Norminmurtajat: Vähemmän byrokratiaa, enemmän toimivia palveluja

Hallitus kuuli kuntia: tällä hallituskaudella kevennetään kuntien toimintaa jäykistäviä normeja. Se tarkoittaa kunnille lisää joustoa toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla!

Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat norminkeruuseen, ja valtiovarainministeriö keräsi ehdotuksia normien keventämiseksi ja erilaisiksi lakikokeiluiksi 1.12.2023-15.2.2024.

Keruun tuloksena oli yhteensä 468 normien kevennysideaa ja 57 kokeiluideaa eri sektorilainsäädännön keventämiseksi. Lisäksi esitettiin 178 ideaa VM:n digitalisaation esteitä kartoittavaan kyselyyn.

Kuntaliitto kävi kaikki ehdotukset läpi, ja kokosi yhteen 92 esimerkkiä, joista meidän mielestämme erityisesti kannattaa käydä yhteiskunnallista keskustelua.

Näitä 92 normia keventämällä saavutettaisiin väljyyttä palvelujen tuottamiseen ja taloudellisia säästöjä sekä helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Olemme jaotelleet norminkevennysehdotukset toimialoittain. Jokaiselle toimialalle on arvioitu myös säästöpotentiaalin yhteismäärä. Jos esitetyt norminpurut toteutetaan ehdotetussa muodossa, niiden menosäästöpotentiaali on yhteensä yli 200 miljoonaa euroa.

Kaupunkien ja kuntien budjeteista sivistys- ja hyvinvointitoimialan kustannukset kattavat lähes 70 prosenttia. Tästä syystä lukumääräisesti eniten ja kustannusvaikutuksilta merkittävin normien keventämispotentiaali löytyy sivistyspalveluista. Arvioimme esitettyjen norminkevennysten säästöpotentiaaliksi yli 100 miljoonaa euroa vuodessa, palvelujen laadun kuitenkaan kärsimättä.

Osa 92 ehdotuksesta voidaan toteuttaa suoraan lainsäädännön keventämisellä, joustavoittamisella tai purkamisella. Joitakin ehdotuksia voidaan testata lakikokeilujen kautta.

Kaikki norminkevennykseen liittyvät ehdotukset on syytä arvioida huolella, ja Kuntaliitto on tässä työssä mielellään aktiivinen kumppani.

Jotta normien kevennyksellä voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet, eli kustannussäästöä ja joustavammin järjestetyt palvelut, on keskusteltava aidosti niitäkin ehdotuksia, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana isoissa lainvalmisteluhankkeissa.

Kooste: 92 esimerkkiä norminkevennyksestä

Minna Karhunen: Nostamme keskusteluun 92 tapaa keventää kaupunkien ja kuntien normeja – nyt peräänkuulutamme ennakkoluulotonta yhteistyötä

Kaikki norminkevennykseen liittyvät ehdotukset on syytä arvioida huolella, ja Kuntaliitto on tässä työssä mielellään aktiivinen kumppani.

Lue lisää

Mikä normi?

Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille. Normi on asetus tai sääntö, joka kunnan pitää toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa.

Miksi normi ei paranna maailmaa?

Normit tasapäistävät toimintaa myös silloin kuin ei tarvitsisi: Helsingin ja Pellon tulee noudattaa samoja normeja, oli se järkevää tai ei. Normit edellyttävät, että arjen toiminta on samanlaista niin Pellossa kuin Helsingissäkin.
Normit aiheuttavat päällekkäistä hallinnollista työtä. Yksityiskohtaisten normien mukaan toimiminen sitoo resursseja ja se voi olla pois itse asukkaiden kanssa toimimisesta tai palvelun kehittämisestä.
Normit eivät ota huomioon todellisuutta, esim. työvoiman saatavuutta.
Normien mukaan toimiminen vie aikaa ja rahaa, jota voitaisiin käyttää itse toimintaan.
Normien toteuttamiseen ei varmisteta resursseja, vaan usein samalla rahalla pitää aikaan saada enemmän, koska niin on nyt säädetty - oli se realistista tai ei.

Miksi norminmurtamista tarvitaan?

Kun sääntelyä kevennetään, kuntien on mahdollista toimia entistäkin vaikuttavammin ja taloudellisesti kestävämmin. Ne voivat myös tuottaa paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin paremmin vastaavia palveluita.

Normeja keventämällä voidaan löytää säästöjä hallinnollisiin kustannuksiin ja tehostaa palveluprosesseja.

Normien sijasta haluamme mahdollisuuksia kokeilla paikallisia tapoja toteuttaa palveluja. Lakikokeilujen avulla voidaan testata erilaisia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja.