Datanhallinta-asetus (Data Governance Act, DGA) on tullut voimaan 23.6.2022 ja sitä on sovellettu 24.9.2023 alkaen. Datanhallinta-asetus on keskeinen toimi yhteisen hallintamallin luomisessa datan saatavuudelle ja käytölle EU:ssa. Asetuksessa säädetään datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä menettelyistä, mutta se ei velvoita asettamaan dataa saataville uudelleenkäyttöä varten.
Asetuksen II lukua sovelletaan julkisen sektorin hallussa olevien avoimen datan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle rajautuviin tiettyihin suojatun datan luokkiin, kun tällaista dataa asetetaan saataville uudelleenkäyttöön unionissa. Tällä tarkoitetaan dataa, joka on suojattu kaupallisen luottamuksellisuuden, tilastollisen luottamuksellisuuden, kolmansien osapuolten teollis- ja tekijänoikeuksien suojan tai henkilötietojen suojan (pois lukien avoimen datan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat henkilötiedot) perusteella.
Tarkoituksena on hyödyntää julkisen sektorin hallussa olevan suojatun datan tarjoama potentiaali määrittelemällä, miten suojattua dataa voidaan hyödyntää loukkaamatta esimerkiksi tietosuojaa tai liikesalaisuuksia.
Datanhallinta-asetuksen II lukua sovelletaan lähes kaikkiin julkisen sektorin elimiin, pois lukien julkiset yritykset. Lisäksi datanhallinta-asetuksessa säädetään datan välityspalvelujen tarjoamiseen liittyvistä vaatimuksista sekä niiden ilmoitus- ja valvontapuitteista (III luku) sekä datan vapaaehtoisesta jakamisesta vastikkeetta yleisen edun mukaisiin tarkoituksiin (ns. data-altruismi, IV luku).
Kun kunta päättää asettaa dataa uudelleenkäyttöön, tulee sen tunnistaa, onko data avoimen datan direktiivin vai datanhallinta-asetuksen soveltamisalan piirissä. Jos data on suojattu kaupallisen luottamuksellisuuden, tilastollisen luottamuksellisuuden, kolmansien osapuolten teollis- ja tekijänoikeuksien suojan tai henkilötietojen suojan (pl. avoimen datan direktiivin soveltamisalaan kuuluvat henkilötiedot) perusteella, sovelletaan datanhallinta-asetusta. Kun kunnassa asetetaan suojattua dataa saataville uudelleenkäyttöä varten, kunnalla on edelleen velvoite huomioida esimerkiksi dataan sisältyvät liikesalaisuudet, aineistoon liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet sekä henkilötietojen suoja – uusi sääntely ei siis vapauta kuntia näistä velvoitteista.
Datanhallinta-asetuksessa datan uudelleenkäytöllä tarkoitetaan julkisen sektorin hallussa olevan datan käyttöä kaupallisiin tai muihin kuin kaupallisiin alkuperäisestä julkisesta tehtävästä poikkeavaan tarkoitukseen. Julkisen sektorin elinten välinen tiedonvaihto julkisten tehtävien hoitamiseksi ei kuitenkaan kuulu asetuksen soveltamisalaan. Kuntien näkökulmasta asetus jättää tulkinnanvaraa esimerkiksi siinä, miten suojatun datan uudelleenkäyttöä koskevaa sääntelyä sovelletaan kuntien omistamien yritysten väliseen tietojen vaihtoon. Jos tiedonvaihtoon liittyy kunnan lakisääteisen tehtävän hoitaminen, ei sitä silloin välttämättä lueta datanhallinta-asetuksen alaiseksi tiedonvaihdoksi, vaan tällainen tiedonvaihto mahdollisesti rajautuisi asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.
Yksinoikeusjärjestelyt on asetuksessa kielletty eli kunta ei voi päättää jakaa suojattua dataa yksinoikeudella esimerkiksi yrityksen kaupallisia tarkoituksia varten maksua vastaan. Ennen 23.6.2022 tehdyt yksinoikeussopimukset on irtisanottava viimeistään 24.12.2024. Yksinoikeusjärjestelyjen kielto kattaa kaikki sopimukset ja muut menettelyt, jotka rajoittavat muiden mahdollisuuksia saada dataa uudelleenkäytettäväksi. Esimerkiksi yhteiskehittämishankkeissa, eli tilanteissa, joissa kunta jakaa dataa esimerkiksi tietylle tutkimuslaitokselle tai yritykselle hankkeen toteuttamiseksi, ei lähtökohtaisesti ole kyse asetuksessa tarkoitetuista kielletyistä yksinoikeusjärjestelyistä.
