Kuntaliiton keskustelunavaukset kuntavaaleihin ja valtuustokaudelle 2025–2028

Yhteiskuntamme kohtaa ennennäkemättömiä haasteita. Julkisen talouden paineet, väestörakenteen murros, globaalit muutokset ja kaupungistuminen ovat täällä nyt. Lastemme ja nuortemme hyvinvointi sekä elinvoiman luominen ovat ratkaisevan tärkeitä Suomelle. Jatkossa kaupungeilla ja kunnilla on entistäkin vahvempi rooli elinvoiman luomisessa. Tässä riittää haastetta seuraavalle valtuustokaudelle.

Laajojen haasteiden paikalliset ratkaisut löytyvät jokaisesta kaupungista ja kunnasta itsestään. Nyt jos koskaan tarvitaan rohkeita ja eteenpäin katsovia päättäjiä, joilla on halua ja taitoa ohjata asiat oikealle kurssille.

Seuraava valtuustokausi vaatii laadukkaita, tietoon perustuvia ja rohkeita päätöksiä. Kuntavaalit ovat enemmän kuin paikallispolitiikkaa – niissä päätämme elinvoimasta, arjesta, hyvinvoinnista ja ennen kaikkea lastemme ja nuortemme tulevaisuudesta. Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa.

Toimitusjohtaja Minna Karhunen

Kunnat erilaistuvat, mutta ratkaisun avaimet haasteisiin löytyvät kunnilta itseltään. Ratkaisuja tekemään tarvitaan osaavia ja sitoutuneita kuntapäättäjiä.

Kuntaliiton keskustelunavaukset kuntavaaleihin ja seuraavaan valtuustokauteen

1. Kunnissa ja kaupungeissa vaikutetaan siihen, miten lapsemme ja nuoremme voivat, ja kuinka laadukkaita kasvatus- ja koulutuspalveluita kunnissa tarjotaan.

2. Kunnat ja kaupungit toimivat koko Suomen elinvoiman ja kasvun moottoreina.

3. Kaupunkiseuduilla ja kaupungeissa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa myös omaa kuntaa suuremmalle alueelle.

4. Väestöään menettävät kunnat tekevät älykkään sopeutumisen ratkaisuja, joilla turvataan hyvä arki myös jatkossa.

5. Kuntalaiset ja kuntapäättäjät ansaitsevat laadukkaita päätöksiä ja hyvän päätöksentekoilmapiirin.

1. Kunnissa ja kaupungeissa vaikutetaan siihen, miten lapsemme ja nuoremme voivat, ja kuinka laadukkaita kasvatus- ja koulutuspalveluita kunnissa tarjotaan

Lasten ja nuorten ikäluokat pienenevät kaikkialla Suomessa 2030-luvulle mentäessä. Väestössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavoin kaikkiin kuntiin.

Laadukkaita kuntaperustaisia kouluja tarvitaan kaikkialla Suomessa​ edelleen, vaikka oppilasmäärät vähenevät. 

Varhaiskasvatuksen palveluissa lapsimäärän väheneminen ei vielä nyt näy yhtä vahvasti, sillä lapset tulevat yhä nuorempina varhaiskasvatukseen. 

On kuntia, joissa lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen edelleen kasvaa, ja on kuntia, joissa näin ei tapahdu. 

On kuntia, joissa syntyy niin vähän lapsia, ettei heidän määränsä riitä edes yhteen koululuokkaan. Joissakin kunnissa lapsimäärät puolestaan kasvavat. 

Suurten kaupunkien kasvukeskuksissa syntyvyyden laskua tasapainottaa maahanmuutto. Kaupungistuminen ja maahanmuutto tuovat kasvukeskusten kouluihin omanlaisiaan tarpeita ja haasteita. 

Kuntien on välttämätöntä tarkastella varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa sekä esiopetuksen järjestämistä. Yhteistyön tekeminen alueellisesti on tärkeää! 

