston 1.varapuheenjohtaja ja Keski-Suomen hyvinvointialueen varavaltuutettu.
Varajäsen
Daniel Sazonov (KOK)
Helsingin kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen, valtuustoryhmän puheenjohtaja
puh. +358 45 129 6812
Lue lisää aiheesta:
Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi
Vuonna 1949 perustetun Euroopan neuvoston tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltion periaatteita ja moniarvoista demokratiaa. Neuvoston piirissä vuodesta 1994 nykymuotoisena toiminut kunta- ja aluehallintokongressi aloitti demokratian kehittämisen ruohonjuuritasolla jo vuonna 1957. Suomi on ollut Euroopan neuvoston jäsen ja edustettuna kongressissa vuodesta 1989.
Neuvosto pyrkii rohkaisemaan jäsenmaiden viranomaisia kehittämään paikallisen itsehallinnon toimivuutta ja noudattamaan läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta.
Suomi on osallistunut kongressin toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Suomen valtuuskunta ja sen jäsenet löytyvät täältä. Suomen Kuntaliitto toimii Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.
Lue aiheesta lisää:
Kuntien ja maakuntien EU-kv-verkosto
Kuntien ja maakuntien EU-kv-verkosto tarjoaa kaupunkien, kuntien ja maakuntaliittojen kansainvälisistä asioista vastaaville foorumin keskustella ja kehittää yhdessä EU-edunvalvontaan sekä kansainvälisyyteen tähtäävää toimintaa. Verkosto kokoontuu kolme-neljä kertaa vuodessa vuorotellen Kuntatalolla ja eri kunnissa sekä pitää yhteyttä ajankohtaisten asioiden osalta myös kokousten välillä. Kokouksiin voi osallistua myös virtuaalisesti. Vastaatko kuntasi tai kaupunkisi EU- ja kansainvälisistä asioista, mutta et ole vielä mukana verkostossa?
Ota yhteyttä Laura Parsamaan, tervetuloa mukaan!
Kuntaliiton suositus kuntien antamasta humanitaarisesta avusta
Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 monessa suomalaisessa kunnassa tehtiin päätös humanitaarisen avun antamisesta Ukrainaan. Suositimme tuolloin tuen osoittamista kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta, jotta apu saataisiin turvallisesti perille.
Vuodenvaihteessa 2023–24 tekemämme selvityksen mukaan kuntien antama apu oli ja on edelleen sekä materiaaliapua että rahalahjoituksia. Kunnat nousivat uudeksi lahjoittajaryhmäksi kansainvälisten avustusjärjestöjen kautta tehtävissä rahalahjoituksissa. Lisäksi kunnat ovat osoittaneet solidaarisuutta esimerkiksi liputuksen ja kaupungintalon tai muiden maamerkkien valaistusten avulla.
Ystävyyskuntatoiminnassa on ollut läpi sen historian vahva solidaarinen ulottuvuus monipuolisen yhteistyön ohella. Olemme kannustaneet kuntia ja maakuntien liittoja tukemaan omien mahdollisuuksiensa mukaan ystävyyskuntia ja paikallishallintoa luotettavien tahojen kautta. Kuntien on kuitenkin hyvä huomioida myös esimerkiksi omat huoltovarmuuskysymyksensä, kun tukikysymyksiä harkitaan.
Kunnan kansainvälinen toiminta perustuu kuntalain 1 §:ssä säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin. Tämä tarkoittaa, että kunnan kansainvälistenkin toimintojen on oltava perusteltavissa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin tai alueen elinvoimaisuuden edistämisellä. Mitä isommasta kansainvälisestä panostuksesta on kyse, sitä tärkeämpää on toiminnan kytkeminen kuntalaissa säädettyihin kunnan yleisiin tehtäviin.
On katsottu, että kunnan toimialaa voi pitää sisällään myös kansainvälistä toimintaa ja jopa humanitaarisen avun myöntämistä (KHO 1983 II 35). Kunnan toiminta ei kuitenkaan saa sisältää ulkopoliittisia kannanottoja. Tämä on hyvä huomioida mahdollisia humanitaarista apua koskevia päätöksiä valmistellessa.
Ukrainaan myönnettyjen tukien yhteydessä on vallinnut yleisesti laaja yhteisymmärrys. Ukrainan osalta on ollut helpompi tehdä tukea koskevia päätöksiä, sillä Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat olleen välittömiä Suomelle. Tuen kohdistaminen ystävyyskaupungille on ollut luontevaa. Kansainvälisen avustustoiminnan perusteltavuus ei kuitenkaan ole riippuvainen ystäväkaupungin olemassaolosta tai kohteen maantieteellisestä sijainnista. Kunnan kansainvälinen toiminta kuuluu kunnan yleiseen toimialaan ja on aina perusteltavissa, kun toiminta edistää kunnan asukkaiden hyvinvointia, yleisiä humanitaarisia tavoitteita tai alueen elinvoimaa.