Euroopan alueiden komitea
Euroopan alueiden komitea on EU:n virallinen instituutio, jota on kuultava alueisiin ja kuntiin vaikuttavien asioiden valmistelussa. Alueiden komitea antaa lausuntoja komissiolle, neuvostolle ja parlamentille erilaisista EU-lainsäädännön asioista, kuten työllisyys-, sosiaali- ja terveys- sekä ympäristöasioista, digitalisaatiosta ja aluepolitiikasta. Vuosittain alueiden komitea valmistelee 50-80 lausuntoa.
Alueiden komiteassa on yhteensä 329 edustajaa, joista Suomen valtuuskuntaan kuuluu yhdeksän kuntia ja maakuntia edustavaa jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Komitean jäsenet nimittää ministerineuvosto. Esityksen Suomen edustajiksi tekee valtioneuvosto. Nykyiset jäsenet valittiin viiden vuoden toimikaudeksi 2020-2025. Kuntaliitto toimii alueiden komitean Suomen valtuuskunnan sihteeristönä.
Edustajien kertomaa
"Alueiden komitean asiat ovat juuri niitä asioita, joiden kanssa kunnissa painitaan: ilmastonmuutokseen liittyvät seikat, Green deal, lasten oikeuksien ja lapsitakuun eteenpäin vieminen."
- Jari Andersson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sastamalassa -
Miten hyvin kunnat saavat äänensä kuuluviin EU:ssa ja Euroopan neuvostossa?
"Suomen edustajat ovat laajasti koko Suomen alueelta, joten kaikkien maakuntien ja siis kuntien ääni tulee kuuluville."
MerjaLahtinen, kaupunginvaltuutettu Jämsässä
"Kuntaliiton kautta ääni tulee kuuluviin. Yksittäinen kunta tulee esiin esimerkkien valossa."
Jari Andersson, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sastamalassa
Miten Alueiden komiteassa käsiteltävät asiat näkyvät kuntien arjessa?
"Alueiden komitea lausuu asioista, jotka koskevat paikallistasoa. EU-lainsäädännöstä 70 prosenttia vaikuttaa paikallistasoon. Vaikutus ei aina ole suora vaan se saattaa toteutua esim. kansallisen lainsäädännön kautta, joten vaikutusta saattaa olla vaikea havaita."
MikkoAaltonen, kaupunginvaltuutettu Tampereella
Kuinka haastavaa kuntapoliitikon on vaikuttaa EU:sta tuleviin säädöksiin?
"Ei EU:n säädöksiin rehellisesti sanottuna ole kovin helppoa hirveän monelle vaikuttaa. Teemme alueiden komitean suomalaisten edustajien kesken työtä myös sen eteen, että EU:n demokratiassa olisi enemmän väyliä kansalaisille saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa EU:n kehitykseen."
NiinaRatilainen, kaupunginvaltuutettu Turussa
"Yksittäisenä poliitikkona tai kuntana vaikuttamistyö on vaikeaa ja juuri siksi tarvitsemme kuntien yhteistyötahoja (kuten Kuntaliitto, maakuntaliitot jne.) huolehtimaan kunnille yhteisestä edunvalvonnasta. Kuntapolitiikassa arki on kuitenkin usein kiinni täysin muissa arkisemmissa asioissa kuin säädösvaikuttaminen, eikä vasinkaan pienillä kunnilla ole resurssia laajamittaiseen vaikuttamistyöhön."
MerjaLahtinen, kaupunginvaltuutettu Jämsässä
Missä kunnat voisivat nykyistä paremmin hyödyntää EU-rahoitusta?
"Nyt on tuhannen "euron" paikka kun elvytysrahasto ja vihreä siirtymä avaa täysin uuden mittasuhteen eurooppalaiselle rahoitukselle. Yhteistyöllä uuden tekemiseen ja muutokseen kohti kestävämpää tulevaisuutta, hiilineutraalia yhteiskuntaa on resursseja hyvin tarjolla. Rohkeasti kumppanien kanssa!"
