Kuntaliiton tiivistelmä

Kunnallisten energiayhtiöiden vakuusvaatimusten likviditeettitarpeiden valtiontukiohjelma ja sitä koskeva työ- ja elinkeinoministeriön muistio

Euroopan komissio linjasi kahdessa päätöksessään 7.10.2022, että Suomen tukiohjelmat energiayhtiölle soveltuvat EU:n sisämarkkinoille. Suomen toimenpiteillä pyritään rajoittamaan Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyssodan aiheuttamaa vakavaa häiriötilaa taloudessa ja erityisesti energiamarkkinoilla.

Kuntarahoitus Oyj tai Manner-Suomen kunnat voivat kuntasektorin tukiohjelman mukaisesti myöntää kunnallisille energiayhtiöille tukea edullisina lainoina. Komission päätöksen noudattaminen suojaa tuensaajaa ja tukiviranomaisia mahdolliselta sääntöjenvastaisen tuen takaisinperinnältä.

Kaksi EU-tukiohjelmaa ja niillä eri kohderyhmät ja ehdot

Tuettuja lainoja voidaan myöntää kahdesta eri tukiohjelmasta eli niin sanotusta kuntasektorin tukiohjelmasta tai valtiovarainministeriön tukiohjelmasta. Kyseiset tukiohjelmat poikkeavat toisistaan muun muassa tuettavien kohdeyritysten sekä tukiohjelmien ehtojen osalta.

Molemmat tukiohjelmat, kuntasektorin puiteohjelma SA. 104267 sekä valtiovarainministeriön lainaohjelma SA.104224, perustuvat SEUT 107(3)(b) artiklaan sekä tilapäisen kriisipuitetiedoksiannon 1 ja 2.3 jaksoon sellaisena kuin ne ovat 21.7.2022 –27.10.2022 muutettuna. Tukiohjelmapäätösten ehdot ovat voimassa muuttumattomina, vaikka tilapäisiä kriisipuitteita on sittemmin muutettu. Komissio on julkaissut uudet tilapäiset kriisipuitteet 28.10.2022. Nykyiset, komission 7.10.2022 päätöksiin perustuvat ehdot ovat kuitenkin voimassa, kunnes komissio on hyväksynyt Suomen mahdollisesti myöhemmin ilmoittamat muutokset tukiohjelmiin. Komission päätöksen noudattaminen suojaa tuensaajaa ja tukiviranomaisia mahdolliselta sääntöjenvastaisen tuen takaisinperinnältä.

Lainan myöntävä taho – Kuntarahoitus Oyj, kunta tai valtiovarainministeriö – on tukiviranomainen, ja sen vastuulla on varmistaa, että laina täyttää komission valtiontukipäätöksen ehdot.

TEM julkaisi 15.11.2022 molempia tukiohjelmia koskevan muistion. Muistio on päivätty 8.11.2022.

Muistio selventää:

tukiohjelmien sisältöä
kansallista oikeusperustaa
tuen myöntämisen edellytyksiä ja tuettujen lainojen ehtoja
tuen kasaantumista sekä
myönnettyjen tukien seurantaa ja raportointia.

Kuntasektorin tukiohjelma

Kuntasektorin tukiohjelma pyrkii takaamaan kuntakonserniin kuuluvan tai kuntien ja valtion määräysvallassa olevan sähköä tuottavien tai toimittavien yhtiöiden rahoituksen tilanteessa, jossa yhtiö tarvitsee rahoitusta energiamarkkinoiden lisääntyneisiin vakuusvaatimuksiin. Lainat voidaan myöntää vain päätöksessä mainittuihin vakuusvaatimuksiin.

Kuntarahoitus Oyj tai kaikki Manner-Suomen kunnat voivat tukiohjelman mukaisesti myöntää tukea edullisina lainoina. Tukiohjelmassa rahoitusta voidaan myöntää kolmella eri tavalla.

Kuntarahoitus Oyj voi myöntää lainaa suoraan kunnalliselle energiayhtiölle. Kunta voi myöntää Kuntarahoitus Oyj:n myöntämälle lainalle takauksen 100 prosenttiin saakka.
Kuntarahoitus Oyj voi myöntää lainan kunnalle, joka lainaa kyseiset varat edelleen kunnalliselle energiayhtiölle.
Kunta voi myöntää lainan suoraan kunnalliselle energiayhtiölle myös omia varojaan käyttäen.

TEM:n muistion mukaan kunnan antama enintään 100 %:n takaus Kuntarahoitus Oyj:n kunnalliselle sähköyhtiölle tukiohjelman mukaisesti myönnettyyn lainaan on sallittu komission päätöksen C (2022) 7230 14 (a) kohdan mukaisesti.

Tukiohjelmassa myönnettyjen lainojen kesto voi olla enintään kolme (3) vuotta ja lainan on liityttävä vakuusvaatimuksiin liittyviin käyttöpääomatarpeisiin, eikä lainaa voi käyttää investointeihin tai muihin käyttöpääomatarpeisiin.

