Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu 2022
Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu vuonna 2022 nosti esiin kuntien kiertotaloustyötä ja kannusti tarttumaan kiertotalouden parhaisiin käytäntöihin. Kilpailun toteuttivat Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra.
Finalistit
Kisan finalistit edustivat kolmea teemaa: 1) rakentaminen 2) jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä 3) yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa oli avoin kategoria.
Voittaja
Kilpailun raati valitsi 20 edustavan finalistin joukosta yhden voittajan ja antoi neljälle toimenpiteelle kunniamaininnan. Palkitut ratkaisut ovat:
Voittaja:
Kunniamaininnat:
Avaa kaikki
Mitä on kiertotalous?
Mitä on kiertotalous?
Kiertotaloudessa pyritään vähentämään luonnonvarojen kulutusta ja luomaan taloudellista arvoa aiempaa vähäisemmästä materiaalimäärästä. Kiertotaloudessa tavarat ovat pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Tavaroiden sijaan ihmiset kuluttavat palveluita ja vuokraavat tai lainaavat erilaisia käyttötarvikkeita, autoja tai polkupyöriä. Kiertotaloudessa jätteen määrä on minimoitu.
Teemat
Rakentaminen
Rakentamisen sektorilla on huikea potentiaali edistää luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Nykyisen rakennuskannan korjaaminen ja käyttöiän pidentäminen ovat avainasemassa kun tarkastellaan materiaalien kulutusta. Uudiskohteissa kaikki alkaa rakennuksen suunnittelusta, jossa voidaan mm. suosia muuntojoustavia ja pitkäikäisiä ratkaisuja sekä kierrätysmateriaaleja. Ala ja ohjauskeinot ovat kehittymässä ja tarvitaan suunnannäyttäjiä, jotka ottavat uusia toimintatapoja käyttöön. Kunnan järeimmät keinot edistää kiertotaloutta kytkeytyvät maankäytön suunnitteluun, rakentamisen ohjaukseen ja kunnan omiin rakennushankkeisiin.
Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys
Jätteen synnyn ehkäisy on EU:n jätepolitiikan tärkein tavoite, jota luonnonvarojen käytön vähentäminen tehokkaasti edistää. Uusia innovaatioita ja käytäntöjä tarvitaan, sillä Suomessa jätteen määrä kasvaa edelleen eikä kierrätysaste ole noussut toivotulla tavalla. Jätteen syntyä voi ehkäistä esimerkiksi hankkimalla palveluita tavaroiden sijaan, suosimalla pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita ja vähentämällä ruokahävikkiä.
Kunnat vastaavat asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollosta. Useissa kunnissa nämä jätehuollon toiminnot on siirretty alueelliselle jäteyhtiölle. Kierrätysasteen nostamiseksi voi muun muassa laajentaa erilliskeräystä ja tarjota monipuolisia keräysjärjestelmiä sekä lisätä lajitteluneuvontaa. Kuntaorganisaation sisällä jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä voi edistää omissa toimipisteissä. Kouluissa ja oppilaitoksissa lajitteluneuvonta ja ympäristökasvatus tavoittavat laajasti nuoria ikäluokkia. Kunnan omat rakennustyömaat ovat tärkeitä kohteita, joissa lajittelusta, kierrätyksestä ja purkumateriaalien hyötykäytöstä tulee huolehtia.
Yhteiskäyttö
Yhteiskäyttö on yleistyvä trendi ja kertoo siitä, että perinteinen kulutusyhteiskunta on muutoksessa. Yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät, kirjastot, vaatelainaamot, yhteiskäytössä olevat tilat ja vuokrattavat työkalut ovat tästä esimerkkejä. Yhteiskäyttö lisää tavaroiden käyttöastetta, parantaa tarjolla olevien hyödykkeiden saatavuutta ja parhaimmillaan luo yhteisöllisyyttä ja kaupunkikulttuuria. Yhteiskäytön uudet muodot voivat tarjota uusia mahdollisuuksia myös yritysten ja kuntien yhteistyöhön.
Tuomaristo
Parhaat teot valitsi raati, johon kuuluivat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.