Kuntaliiton nostot sivistyspalvelujen kehittämiseen

1. Sivistyspalvelut luovat perustan osaamiselle, hyvinvoinnille ja kestävämmälle kasvulle. Monilla sivistyspalveluilla ‒ aina yleissivistävästä koulutuksesta kirjastopalveluihin ‒ on sekä suora että epäsuora vaikutus paikalliseen ja alueelliseen elinvoimaan. 
2. Lapsimäärä vähenee, mutta opetuksen kustannukset eivät vähene samassa suhteessa. Opetuksen saavutettavuus tulee varmistaa jokaiselle oppijalle asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. 
3. Kunnilla on mahdollisuus järjestää kasvatusta ja perusopetusta joustavilla yhteistyömuodoilla. Näitä mahdollisuuksia kannattaa hyödyntää!
4. Kunta voi yhteistyössä muiden kuntien kanssa kehittää opetuksen järjestämisen tapoja. Yhteistyöllä voidaan löytää ratkaisuja vähenevän lapsimäärän mukanaan tuomiin haasteisiin. Nykylaki mahdollistaa jo paljon asioita.
5. Etäopetuksen joustavaa käyttöä tulisi jatkossa edistää kaikilla koulutusasteilla, myös perusopetuksessa. Täydentävän etäopetuksen avulla voitaisiin huolehtia siitä, että oppilaan opetuksen antaa kelpoinen opettaja etäyhteyksin, jos henkilöstön saatavuus on esim. vaikeutunut, tai antaa monipuolisempaa ja harvinaisempien oppiaineiden opetusta eri kouluihin.   
6. Suomalainen kuntaperustainen koulutus on tärkeä tekijä segregaation ehkäisytyössä. Kunnat tekevät työtä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen järjestämisessä on tärkeää torjua segregaatiota. Kunnissa on tähän työhön paljon erilaisia keinoja.

Koulu tavoittaa jokaisen lapsen viitenä päivänä viikossa. Laadukas koulupolku ja hyvät kohtaamiset, terveellinen elinympäristö ja virikkeelliset vapaa-ajan puitteet lisäävät asukkaiden hyvinvointia ja alueen elinvoimaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on löydettävä ratkaisut yhdessä

Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa – ilman hyvinvoivia lapsia ja nuoria ei ole tulevaisuutta. Kuntapäättäjillä on ratkaiseva rooli hyvinvoinnin edistämisessä.

Kunnat ovat tärkeitä lasten ja nuorten oikeuksien edistäjiä joka päivä. Kunnissa ratkaistaan, että nuorille on tarjolla koulutusta, liikuntamahdollisuuksia, nuorisopalveluita, kulttuuria, työtä, asuntoja, hyvää elinympäristöä, mielekästä tekemistä ja tulevaisuuden näkymiä – siis turvallista ja viihtyisää arkea. Nämä palvelut ja niissä tapahtuvat hyvää edistävät kohtaamiset ovat hyvinvoivan yhteiskunnan perusta. 

Panostukset näihin osa-alueisiin vaikuttavat suoraan nuorten tulevaisuudenuskoon. Jokainen kunta on kuitenkin erilainen: kuntien päättäjät saavat toimia oman kuntansa ja alueensa parhaaksi.

Toimivat yhdyspinnat kuntien ja hyvinvointialueiden välillä takaavat sujuvat palvelut kuntalaisille. Yhdyspintatyö on vielä alkumetreillä ja siihen on tärkeä panostaa ja selkeyttää vastuita! 

Lasten ja nuorten pahoinvointiin puuttuminen ja hyvinvoinnin turvaaminen vaativat tiedolla johtamista, pitkäjänteistä päätöksentekoa ja kuntien sekä hyvinvointialueiden tiivistä yhteistyötä. Näin voidaan rakentaa sujuvia palvelupolkuja, jotka tukevat nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Koko Suomen tulevaisuudelle on tärkeää, että sekä kunnat että hyvinvointialueet 
onnistuvat tehtävissään. Onnistunut hyvinvointityö on elinvoimateko!

2. Kunnat ja kaupungit toimivat koko Suomen elinvoiman ja kasvun moottoreina

Työllisyyden edistämisen ja kotoutumisen palvelut siirtyivät vuoden 2025 alussa valtiolta kuntiin. Samalla kuntien rooli koko Suomen elinvoiman edistäjinä korostuu.

Kunnilla on jatkossa entistäkin merkittävämpi rooli kasvun mahdollistamisessa: Kunta luo puitteet investoinneille, työpaikoille, osaajille ja onnistuneelle kotoutumiselle. Kunta vaikuttaa päätöksillään pitovoimaan ja yhteisöllisyyteen.

