Poikkeusvuosi toi näkyväksi kuntien ja Kuntaliiton merkityksen
Kuntaliitto toteuttaa perustehtäväänsä Suomen kuntien ja kuntalaisten hyväksi edunvalvonnalla, kehittämällä sekä tarjoamalla neuvonta- ja tietopalveluja.
Vuonna 2020 globaali koronapandemia vaikutti kokonaisvaltaisesti meistä jokaiseen. Samalla kuntien rooli ihmisten hyvinvoinnin turvaajina ja yhteiskunnan toimivuuden ylläpitäjinä korostui entisestään ja tuli aiempaa näkyvämmäksi. Kuntien omana järjestönä Kuntaliitto tuki kuntia vaikeissa epidemian torjuntaan ja hoitoon liittyvissä tehtävissä sekä vaikutti siihen, että kuntien ääni kuului yhteisissä päätöksissä.
Alkuvuodesta 2020 Kuntaliiton toteuttaman Kuntakaavasimulaation myötä MRL-kokonaisuudistuksen valmistelussa luovuttiin ns. yhden kuntakaavan mallista ja säilytettiin kunnan mahdollisuus jatkossakin laatia yleis- ja asemakaavoja.
Kun maaliskuussa koronavirus alkoi levitä Suomessakin toden teolla, Kuntaliitto noudatti hallituksen etätyösuositusta ja siirsi kaiken työskentelyn sekä tapaamiset verkkoon.
Säännölliset selvitykset koronaepidemian vaikutuksesta kuntien talouteen käynnistettiin heti, kun pandemia iski Suomeen. Kuntien huoli talouden kestävyydestä kuultiin hallituksen vuoden aikana tekemissä budjettipäätöksissä.
Kuntaliitto käynnisti ja toteutti myös pandemian pitkän aikavälin ennakointiprosessin yhdessä kuntien kanssa: Miten pandemia muuttaa meitä?
Kuntaliiton rooli kuntien äänenä ja paikallisten haasteiden esiintuojana korostui myös valmisteltaessa poikkeuslainsäädäntöä. Koronakriisi lisäsi ja vahvisti kuntien kanssa tehtyä yhteistyötä. Tarve säädösten tulkinnoille ja ohjeille oli suuri.
Sote-lakipaketin lausuntovalmistelu tehtiin elo-syyskuussa 2020 laajassa osallistavassa yhteistyössä erilaisten verkostojen kanssa. Kuntaliitto tarjosi jäsenilleen sote-uudistuksen osalta yhteistyön alustan sekä konkreettista tukea kuntien omaan kannanmuodostukseen.
Kuntaliiton organisaatiouudistus ja siihen liittyneet yt-neuvottelut käynnistyivät elokuussa. Uusi vuoden 2021 alusta voimaan tullut organisaatio tähtää siihen, että liiton toiminta on entistä tehokkaampaa ja vaikuttavampaa.
Järjestyksessään 27. Kuntamarkkinat järjestettiin syyskuussa kokonaan etänä: Tämä tarkoitti 14 rinnakkaista suoraa lähetystä ja 101 Kuntaliiton seminaaria, joilla oli lähes 9000 seuraajaa. Kaikki seminaarit ja tietoiskut saivat yhteensä 20 000 klikkausta.
Kuntaliitto muodosti loppuvuodesta yhdessä kuntakentän kanssa työllisyyden ratkaisumallin eli kuntien yhteisen ehdotuksen työllisyyspalvelujen järjestämisestä. Valmisteluun vaikutti lähes kaksisataa kuntaedustajaa. Ratkaisumallista tuli totta kehysriihessä keväällä 2021.
Kuntien tyytyväisyys Kuntaliittoon selvässä kasvussa
Kuntaliiton asiakkuustyötä on kehitetty määrätietoisesti. Asiakkuustyön kehittämisen avulla pyritään tunnistamaan aiempaa paremmin erilaisten asiakkaiden tarpeet ja myös kohdennettujen palveluiden ja kehittämistyön tarve. Tavoitteena on jäsenistön ja sopimusasiakkaiden kokeman hyödyn ja liiton toiminnan vaikuttavuuden vahvistaminen.
Vuoden 2020 aikana aloitettiin asiakkuustyön vision ja keskeisten tavoitteiden määrittely. Useiden laajojen edunvalvontahankkeiden kannanmuodostus toteutettiin jo kuulemalla kuntia asiakasryhmittäin.
Asiakkuustyön ytimessä ovat verkostot: Kaupunkipoliittinen työryhmä, Kehyskuntaverkosto, Seutukaupunkiverkosto, Pienten kuntien verkosto sekä vuonna 2020 perustettu Ruotsinkielisten ja kaksikielisten muodostavat asiakkuusmallin ytimen peruskuntien osalta.
Sopimusasiakkailla eli sairaanhoitopiireillä, erityishuoltopiireillä, maakuntien liitoilla, ammatillisen koulutuksen järjestäjillä sekä pelastuslaitoksilla on myös omat verkostonsa. Kuntaliitto koordinoi myös lukuisia toimiala- ja toimintokohtaisia verkostoja.
Verkostojen kautta pyritään vahvistamaan vuorovaikutusta kuntien ja Kuntaliiton välillä, jakamaan tietoa sekä valmistelemaan kuntien edunvalvontaan ja kehittämiseen liittyviä asioita.
