Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys

Joka kolmas suomalainen asuu kaksikielisessä kunnassa

Suomalaisista 1,85 miljoonaa asuu kaksikielisessä kunnassa. Enemmistöltään ruotsinkielisillä kunnilla on 38 500 suomenkielistä asukasta ja enemmistöltään suomenkielisillä kunnilla on 140 000 ruotsinkielistä asukasta. 

Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyisen kielellisen aseman vuosille 2023–2032. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. 

Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kunnan kielellinen asema ratkaisee niiden kuntayhtymien, maakuntien ja valtion viranomaisten kielellisen aseman, joihin kunta kuuluu.

Rajana kunnan kaksikielisyydelle on, että vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.*) Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja jos näitä asukkaita alle 3 000, tulee kunnasta yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea vapaaehtoista kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2023–2032.

*) Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi hänen nimensä väestörekisteriin ilmoittamisen yhteydessä. Äidinkielen voi muuttaa kirjallisella ilmoituksella Digi- ja väestötietovarastolle (DVV).