Kunta on ratkaisevassa asemassa investointien kotiuttamisessa. Kunta toteuttaa sujuvat lupa- ja kaavoitusratkaisut: investoinnit vaativat tontteja ja infraa, työntekijät tarvitsevat kohtuuhintaista asumista.

Yrittäjämyönteisyyttä tarvitaan kaikkialla Suomessa. Yritykset tarvitsevat toimivaa yhdyskuntaa, jota kunnat suunnittelevat, toteuttavat ja ylläpitävät.

Vihreä siirtymä sekä geopoliittisten muutosten mukanaan tuomat investoinnit avaavat uusia mahdollisuuksia eri puolella maata, mutta mahdollisuudet eivät jakaudu tasaisesti. Vihreän siirtymän infra vaatii kunnilta suuria investointeja. Kunnissa tulee tehdä rohkeita päätöksiä kilpaillussa toimintaympäristössä ja toimia yhteistyökumppanina elinkeinoelämän kanssa. 

Kuntaliiton nostot kasvun ja elinvoiman edistämiseen

1. Elinvoiman eri osa-alueet ja kunnan elinvoimarooli tulee ottaa haltuun kaikissa kunnissa ja kaikilla työllisyysalueilla.
2. Rahat ovat lopussa ja työvoimaa niukasti saatavilla. Tarvitaan rohkeutta tehdä asioita toisin kuin ennen! Kuntapäättäjät voivat tehdä uusia avauksia, esimerkiksi: Onko kaikki yhteistyön mahdollisuudet, jotka tukevat työllisyyden ja elinvoiman edistämistä tunnistettu? Onko toimintaympäristö kartoitettu? Onko työllisyyden kehittämisen kannalta keskeiset verkostot tunnistettu?
3. Kunnille on annettava mahdollisuus tehdä asioita toisin kuin ennen. Kunnat tarvitsevat lisää vapauksia toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla tavalla myös elinvoiman edistämisessä.
4. Kunnissa tulee hyödyntää TE-palveluiden potentiaali sekä yhdistää elinkeinoelämän tarpeet ja osaajien taidot oikealla koulutustarjonnalla. Ammatillinen koulutus vaikuttaa suoraan kunnan talouteen ja alueen elinvoimaan. 

Kuntien väliset erot kärjistyvät entisestään: Erilaisissa kunnissa tarvitaan erilaisia ratkaisuja, mutta kaikki tarvitsevat toimintavapautta.

3. Kaupunkiseuduilla ja kaupungeissa luodaan hyvinvointia ja elinvoimaa myös omaa kuntaa suuremmalle alueelle

Kaupunkien kasvu mahdollistaa koko kansakunnan onnistumisen. Kaupungit ja kaupunkiseudut varmistavat Suomen kilpailukyvyn kasvun.

Kaupungit kotiuttavat investointeja luomalla houkuttelevat puitteet, koska kaupungeilla on päätösvalta alueidensa kehittämiseen. Kaupungit toimivat alustoina ja kumppaneina innovaatioille.

Väestö, maahanmuutto ja työllistymismahdollisuudet keskittyvät suuriin kaupunkeihin. Elinvoimaisuus ja kilpailukyky vaativat osaajia, ja kaupungit pystyvät itse ratkomaan osaajapulaa: kaikki kelpoisuusehdot eivät ole lain määrittämiä, kansainvälisten osaajien rekrytointeja voidaan helpottaa sekä kotoutumisen palveluita parantaa.

Kuntaliiton nostot kaupunkien onnistumisen varmistamiseksi

1. Kaupungeissa täytyy onnistua sovittamaan yhteen kaupungin maankäyttö, ilmastonmuutoksen vaatimat toimet sekä luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen. 
2. Kaupungeissa tulee torjua eriytymiskehitystä kaavoituksen ja asuntopolitiikan avulla.
3. Kaupungeissa lasten määrä ei vähene radikaalisti, mutta vieraskielisten lasten määrä kasvaa. Kaupunkien tulee varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa omaan täyteen potentiaaliinsa ja hyvään elämään taustastaan riippumatta.

4. Väestö- ja veropohjaansa menettävissä kunnissa on etsittävä elinvoimaa luovasti

2/3 Suomen kunnista menettää väestöään. 