Kuntaliiton asiakastutkimuksen mukaan liiton asiakastyytyväisyys on selvässä kasvussa. Kuntaliiton toiminnan arvioidaan parantuneen viimeisen vuoden aikana sekä kokonaisuudessaan että jokaisella päämittarilla. Edellisinä vuosina eniten kehitettävää on ollut suunnan näyttämisessä, jossa on nyt tapahtunut eniten parannusta yhdessä liiton toiminnan ”kivijalan” tunnen hyvin Kuntaliittoa ja sen toimintaa kanssa. Tunnettuuden kasvu sekä tyytyväisyys eri osa-alueisiin näkyy kaikissa kuntaryhmissä. Vastaajat perustelivat tyytyväisyyttään Kuntaliiton entistä vahvemmilla ja selkeämmillä kannanotoilla ja näkyvyydellä.
Edunvalvontaa ja vaikuttamista pidetään edelleen liiton tärkeimpänä tehtävänä.
Kohti koko kuntakentän yhteistä Yhdessä-toimintamallia
Kuntaliiton toimintamallikokeilu ja ratkaisutiimityöskentely eteni vuoden 2021 aikana kohti lopullista Yhdessä-toimintamallia, joka ottaa koko kuntakentän mukaan ratkaisemaan yhteiskunnan yhteisiä ongelmia.
Yhdessä-toimintamallista rakennettiin Kuntaliitolle ja kunnille yhteinen työskentelytapa, jolla johdetaan ja edistetään keskeisiä Kuntaliiton strategisia teemoja. Strategiseen teemaan liittyvien tavoitteiden toteuttamiseksi ja haasteiden ratkaisemiseksi voidaan perustaa ratkaisuryhmä, jota koordinoi ratkaisupäällikkö.
Uuden toimintamallin mukainen työskentely nivottiin yhä kiinteämmäksi osaksi Kuntaliiton perustoimintaa niin, että yhteiskunnallisesti tärkeitä ratkaistavia ilmiöitä tunnistetaan entistä tehokkaammin vahvistaen asiakasnäkökulmaa ja selkeyttäen eri toimijoiden rooleja.
Syksyn 2020 aikana uuden toimintamallin mukaisesti toimittiin mm. sote-uudistuksen, sosiaalisen kestävyyden, kuntien digikyvykkyyden, työllisyyden hoidon sekä perusopetuksen kestävien rakenteiden teemoissa.
Työllisyysasioissa mm. muotoiltiin koko kuntakentän yhteinen työllisyyden hoidon ratkaisumalli, joka on saanut taakseen koko kuntakentän. Prosessi on monella tapaa vahvistanut Kuntaliiton uskottavuutta koko kuntakentän yhteisenä edunvalvojana, joka pystyy ratkaisukeskeiseen työskentelyyn nopealla aikataululla, tärkeässä kysymyksessä.
Sote-uudistuksen edunvalvontaa koko kuntakentän voimin
Sote-uudistus löi leimaansa Kuntaliiton edunvalvontaan ja laajasti muuhunkin toimintaan vuonna 2020. Sote-uudistuksen laajaa lakipakettia valmisteltaessa kuntien ja Kuntaliiton asiantuntemusta ei valitettavasti juurikaan käytetty hyväksi. Kun yli 1 200-sivuinen lakiluonnos lähti kesäkuussa lausunnolle, Kuntaliitto viesti monikanavaisesti kuntien kannalta tärkeitä ensihuomioita lakipaketista.
Lakipaketin lausuntovalmistelu tehtiin elo–syyskuussa 2020 laajassa osallistavassa yhteistyössä kunta- ja substanssiverkostojen kanssa. Kuntaliitto tarjosi jäsenilleen yhteistyön alustan sekä konkreettista tukea kuntien omaan kannanmuodostukseen. Kun hallituksen esitys ennen joulua 2020 annettiin eduskunnalle, alkoi valmistautuminen eduskuntakuulemisiin kevätkaudella 2021.
Kuntaliiton toimintamallikokeilu on näyttänyt kyntensä sote-uudistuksen edunvalvonnassa ja rohkaissut mallin jatkokehittämistä ja käyttöä laajemminkin. Kunnat ja sote -ratkaisuryhmässä on tehty laaja-alaista yhteistyötä Kuntaliiton eri yksiköiden asiantuntijoiden kesken ja osallistettu laajasti kaupunkeja ja kuntia sote-uudistuksen yhteiseen edunvalvontaan kuntatyyppiverkostoissa sekä substanssin asiantuntijaverkostoissa.
MRL-uudistuksessa merkittäviä edistysaskelia kuntien kannalta
Kuntaliiton toteuttaman Kuntakaavasimulaatiohankkeen myötä maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelussa luovuttiin ns. yhden kuntakaavan mallista ja säilytettiin kunnan mahdollisuus jatkossakin laatia yleis- ja asemakaavoja.
Kuntaliitto toi edelleen vahvasti esiin kaavamonopoliin, kunnan itsehallintoon ja julkisen vallan käyttöön liittyvät ongelmat, jotka olisivat aiheutuneet mahdollisuudesta luovuttaa asemakaavaehdotuksen laatiminen maanomistajalle.
Kuntaliitto korosti toimintatapojen kehittämistä julkaisulla Kumppanuuden monet muodot, esimerkkejä yhteistyöhön perustuvista kaavoituskäytännöistä.
Edunvalvontatyö jatkuu vuonna 2021 mm. rakennusvalvonnan järjestämisen, kaavojen toteuttamisen, maapolitiikan, digitaalisten prosessien ja valtion valvontaan liittyvissä kysymyksissä.
Toimitusjohtaja Minna Karhunen: Uudistumisen ja muutosten vuosi 2020
Vuosi 2020 oli Kuntaliitolle monella tapaa sekä poikkeuksellinen että historiallinen. Otimme monia suuria harppauksia niin koronapandemian tuomien muutosten siivittäminä, kuin myös organisaatiouudistuksen myötä.
Kuntaliiton vuosikertomus: Poikkeusvuosi toi näkyväksi kuntien ja Kuntaliiton merkityksen
Pdf-tiedosto vuosikertomuksesta