Kunnan- ja kaupunginjohtajat ympäri Suomen kertovat, miksi kuntien sääntelyn keventäminen on tärkeää.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi:

Kunnan toiminnasta tulee vaikuttavampaa, tehokkaampaa, joustavampaa ja luovempaa

Miksi kuntien normien keventäminen on tärkeää juuri tällä hallituskaudella?

Hyvinvointiyhteiskunta on paisunut liian suureksi ja kankeaksi. Suuntaa on käännettävä kohti toimivampaa ja joustavampaa julkishallintoa. Normeja purkamalla voidaan yksinkertaistaa hallintoa, parantaa tehokkuutta ja vähentää byrokratiaa.

Millaisia kevennettäviä normeja omassa kunnassasi on tunnistettu?

Tiukkoja henkilöstön kelpoisuusehtovaateita ja tarkkoja mitoituksia eri palveluissa tulisi väljentää, työllisyyspalvelujen kankeaa järjestämismallia järkeistää sekä keventää, ja tarpeettoman laajaa valitusoikeutta maankäytön ja kaavoituksen eri vaiheissa rajata.   

Miten oman kuntasi toiminta paranee, jos normiohjausta kevennetään ja kunnat saavat toimia entistä enemmän paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla?

Kunnan toiminnasta ja päätöksenteosta tulee virtaviivaisempaa, vaikuttavampaa, resurssiviisaampaa, tehokkaampaa, joustavampaa ja luovempaa.

Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen:

"Kunnan olisi mahdollista järjestää palveluja kustannustehokkaammin, jos ohjaus olisi sallivampaa"

Miksi kuntien normien keventäminen on tärkeää juuri tällä hallituskaudella? 

Kunnilta odotetaan juuri nyt oma-aloitteisia toimia joustavuuden ja kuntien väliseen yhteistyöhön ja asioiden yhteiseen järjestämiseen. Ajattelen, että maan hallitus on väläyttänyt kunnille toiveen edistää vapaehtoisuuteen perustuvia uusia toimintamalleja, ja erityisesti toivotaan kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä.

Millaisia kevennettäviä normeja omassa kunnassasi on tunnistettu?

Esimerkkejä kuntien toimintaa jäykistävistä normeista ovat koulutuspuolella mm. oppiaineisiin ja luokka-asteisiin sidotut tuntimäärät, luokka-asteisiin sidotut arviointikäytännöt sekä velvollisuudet tehdä monia, osittain päällekkäisiä suunnitelmia.

Varhaiskasvatuksessa henkilöstömitoitukset aiheuttavat päänvaivaa: työntekijöitä ja joskus lapsiakin heitellään kesken päivän ryhmästä toiseen, ja jokainen siirto pitää erikseen raportoida ja kirjata. Lisäksi aikuisten ja lasten suhdeluku määräytyy erilaiseksi sen mukaan, onko kyseessä päiväkodin ryhmä vai perhepäivähoito vai ryhmäperhepäivähoito.

Miten oman kuntasi toiminta paranee, jos normiohjausta kevennetään ja kunnat saavat toimia entistä enemmän paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla?

Normien keventäminen tekee kunnan toimintaa joustavammaksi ja mahdollistaa asioiden järjestelyn paremmin paikallisesti omassa kunnassa, mutta myös yhdessä naapurikuntien kanssa.

Oman kunnan toiminta paranisi merkittävästi, jos esimerkiksi työaikajärjestelyt helpottuisivat.

Lisäksi kuntien koko ajan kiristyvään taloustilanteeseen normiohjauksen keventämisellä olisi oleellisesti merkittävä helpotus. Kunnissa olisi mahdollista järjestää palveluja varmasti kustannustehokkaammin, jos normiohjaus olisi sallivampaa.

Reijo Siltala, Janakkalan kunnanjohtaja, Kanta-Hämeen kuntajohtajien puheenjohtaja:

 ”Norminpurku on ainoa aito tie keventää byrokratiakoneistoa”

Kunnan- ja kaupunginjohtajat ympäri Suomen kertovat, miksi kuntien sääntelyn keventäminen on tärkeää.

Miksi kuntien normien keventäminen on tärkeää juuri tällä hallituskaudella?

Normit ja sääntely ovat tietynlainen epäluottamuksen osoitus kuntien suuntaan: ylhäältä tulevalla tarkalla sääntelyllä annetaan ymmärtää, että kunnat eivät itse osaisi järjestää palveluja parhaalla mahdollisella tavalla. Normien keventäminen on ainoa aito tie keventää byrokratiakoneistoa.

Läheisyysperiaate on laajasti tunnistettu vahvuudeksi Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomessa kunnat ja kaupungit ovat parhaita asiantuntijoita siinä, mitä ovat omien kuntalaisten tarpeet.

Millaisia kevennettäviä normeja omassa kunnassasi on tunnistettu?

Sivistyspalveluja toteutetaan aiempaa enemmän hankkeissa, ja siitä on seurannut runsaasti raportointia. Näen ongelmaksi, että kunnan pitää hakea ihan arkipäivän perustoimintaan ensin rahaa ja sitten toiminta pitää raportoida mittavasti.

Vaikka kuntien vastuulla on hyvinvointi, sen raportointia ja aikataulusta ja ohjataan tarkasti.

Yksi raportointivelvollisuus, jonka tarkoituksenmukaisuutta on hyvin hankala hahmottaa, on tiedonhallintalaissa. Kuka tarvitsee tiedot ja mihin tarkoitukseen?  

Erikoiseksi tehtäväksi kuntiin jäi vainajien hautaaminen, jonka olisi ajatellut siirtyvän hyvinvointialueille.

Myös erikoiselta tuntuu, että kunnat eivät saa tehdä alueellisia poikkeamispäätöksiä rakennusoikeuden ylityksestä. Kunnat kuitenkin tuntevat oman toimintaympäristönsä parhaiten.

Erilaiset ennakkoarvioinnit ovat valtavan suuri hallinnollisbyrokraattinen tehtävä. Samanaikaisesti kuitenkin kuntia on yhä enemmän kannustettu osallistamaan mm. asukkaita, mökkiläisiä ja yhteisöjä – saattaa olla, että siinä joudumme toimimaan käytännössä kahteen kertaan ennakkoarvioita tehden.

Kuntatasolla valtion ohjauksen ja valvonnan lisäksi on usein hyvin hankala hahmottaa esimerkiksi aluehallintoviraston ja ELY-keskuksen ohjausvelvoitteita ja -tahtoa kuntiin päin.

Miten oman kuntasi toiminta paranee, jos normiohjausta kevennetään ja kunnat saavat toimia entistä enemmän paikallisesti parhaaksi katsomallaan tavalla?

Jos normiohjausta kevennetään, kunnastamme tulee selkeämmin oman strategiamme näköinen ja voimme aidommin nostaa esiin niitä paikallisia vahvuuksia, joita olemme itse vahvuuksiksemme nähneet.

Mitä enemmän uskallettaisiin luopua yhteisistä normeista, sitä enemmän alueelliset yhteisöt kunnissa vahvistuisivat ja kehitysnoja paranisi. Kaiken kaikkiaan yhteiskuntamme on ehkä hieman huonosti reagoinut ikärakenteen kehitykseemme, vahvin säätelyn tarve liittynee ikääntyneisiin ja heidän turvaansa.