Jos kunnalla on suojattua dataa, jota se haluaa asettaa uudelleenkäyttöön, on kunnan asetettava uudelleenkäytön ehdot ja pääsymenettely julkisesti saataville Digi- ja väestötietoviraston (DVV) hallinnoiman keskitetyn tietopisteenkautta. Ehtojen on oltava syrjimättömiä, avoimia, oikeasuhtaisia ja objektiivisesti perusteltuja. Datan suojattu luonne tulee säilyttää esimerkiksi anonymisoinnin tai turvatun käsittely-ympäristön avulla. Jos kunnalle tulee datan uudelleenkäyttöpyyntö, on siihen datanhallinta-asetuksen mukaan vastattava kahden kuukauden kuluessa. Jos kunta ei pysty antamaan lupaa uudelleenkäyttöön (vaatii esimerkiksi suostumusta), tulee kunnan avustaa uudelleenkäytön pyytäjää suostumuksen hankinnassa.
”Silloin kun datan uudelleenkäyttöä ei voida sallia anonymisoinnin, kaupallisesti luottamuksellisten tietojen, liikesalaisuuksien tai teollis- ja tekijänoikeuksilla suojatun sisällön poistamisen tai suojatun käsittely-ympäristön kautta, uudelleenkäyttö on mahdollista suostumusperusteisesti. Julkisen sektorin elimen on parhaansa mukaan ja unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti annettava apua suostumuksen hakemisessa rekisteröidyiltä tai luvan hakemisessa datan haltijoilta, joiden oikeuksiin ja etuihin uudelleenkäyttö voi vaikuttaa. Tämä avustusvelvollisuus on kuitenkin vain silloin, kun se on mahdollista ilman julkisen sektorin elimelle aiheutuvaa kohtuutonta rasitusta. Yhteystietoja, jotka mahdollistaisivat uudelleenkäyttäjien suoran yhteydenoton rekisteröityihin tai datan haltijoihin, ei saisi antaa. Suostumusta tai lupaa koskevaa pyyntöä välittäessään julkisen sektorin elimen olisi varmistettava, että rekisteröidylle tai datan haltijalle tiedotetaan selkeästi mahdollisuudesta kieltäytyä suostumuksen tai luvan antamisesta.”
Hinnoittelua datan jakamisesta ei voi tehdä kaupallisin perustein, mutta datan asettamisesta uudelleenkäyttöön on mahdollista pyytää kohtuullinen maksu kustannusten kattamiseksi, joita esimerkiksi anonymisoinnista tai suostumustenhallinnasta voi aiheutua. Hinnoittelussa on huomioitava, että hinta ei voi ylittää omakustannushintaa.
Kun kunta haluaa asettaa dataa uudelleenkäytettäväksi, tulee kunnan
Kunta voi myös
Data-altruismilla tarkoitetaan henkilöiden tai organisaatioiden datan asettamista saataville vapaaehtoisesti ja vastikkeetta käytettäväksi yhteisen edun hyväksi, kuten terveydenhuollon, päätöksenteon, tilastoinnin ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen.
Traficom ylläpitää rekisteriä tunnistetuista data-altruismipohjaisista organisaatioista, jotka asettavat yleishyödylliseksi tarkoitettua dataa saataville. Suomessa ei vielä ole rekisteröityneitä data-altruistisia organisaatioita.
EU pitää rekisteriä jäsenvaltioiden rekisteröidyistä data-altruistisista organisaatioista. Tällä hetkellä rekisterissä on yksi organisaatio Espanjasta. Espanjassa kuntalaisten vapaaehtoisesti luovuttamaa tietoa sähkön käytöstä on esimerkiksi käytetty pyrkimyksiin ohjata sähkön käyttöä taloudellisemmaksi ja vastuullisemmaksi.
Datan välityspalvelut ovat neutraaleja kolmansia osapuolia, jotka mahdollistavat datan liikkumisen sovitusti eri toimijoiden ja sovellusten välillä. Datan välityspalvelujen tarkoitus on luoda kaupallisia suhteita datan jakamista varten. Kyse voi olla esimerkiksi datan markkinapaikasta, datanjakamisekosysteemin ylläpitäjästä tai rekisteröidyille suunnatuista palvelusta, jolla pyritään lisäämään henkilön mahdollisuuksia hallita omia henkilötietojaan. Suomessa rekisteröityjä datanvälityspalveluita ovat Dataspace Europe Oy ja Smarter Contracts (syksy 2024).
Ero data-altruististen organisaatioiden ja datanvälityspalveluiden välillä on muun muassa maksun pyytämisessä. Data-altruistiset organisaatiot luovuttavat dataa maksutta.
Euroopan komission perustama datainnovaatiolautakunta neuvoo ja avustaa komissiota datanhallinta-asetukseen liittyvissä asioissa ja helpottaa jäsenvaltioiden yhteistyötä asetukseen liittyen. Traficomin ja Digi- ja väestötietoviraston tehtäviin kuuluu asetuksen mukaisina toimivaltaisina viranomaisina datainnovaatiolautakunnan jäsenyys. Traficomin nettisivuilla datatalous ja digipalvelut on lisätietoa Traficomin työstä.
Digi- ja väestötietovirasto vastaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta kansallisesta keskitetystä tietopisteestä (suojattudata.fi). Findata - Sosiaali- ja terveysalan tietolupaviranomainen on esimerkki komissiolle notifioidusta kansallisesta alakohtaisesta tietopisteestä, joka koostaa ja esikäsittelee sosiaali- ja terveystietoja uudelleenkäyttöön. Findata tarjoaa erityislainsäädännön perusteella palveluita, kuten turvattua käsittely-ympäristöä ja suostumustenhallintaa.
