Kaksikielisyys saamelaisalueella
Kansalliskielten, suomen ja ruotsin, lisäksi joihinkin alueisiin sovelletaan saamen kielilain vaatimuksia.
Vuodesta 1992 lähtien saamen kieli on ollut Suomessa virallisen kielen asemassa saamelaisten kotiseutualueella. Tämä tarkoittaa, että saamelaisilla on oikeus käyttää äidinkieltään asioidessaan viranomaisissa ja julkisessa terveydenhuollossa.
Saamelaiskäräjien kielineuvosto vastaa saamen kielilain vaatimusten toteutumisesta. Kielineuvostossa tehdään käännöstöitä, autetaan viranomaisten tulkkauspalveluissa ja seurataan kielilain vaatimusten toteutumista.
- Lisätietoa kielineuvostosta löydät saamelaiskäräjien verkkosivuilta
- Lue lisää saamelaisten kielellisistä oikeuksista
Linkkejä saamen kielilakiin (1086/2003)
- Saamen kielilaki
- Saamen kielilaki ruotsiksi (Samisk språklag)
- Saamen kielilaki pohjoissaameksi (Sámi giellaláhka) (pdf)
- Saamen kielilaki inarinsaameksi (Sämikielâ laahâ) (pdf)
- Saamen kielilaki koltansaameksi (Sää´mǩiõll'lää´ǩǩ) (pdf)
Saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen kunnissa
Saamen kielilain mukaan henkilö voi itse valita, haluaako hän palvelua suomen vai saamen kielellä hoitaessaan asioitaan kunnassa. Kielilaki on voimassa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa sekä niissä kuntayhtymissä, joissa jokin näistä kunnista on jäsenenä.
Kunnan on huolehdittava siitä, että asiaa hoitaa pyydettäessä saamen kielen taitoinen työntekijä. Saamen kielen taito voidaan ottaa huomioon rekrytoinnissa, vaikka se ei olisi vaatimuksena, mutta saamen kielen osaaminen voidaan myös asettaa vaatimukseksi tehtävään, jonka hoitaminen sitä edellyttää, esimerkiksi saamen kielen opettajan tehtävät.