Laina tulee myöntää viimeistään 31.12.2022. Vaikka luotonantajan sitova lainapäätös on tehtävä viimeistään vuoden loppuun mennessä, laina voidaan kuitenkin nostaa tätä myöhemmin.

Kuntarahoitus Oyj tai kunta voi myöntää lainan sähköä tuottavalle tai sitä myyvälle yhteisölle, joka kuuluu kuntakonserniin tai on kuntien tai kuntien ja valtion yhteisessä määräysvallassa (kunnallinen sähköyhtiö). Sähköyhtiössä voi olla vähemmistöomistajina muita tahoja.

Ohjelma on avoin kaikille kunnallisille sähköyhtiöille, jotka tuottavat tai myyvät sähköä ja suojaavat toimintojansa johdannaisilla. Laina voi kattaa vakuusmaksut johdannaispörsseissä (kuten Nasdaq OMX Commodities), Spot-markkinoilla (NordPool Spot), tasausjärjestelmässä (eSETT) sekä kahdenvälisessä kaupassa. Laina ei kuitenkaan voi koskea sellaista pääomaa, jota tarvitaan johdannaiskaupassa, joka ei liity kunnallisten sähköyhtiöiden tuotannon myymiseen tai niiden myyntisopimusten velvoitteiden täyttämiseen.

Tuetun lainan saadakseen kunnallisen sähköyhtiön on omalla vastuullaan osoitettava, että sähköjohdannaismarkkinoiden korkeat vakuusvaatimukset ovat aiheuttaneet likviditeettitarpeita ja että ne ovat näin ollen katettava julkisella tuella sähkön toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Tuen perusteena oleva likviditeettitarpeiden määrä tulee ilmoittaa erillisellä todistuksella.

Lainan enimmäismäärä tuensaajaa kohti voi olla enintään 15 prosenttia tuensaajan keskimääräisestä vuotuisesta kokonaisliikevaihdosta kolmen (3) viimeksi päättyneen tilikauden aikana. Vaihtoehtoisesti lainapääoman enimmäismäärä voidaan laskea tuensaajan seuraavan 12 kuukauden vakuusvaatimusten perusteella, jos tuensaajan on annettava rahoitusvakuuksia energiamarkkinoilla käytävää kauppaa varten. TEM:n muistion mukaan komissio ei edellytä tiettyä määrämuotoista laskentatapaa, vaan tuenantajan on määriteltävä likviditeettitarve esimerkiksi tuensaajan antamien tietojen ja ilmoitusten perusteella ja että arviot voivat perustua esimerkiksi yrityksen sisäisiin ennusteisiin johdannaisten hintakehityksestä.

Tuen enimmäismäärä lasketaan konsernitasolla. TEM:n muistion mukaan kunnan suoraan omistamia yrityksiä tarkastellaan tuen enimmäismäärää laskettaessa erillisinä yrityksinä, ei konsernina. Kunnan omistama yhtiö tytäryhtiöineen sen sijaan muodostaa konsernin tuen kumulaatioehtojen näkökulmasta. Enimmäismäärän seuraamisen kannalta on tärkeää, että yritystä pyydetään tukihakemuksessaan ilmoittamaan, mitä muita tukia kyseinen yritys tai konserni, johon yritys kuuluu, on mahdollisesti hakenut tai saanut.

Lainan koron tulee olla vähintään yhtä suuri kuin 1.2.2022 sovellettu peruskorko (komission julkaisema 1 vuoden IBOR tai vastaava), johon on lisättävä tukiohjelmassa määritelty marginaali. TEM:n muistiossa on tarkemmin käyty läpi kuntasektorin tukiohjelman vähimmäiskokonaiskoron määräytymisperusteita.

Muistion mukaan Kuntarahoitus Oyj tai kunta voivat myöntää lainan, jonka kokonaiskorko on suuren yrityksen osalta vähintään 0,10 % ensimmäisenä vuonna ja vähintään 0,51 % toisena ja kolmantena vuonna, tai pk-yritykselle vähintään 0,10 % vuodessa. Julkisyhteisöjen enemmistöomistuksessa oleva yhtiö ei käytännössä yleensä täytä pk-yrityksen määritelmää, joten kunnallista sähköyhtiötä on pidettävä suurena yrityksen, ellei toisin osoiteta. Lainan enimmäisaika on 3 vuotta.

Laina voidaan myöntää vain suoraan lopullisille tuensaajille. Luottolaitokset tai muut rahoituslaitokset eivät voi olla tuen lopullisia edunsaajia.

Tukiviranomaisen on varmistettava, ettei tukea myönnetä yritykselle, johon sovelletaan EU:n asettamia pakotteita, eikä tukitoimenpiteitä käytetä EU:n tai sen kansainvälisten kumppaneiden asettamien pakotteiden aiottujen vaikutusten heikentämiseen ja ne ovat täysin sovellettavien asetusten kiertämisen estämistä koskevien sääntöjen mukaisia.

Tuen edellytyksenä ei ole tuensaajan tuotantotoiminnan tai muun toiminnan siirtäminen Euroopan talousalueelta (ETA) jostakin maasta tuen myöntävän jäsenvaltion alueelle.

Kansallisena tukiviranomaisena toimivan Kuntarahoitus Oyj:n tai kunnan on varmistettava, että tukitoimenpiteeseen sovellettava kansallinen oikeusperusta täyttää komission päätöksissä ja tilapäisissä kriisipuitteissa (erityisesti 1 ja 2.3. sekä 3 jaksoissa) asetetut edellytykset. Tukiviranomaisena toimivan Kuntarahoitus Oyj:n tai kunnan on lainapäätöksessään selvästi tuotava esille, että laina on tukea, joka on myönnetty kuntasektorin tukiohjelman nojalla ja tukiohjelman ehtojen mukaisesti.

Tuen kasautuminen

Ennen tuen myöntämistä tukiviranomaisen tulee selvittää, onko tuensaaja saanut muita valtiontukia ja tarkistaa, että suunniteltu tuki voidaan näistä huolimatta myöntää yritykselle rikkomatta tukien sallittujen enimmäismäärien sääntöjä.

Tuen enimmäismäärää laskettaessa on otettava huomioon kaikkien Suomen viranomaisten kyseiselle yritykselle myöntämät tuet. Keskeinen tuen kasaantumissääntö kieltää 2.3 jakson mukaisten lainojen myöntämisen yli yhteensä 12 seuraavan kuukauden vakuuksista johtuviin likviditeettitarpeisiin.

Korkotukilainojen tuet voivat kasaantua kriisipuitetiedonnon jaksoissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kriisipuitteiden mukaiset lainat ja takaukset eivät saa koskea samaa lainapääomaa. Muistion mukaan kunnan antama enintään 100 %:n takaus Kuntarahoitus Oyj:n tukiohjelman mukaisesti antamaan lainaan kunnalliselle sähköyhtiölle ei ole 2.2. jakson tarkoittama takaus, ja on erikseen sallittu komission päätöksen C (2022) 7230 14 (a) kohdan mukaan. Tukiviranomaisen on varmistettava, ettei samaan likviditeettitarpeeseen ole myönnetty koronapuitteiden mukaista likviditeettitukea.

Lainana myönnettävä tuki saa kasautua de minimis -asetuksen sekä yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen nojalla myönnettävän tuen kanssa edellyttäen, että kyseisten säännösten kasautumissääntöjä noudatetaan.

TEM:n muistiossa on yksityiskohtaisesti käsitelty tuen kasautumista koskevia tilanteita, joten muistioon tutustumalla tarkemmin selviää, kuinka tuen kasautumista koskevia säännöksiä on eri tilanteissa sovellettava.

Tuen seuranta ja raportointi

Lainan myöntävän tahon eli Kuntarahoitus Oyj:n tai kunnan vastuulla on varmistaa, että laina täyttää kriisipuitteiden 3 jakson mukaiset ehdot. Kyseisten ehtojen mukaan tukiviranomaisen on julkaistava merkitykselliset tiedot eli tehtävä avoimuusilmoitus jokaisesta puitetukiohjelman nojalla myönnetystä yksittäisestä tuesta, joka ylittää 100 000 euroa, komission TAM-järjestelmässä 12 kuukauden kuluessa tuen myöntämisestä. Lisäksi tukiviranomaisen on toimitettava työ- ja elinkeinoministeriön kautta komissiolle vuosikertomuksessa edellytetyt tiedot.

Lisäksi tukiviranomaisen on pidettävä myönnetystä tuesta yksityiskohtaisesti kirjaa. Kirjanpitoon on sisällytettävä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen sen toteamiseksi, että tarvittavia edellytyksiä on noudatettu. Kirjanpito on säilytettävä 10 vuoden ajan tuen myöntämisestä ja toimitettava pyydettäessä komissiolle. Kirjanpitoa tarvitaan, sillä komissio voi pyytää lisätietoja myönnetystä tuesta tarkistaakseen erityisesti, onko tukitoimenpiteen hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä asetettuja ehtoja noudatettu.

Tukiviranomaisen tulee toimittaa kirjanpitovaatimusta koskevat tiedot myönnetyistä lainoista myös työ- ja elinkeinoministeriölle mahdollisimman pian lainan myöntämisen jälkeen, jotta ministeriö voi toteuttaa velvoitteensa toimittaa komissiolle yhteen kootut tiedot kyseisistä valtiontukitoimenpiteistä sekä varmistaakseen, että usean eri tukiviranomaisen hallinnoimaa kuntasektorin puitetukiohjelman ilmoitettua enimmäisbudjettia ei ylitetä.

Lainan tai takauksen antamisen edellytykset kuntalaissa

Kunnan on päätöksenteossaan Euroopan komission hyväksymässä tukiohjelmassa määriteltyjen edellytysten lisäksi otettava huomioon, mitä kuntalain 129 §:ssä on säädetty lainan tai takauksen antamisen edellytyksistä. Kunnan myöntämä laina tai takaus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa tai takausta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Lisäksi kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vakuuksilla tai vastavakuuksilla.