Euroopan komissio hallinnoi kansallisissa keskitetyissä tietopisteissä saatavilla olevan datan sähköistä rekisteriä eli unionin laajuista keskitettyä tietopistettä. Sivusto on ainakin toistaiseksi avoimen datan tietopisteen kanssa sama, data.europa.eu. Haun kautta pystyy valitsemaan saatavilla olevia suojattuja datasettejä (European Register for Protected Data eli valitsemalla ERPD Data Only. Yllä oleva linkki avaa suoraan tällä valinnalla). Datasettien lisätiedoissa ohjeita datan pyytämisestä kansallisten keskitettyjen tietopisteiden kautta (8 artikla 4 kohta). Haun kautta löytyy syksyllä 2024 tietoa Tšekin, Hollannin ja Irlannin tarjoamasta datasta.
Traficom vastaa datan välityspalveluiden tarjoajien ja data-altruismipohjaisten organisaatioiden valvonnasta sekä niiden rekisteröinnistä.
Tilastokeskus toimii kansallisena suojatun datan uudelleenkäytön yleisenä tukipisteenä, jonka tehtäviin sisältyy siten ohjaus ja tekninen tuki julkisen hallinnon elimille. Tilastokeskus toimii yleisenä tukena kunnille, kun tarvitaan apua suojatun datan uudelleenkäyttöön asettamiseen. Findatan ohella Tilastokeskus on toinen alakohtainen tietopiste, ja he tarjoavat pääsyn tiettyihin tilastoaineistoihin.
Datanhallinta-asetuksen III ja IV luku jakavat osan tavoitteistaan esimerkiksi digipalvelusäädöksen, digimarkkinasäädöksen ja datasäädöksen kanssa, sillä kaikkien tarkoituksena on lisätä datan liikkuvuutta toimijoiden välillä. Erona on, että datanhallinta-asetuksessa säädetään vain menettelystä – ei oikeudesta saada dataa tai velvollisuudesta luovuttaa dataa.
Datanhallinta-asetus ei korvaa mitään olemassa olevaa säädöstä, vaan sitä sovelletaan niiden lisäksi. Esimerkiksi II luvun mukaiset julkisen sektorin elimet pysyvät yhä muun muassa yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisina rekisterinpitäjinä ja kansallisten hallinnon yleislakien mukaisina viranomaisina velvollisuuksineen. Kaikkiin datanhallinta-asetuksen yhteydessä käsiteltäviin henkilötietoihin on sovellettava henkilötietojen suojaa koskevaa unionin ja kansallista lainsäädäntöä. Asetuksen johdanto-osan 4 kappaleen mukaan näin on silloinkin, kun datakokonaisuuden henkilötiedot ja muut kuin henkilötiedot liittyvät toisiinsa erottamattomasti.
Keskeistä on ymmärtää datanhallinta-asetuksen ja avoimen datan direktiivin välinen suhde, sillä datanhallinta-asetusta sovelletaan vain sellaiseen dataan, joka on rajattu avoimen datan direktiivin ulkopuolelle. Nämä kaksi asetusta voidaan siis nähdä toistensa vastinpareina. Siinä missä avoimen datan direktiivi koskee avointa dataa (eli ei-suojattua tietoa), datanhallinta-asetus koskee asetuksessa tarkoitettuja suojatun datan luokkia. Vertailussa on myös huomattava, että datanhallinta-asetuksessa käytetyn datan käsitteen voi katsoa pitkälti vastaavan avoimen datan direktiivin asiakirjan käsitettä. Datan käsitteen voi datanhallinta-asetuksessa tulkita tarkoittavan kaikkea digitaalisessa muodossa olevaa tietoa. Avoimen datan direktiivissä käytetään asiakirja-käsitettä yhtä laveasti ja samansuuntaisesti.
Huomioitavaa on myös suhde julkisuuslakiin. Jos tietopyyntö esitetään julkisuuslain perusteella, sovelletaan silloin julkisuuslakia.
Kuntaliitossa on käynnistynyt vuoteen 2025 kestävä EU:n digi- ja datalainsäädäntöä kuntasektorilla selvittävä projekti. Projektissa tuotetaan selkeyttävää materiaalia myös muista lainsäädännöistä siitä näkökulmasta, mitä mikäkin säädös tarkoittaa kunnille. Tämän lisäksi järjestetään syksyllä 2024 kuntasektorille haastatteluja ja työpajoja asian tiimoilta. Jos kunnassasi tai kaupungissasi on pohdintoja samojen asioiden äärellä, tervetuloa mukaan projektin verkostoon.
Ohjeet ja lisätietoa löydät sivulta EU:n digi- ja datalainsäädäntö kuntasektorille.
Digisumpit on torstaisin pidettävä etätilaisuus kuntien digikehittäjille. Digisumpit on tarkoitettu kuntien osaamisen jakamista ja verkostoitumista varten.