Vaikka alueet eriytyvät, ne eivät autioidu. Hyvinvointi ei aina edellytä kasvua. 
Kunta on ihmisen koti ja asukkaitaan varten.

Palveluita tarvitaan edelleen – erilaisia paikallisia ratkaisuja on välttämätöntä kehittää.

Kunnissa, joissa väestö- ja veropohja heikkenee, tulee sopeutua luovasti ja älykkäästi. Kuntapäättäjät voivat tarttua älykkään sopeutumisen haasteisiin monin eri tavoin.

Kuntaliiton nostot älykkään sopeutumisen varmistamiseksi

1. Palveluiden, kuten opetuksen järjestämiseen tai työvoimapulaan tulee löytää ratkaisuja luovasti, esimerkiksi alueellisella yhteistyöllä tai uusia teknologisia ratkaisuja hyödyntämällä.
2. Verotulojen merkitys kuntataloudelle kasvaa entisestään, joten elinvoima on elinehto. Kunnissa tarvitaan rohkeutta hakea uusia ratkaisuja yhdessä elinkeinoelämän kanssa.
3. Elinvoiman pohja voi löytyä luontomatkailusta, kaivoksista tai vaikka tuulivoimasta: mahdollisuuksien kirjo on laaja. 
4. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät niin kouluille kuin asukkaille ja yrityksillekin.
5. Palveluverkkouudistuksia tehdään lähitulevaisuudessa laajasti. 
   Joustoa, hyvää yhteistyötä, kumppanuuksia ja luovuuden taitoja tarvitaan!

5. Kunnat ja asukkaat ansaitsevat laadukkaita päätöksiä ja rakentavan päätöksentekoilmapiirin

Jokaisen kaupungin ja kunnan onnistuminen lähtee rakentavasta ja luottamukseen perustuvasta päätöksentekokulttuurista sekä siitä, että kukin hoitaa oman roolinsa tehtävät vastuullisesti ja toisia päättäjiä kunnioittavasti.

Kuntapäättäjän työ vaatii pitkäjänteisyyttä ja tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa. Kunnissa on tärkeää muistaa vahvistaa keskinäistä luottamusta, malttaa tehdä yhteistyötä ja säilyttää usko tulevaisuuteen.

Luottamushenkilöiden teoilla on vaikutusta. Valta kannattaa kohdistaa oikeisiin asioihin.

Kuntiin ja hyvinvointialueille tarvitaan laaja kirjo eri taustaisia edustajia päättämään asioista moninäkökulmaisesti ja hankalien jääviystilanteiden välttämiseksi.

Edessä vaikeita, mutta tärkeitä päätöksiä. Keskustelu kuntakentän tulevaisuudesta on edessä – Millä ratkaisuilla asukkaiden palveluiden saatavuudesta huolehditaan tulevaisuudessa? Miten asukkaiden hyvinvointia edistetään? Miten luodaan kasvua, tai sopeudutaan niukkuuteen?

Kuntaliiton nostot: Kuinka rakentaa hyvää keskustelu- ja päätöksentekoilmapiiriä?

Asiakirjat ja ohjeet kuntoon

• Kuntastrategia ja arvot
• Eettiset pelisäännöt
• Luottamushenkilön käsikirja
• Puheenjohtajien toimintaohjeet
• Luottamushenkilöiden toimintaohjeet 

Vastuu on jokaisella itsellään!

Prosessit tukemaan hyvää kulttuuria

• Hallitus- ja toimielintyöskentelyn itsearviointi
• Puheenjohtajien yhteiset arviointikeskustelut
• Jatkuva puhe ja palaute toisille luottamushenkilöille
• Jatkuva muistiinpalautus luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden rooleista ja työnjaoista, hallintosäännöstä, valmisteluprosessien etenemisestä jne. 

Valmennukset ja koulutukset avuksi

• Luottamushenkilöiden koulutus
• Puheenjohtajien valmennus
• Kunnan omat koulutukset
• Ulkopuolisten koulutukset

Hankkeet ja ulkopuoliset asiantuntijat

• Kehittämishankkeet
• Asiantuntijapuheenvuorot valtuustoseminaareissa ja muissa tilaisuuksissa
• Ulkopuolinen konsultti