SariRautio, kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa
"Suomessa kuntien mahdollisuudet EU-rahoituksen hyödyntämisessä vaihtelevat todennäköisesti hyvin paljon. Tämä riippuu mm. kuntakoosta. Suuremmilla kunnilla on isommat organisaatiot ja parempi kyky seurata rahoitusmahdollisuuksia sekä hakea rahoitusta. Maakuntaliittojen tms. organisaatioiden tuki saattaa myös vaikuttaa merkittävästi."
MikkoAaltonen, kaupunginvaltuutettu Tampereella
Miten kansainvälistä kokemusta voi hyödyntää kunnanvaltuutettuna ja jakaa omalle kunnalleen?
"Olisi tärkeää, että EU-tehtävissä toimivat henkilöt toisivat omiin kuntiinsa päätöksentekoon terveisiä omista EU-toimistaan. EU:ssa valmistellaan jatkuvasti säädöksiä, jotka tulevat vaikuttamaan myös kuntiin. Mitä aikaisemmin tietoa saadaan kuntapäätöksentekoon, sitä paremmin tuleviin muutoksiin voi varautua ja niiden vaikutuksia pystyy ennakoimaan."
Niina Ratilainen, kaupunginvaltuutettu Turussa
"Nostaa esiin keskusteluissa yhteyttä eurooppalaiseen tekemiseen, tuoda omia esimerkkejä eri puolelta Suomea, ja myös maailmalta meille. Yhdessä oppiminen hyödyttää kaikkia!"
Sari Rautio, kaupunginvaltuutettu Hämeenlinnassa
Toimielimet ja suomalaisjäsenet
Alueiden komitean toimielimet ovat työvaliokunta, täysistunto ja kuusi valiokuntaa. Alueiden komitean puheenjohtajana toimii kreikkalainen Apostolos Tzitzikostas.
Työvaliokunta
Työvaliokunta vastaa komitean työskentelyn järjestelystä, laatii komitean poliittisen ohjelman ja päättää lausuntojen laadinnasta. Työvaliokunnan suomalaisjäsenet ovat Markku Markkula sekä Anne Karjalainen. Markku Markkulan henkilökohtainen varajäsen on Sari Rautio Hämeenlinnasta ja Karjalaisen henkilökohtainen varajäsen on Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemeltä.
Täysistunto
Täysistunto on viisi-kuusi kertaa vuodessa järjestettävä kokous, johon osallistuu komitean koko jäsenistö.
Valiokunnat
Alueiden komitean valiokunnat valmistelevat lausuntoluonnoksia ja järjestävät konferensseja omaan toimialaansa kuuluvista aiheista. Valiokuntia on kuusi ja niiden suomalaisjäsenet ovat:
- Alueellinen yhteenkuuluvuuspolitikka ja EU:n talousarvio -valiokunta (COTER)
- Bert Häggblom, Sari Rautio ja Mirja Vehkaperä
- Talouspolitiikka -valiokunta (ECON)
- Mikko Aaltonen, Ilpo Heltimoinen ja Anne Karjalainen (vakinainen varajäsen Manu Huuhilo)
- Sosiaalipolitiikka, koulutus, työllisyys, tutkimus ja kulttuuri -valiokunta (SEDEC)
- Anne Karjalainen (valiokunnan puheenjohtaja), Mikko Aaltonen ja Markku Markkula (vakinainen varajäsen Jari Andersson).
- Kansalaisuus, hallinto, institutionaaliset ja ulkoasiat -valiokunta (CIVEX)
- Mikkel Näkkäläjärvi, Niina Ratilainen ja Sari Rautio (vakinainen varajäsen Pauliina Haijanen).
- Luonnonvarat -valiokunta (NAT)
- Bert Häggblom, Ilpo Heltimoinen ja Mirja Vehkaperä (Vakinainen varajäsen Pekka Myllymäki).
- Ympäristö, ilmastonmuutos ja energia- valiokunta (ENVE)
- Mikkel Näkkäläjärvi (vakinainen varajäsen Sanna Rissanen), Markku Markkula ja Niina Ratilainen (vakinainen varajäsen Eeva-Liisa Nieminen)
Lue lisää aiheesta: