Koronavirus: Koottuja ohjeita ja yhteystietoja

Tälle sivulle on koottu kuntien kannalta relevantteja ohjesivuja koronavirukseen liittyvään seurantaan ja varautumiseen liittyen. Kuntaliitto kehottaa seuraamaan aktiivisesti viranomaisten päivittyvää ohjeistusta.

Yleisiä viranomaisohjeita

• THL: Ajankohtaista tietoa koronaviruksesta
• THL: Koronatietoa eri kielillä
• STM: viranomaisohjeet koronavirustilanteessa
• VM: Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksen vaikutuksista kuntiin
• Aluehallintovirasto: Usein kysytyt kysymykset ja ohjeita
• Valtioneuvoston kooste tietopaketeista ja tiedotteista
• OKM: Koronavirus ja siihen varautuminen opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla

Kuntaliiton ohjeistukset

Kokoontuminen ja etätyö

• Koronavirus ja kunnan toimielinten kokoontuminen
• Sähköisten kokousmenettelyiden käyttöönotto kunnissa
• Tarkennuksia koronavirusepidemian varalta annettuihin ohjeisiin sekä ministeriöiden suositus etätyöstä ja poissaoloista, KT
• Usein kysyttyä koronapandemiasta sekä ohjeita työnantajille, KT

Opetus- ja kulttuuri

• Kulttuuri, kirjasto ja taiteen perusopetus koronakriisissä

Koronavirus - usein kysyttyjä kysymyksiä kunnista

1. Kenen vastuulla on epidemian selvittäminen ja tartunnan jäljittäminen (tartuntatautilain 23 §) tilanteessa, jossa henkilö on käyttänyt terveydenhuoltolaissa säädettyä valintaoikeuttaan?

Kunkin kunnan velvollisuutena on järjestää alueellaan tartuntatautilaissa tarkoitettu tartuntatautien vastustamistyö, joka sisältää epäillyn tai todetun tartuntataudin laadun ja sen levinneisyyden selvittämisen sekä taudin leviämisen estämiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin ryhtymisen (tartuntatautilain 9 §).

2. Kenen vastuulla on tehdä päätös laajaan tartunnanvaaraan liittyvistä toimenpiteistä (tartuntatautilain 58 §)? Entä tilanteessa, jossa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty kuntayhtymälle? Voiko päätösvaltaa delegoida?

Vastuussa on se monijäseninen toimielin, joka vastaa tartuntatautien torjunnasta. Mikäli tätä ei ole nimenomaisesti määritelty, on vastuussa toimielin, joka vastaa sosiaali- ja terveystoimen lainsäädännön mukaisista tehtävistä.

Säännöksen mukaan myös aluehallintovirastolla on rinnakkainen toimivalta tehdä päätöksiä tilanteessa, jossa kyse on useamman kunnan alueesta.

Kuntayhtymän osalta toimielin on se, jonka tehtäväksi tämä on kuntayhtymän hallintosäännössä määritelty. Päätösvaltaa ei voi delegoida, ottaen mm. huomioon mitä kuntalain 91 §:n 3 momentissa on säädetty.

3. Kenen vastuulla on huolehtia karanteeniin määrätyn ruokahuollosta karanteenin aikana tilanteessa, jossa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on siirretty kuntayhtymälle (tartuntatautilain 68 §)? Onko ruokahuollosta vastuussa henkilön kotikunta vai kuntayhtymä, jossa päätös henkilön karanteeniin määräämisestä on tehty?

Vastuu karanteeniin määrätyn ruokahuollon järjestämisestä karanteenin aikana on kuntayhtymällä, joka vastaa kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä.

4. Onko koronavirusepäilyn tutkimus asiakkaalle maksutonta (asiakasmaksulain 5 § 4 kohta)?

Yleisvaarallisen tartuntataudin tutkimus, hoito ja hoitoon määrätyt lääkkeet sekä sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn eristäminen ovat asiakkaalle maksuttomia, sillä koronavirus on määritelty yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi (ks. tartuntatautiasetus 1 § 14 kohta).  Maksuttomuus ei koske matkoja terveydenhuollon toimintayksikköön, jotka korvataan sairausvakuutuslain nojalla pl. mahdollinen siirtokuljetus toimintayksikköjen välillä. Tutkimus on maksutonta riippumatta siitä, osoittautuuko testitulos positiiviseksi vai ei. Sen sijaan hoito on maksutonta vain, jos testitulos on positiivinen.

Sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaisesti hoito on maksutonta, jos henkilöllä on Suomessa kotikunta tai jos hän on matkailija. Myös ne henkilöt, joilla on oikeus Kelan myöntämään hoito-oikeustodistukseen, saavat hoidon ilman maksua. Muille hoito on maksullista kuten muukin sairaanhoito. 

5. Miten rakennusurakoissa voidaan varautua koronaviruksen aiheuttamiin viivästyksiin? Onko kyseessä ylivoimainen este (YSE ehdot 20.1§ d kohta)? Kuka vastaa palkkakustannuksista? 

YSE-ehtojen 20.1 §:n d kohdassa kuvattu ylivoimainen este on käsillä vähintäänkin silloin, kun terveysviranomainen on asettanut työmaan sulkuun koronaviruksen johdosta. Muissa tapauksissa asia on tulkinnanvaraisempi, ja asiaa tulisi harkita tapauskohtaisesti.

YSE 20 §:ää sovellettaessa huomioitavaksi tulee myös YSE-ehtojen 23 § (Menettelytapamääräyksiä) ja 50 § (Ylivoimaisen esteen vaikutus urakkahintaan), jossa korvauskriteerit on tyhjentävästi lueteltu.

Työntekijöidensä palkoista vastaa lähtökohtaisesti työnantaja.

YSE:n soveltaminen on osapuolten tahdon vallassa, ja siitä voidaan sopia toisinkin, tai jättää se kokonaan soveltamatta. 

6. Ympäristöterveydenhuolto: Onko ns. ei-kiireellisiä tarkastuksia syytä siirtää ajankohtaan, jolloin ei ole koronavirusepidemiaa tai koronavirusepidemian uhkaa päällä?

Koronavirukseen liittyvässä epidemiatilanteessa tai tilanteessa, jossa on epidemian uhka, on syytä varautua siihen että vain kiireelliset ja välttämättömät tarkastuskäynnit suoritetaan. Valvonnassa keskitytään tarkastuskäyntien sijaan esim. asiakirjatarkastuksiin ja toiminnanharjoittajien ohjeistukseen (siivouksen ja käsihygienian tehostaminen sekä toiminnanharjoittajien tukeminen varautumisessa). Ympäristöterveydenhuollon keskusvirastot ovat antaneet ohjeita viranomaisille mm. ei-kiireellisten tarkastusten siirtämisestä myöhempään ajankohtaan. Ohjeet löytyvät virastojen ekstranet sivuilta.

Elintarvike- ja vesivälitteisten epidemioiden ennaltaehkäisy ja hoito sekä toiminta muissa mahdollisissa häiriötilanteissa (mukaan lukien muiden elintarvikevaaratilanteiden hoito ja takaisinvedot) on varmistettava. Lisäksi kuntien on huolehdittava vastuullaan olevasta lihantarkastuksesta, vientitodistusten myöntämisestä ja vientivalvonnasta.

Häiriötilanteet sekä elintarvike- tai vesivälitteiset epidemiat ja niiden ehkäisy vaativat tyypillisesti tarkastuskäyntejä ja näytteenottoja. Eläinlääkintähuollossa keskitytään vastustettaviin eläintauteihin ja vakaviin eläinsuojelutapauksiin liittyviin tarkastuksiin. Eläinlääkäripalveluissa painotetaan ensisijaisesti kiireellisiä tuotantoeläinten hoitokäyntejä, mutta myös seuraeläinten kiireelliset hoidot pyritään järjestämään.

7. Koronaepidemian aikana tulee muistaa, että on olemassa kotona asuvia henkilöitä, jotka ovat jatkuvasti riippuvaisia toisen henkilön avusta. Mitä tulee huomioida? 

 

Palveluna voi olla esimerkiksi omaishoito tai henkilökohtainen apu. Jotta heidän tilanteensa ei vaarantuisi auttajan tai avun saajan sairastuessa, kunnan tulee varautua näiden henkilöiden avun ja tuen turvaamiseen. Kunnan velvollisuutena on huolehtia avun tarvitsijoiden välttämättömästä huolenpidosta. Kaikissa tilanteissa lähtökohtana on yleinen koronavirukseen liittyvä ohjeistus. Käytännön toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi sosiaalipäivystyksen ohjeistaminen avun organisoimiseen ja ohjeistamiseen, kuntakohtaisten toimintaohjeiden laatiminen omaishoitajille ja henkilökohtaisen avun työnantajille sekä suojatoimenpiteet (toimintaohjeet, suojavälineiden saannin varmistaminen) avun tarvitsijan sairastuessa. 

8. Koskevatko kokoontumisrajoitukset myös kuntien luottamustoimielimiä?

Kokoontumisrajoitukset eivät koske kuntien luottamustoimielimiä. Hallituksen 16.3.2020 antaman linjauksen mukaan julkiset kokoontumiset rajoitetaan kymmeneen henkilöön. Lisäksi suositellaan välttämään tarpeetonta oleilua yleisillä paikoilla. Kyseinen kymmenen hengen rajoitus ei koske kunnan toimielimiä.

Hallituksen toimintaohje, että yli 70-vuotiaat velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, ei koske kuntien luottamushenkilöitä.

9. Onko välttämätön työmatkaliikenne yhä mahdollista EU:n sisärajoilla?

Rajavartiolaitos voi sallia työmatkaliikenteen välttämättömästä, perustellusta syystä. Näin ollen välttämätön työmatkaliikenne on edelleen mahdollista ja jatkuu EU:n sisärajoilla. Välttämättömiksi työmatkoiksi katsotaan Suomessa terveydenhuoltohenkilöstön työmatkat, koska kyseessä on yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen ala. Suosittelemme perehtymään sisäministeriön linjauksiin ja seuraamaan ajankohtaisesti päivittyvää ohjeistusta.

10. Voiko kunnanviraston sulkea koronavirusepidemian vuoksi?

Kuntien tulee edelleen huolehtia siitä, että kuntalaisilla on tarvittaessa mahdollisuus asioida kunnassa. Kunnan kirjaamon tulisi olla auki. Jos on tarvetta esimerkiksi henkilöresurssien vuoksi supistaa aukioloaikoja, siitä tulee tiedottaa vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi kesäaukioloajoista.

Maankäyttö- ja rakennuslain menettelyissä on edelleen käytössä fyysiset ilmoitustaulut päätösten julkipanojen ja eräissä tilanteissa myös kuulemisen osalta (MRA 86 §, 87 §, 97 §). Asetuksessa tarkoitetuille kunnan ja viranomaisen ilmoitustauluille tulee edelleen olla pääsy. Jos kunnan virasto tai toimipiste on suljettuna, voitaneen ilmoitustaulu siirtää väliaikaisesti esimerkiksi virastossa/toimipisteessä paikkaan, jossa ilmoitukset on luettavissa ulkopuolelta.



Kuntalaisille on myös varattava käynnissä olevien kuulemisten ja vastaavien menettelyiden osalta mahdollisuus tulla paikan päälle tutustumaan asiakirjoihin, esimerkiksi kaavoitusasiat, lupa-asiat. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi ajanvarauksella tai päivystyksellä (ovikelloa soittamalla).

11. Vaikuttaako koronatilanne kuntien tilinpäätösten käsittelyyn?

Poikkeuksellinen tilanne ei vaikuta kunnan tilinpäätöksen käsittelyaikatauluun eli kunnan tilinpäätös tulee käsitellä kunnanhallituksessa maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Valtuustossa tilinpäätös tulee käsitellä kesäkuun loppuun mennessä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ei voi myöntää lisäaikaa tilinpäätöksen laadintaa varten. Hallitus voi kuntalain mukaan kokoontua myös sähköisesti.

Tilinpäätös tulee lisäksi allekirjoittaa. Nyt poikkeusaikana koronaviruksen takia kokoukset järjestetään pääsääntöisesti sähköisesti, jolloin mm. tilinpäätöksen allekirjoittaminen ei ole fyysisesti mahdollista kokouksen aikana. Tällöin on mahdollista hankkia allekirjoitukset jälkikäteen, esimerkiksi käymällä tietyssä paikassa allekirjoittamassa, dokumentin voi lähettää postitse allekirjoitettavaksi tai joku henkilö voi kiertää keräämässä allekirjoitukset osallistujilta.

Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevan yleisohjeen mukaan kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätös voidaan myös allekirjoittaa sähköisesti. Allekirjoittamisessa tulee ottaa huomioon laki (13/2003) sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa ja laki vahvasta sähköisestä tunnistautumisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista (617/2009). Kirjanpitolautakunta suosittelee lausunnossaan KILA 1899/2012 vahvaa tunnistautumista.

12. Miten koronavirus vaikuttaa rakennusvalvonnan toimintaan? 

Rakennusvalvonnan luvitus-, tarkastus- ja katselmustoiminnassa on huomioitava koronavirusta koskeva ohjeistus hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan etäkokouksia ja paikallaoloa vaativissa tilanteissa läsnä olevien henkilöiden määrää rajoittamalla. Viranomaisen harkinnan mukaan katselmuksia ja tarkastuksia on mahdollista järjestää etänä etäkokoustyökaluja hyödyntäen. Tällöin on syytä kiinnittää erityistä huomiota kattavaan dokumentaatioon, asianmukaisiin kirjauksiin sekä pöytäkirjojen tiedoksisaantia koskeviin kuittauksiin. Esimerkiksi Vantaan kaupungin rakennusvalvonta on julkaissut sivuillaan ohjeen omista etäkatselmuskäytännöistään koronavirustilanteen aikana.

Rakennusvalvonnan julkipanoissa ja kuulemisissa käytettävälle fyysiselle ilmoitustaululle on oltava pääsy myös poikkeusolosuhteissa. Jos kunnan virasto tai toimipiste on suljettuna, voitaneen ilmoitustaulu siirtää väliaikaisesti esimerkiksi virastossa/toimipisteessä paikkaan, jossa ilmoitukset ovat luettavissa ulkopuolelta. Kuulemisten yhteydessä tulee kuultaville turvata mahdollisuus tutustua asiakirjoihin esimerkiksi sopimalla aika esittelylle tai toimittamalla asiakirjat sähköisesti tai paperisina. 

Rakennusvalvontapalveluiden saatavuuden varmistamiseen poikkeusoloissa voidaan ennakolta varautua esimerkiksi sisäisin sijaisjärjestelyin, mutta viranomaistehtävien hoidosta voidaan sopia myös kuntien välillä. Kuntalain 54 § mahdollistaa kuntien väliset sopimukset viranomaistehtävien hoidosta. Tällaisista sopimuksista päättää valtuusto, mutta sopimuksentekovaltuus voidaan hallintosäännössä delegoida toimielimelle tai viranhaltijalle. Tällöin sopimusten tekeminen on poikkeustilanteissa nopeampaa ja joustavampaa. Lisätietoja sekä asiakirjamalleja kuntayhteistyön järjestämisestä Kuntaliiton yleiskirjeessä 22/2017. Yleiskirjeen liitteenä olevaa sopimusmallia voidaan käyttää apuna sopimusta laadittaessa, mutta on huomattava, että sopimusmalli on laadittu pitkäaikaisempaa kuntayhteistyötä silmällä pitäen. Sopimus voidaan tehdä mallista poiketen suppeampanakin, mutta kaikissa tapauksissa kuntalaissa mainitut asiat on oltava sopimuksessa (Kuntalaki 54.2 §). 

13. Millaisia vaikutuksia koronalla on kaavoitusmenettelyyn?

Kaavoituksesta tiedottamisessa tulee huomioida, että kuntalain 108 §:n mukaan "kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne yleisessä tietoverkossa, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu, sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla." On siis tarkistettava, onko aiemmin tehty jokin päätös kaavoitusasioiden muusta ilmoitustavasta (fyysinen ilmoitustaulu, sanomalehti). Sanomalehti-ilmoitus on edelleen mahdollinen. Samoin ilmoittaminen fyysisellä ilmoitustaululla, jos sellainen on edelleen kunnassa käytössä kaavoitusasioissa ja ilmoitustaululle on järjestettävissä pääsy. Asianosaisilla tulee olla mahdollisuus päästä tutustumaan asiaa koskeviin asiakirjoihin (sekä mahdolliseen fyysiseen ilmoitustauluun). Kaavoitusta koskevissa ilmoituksissa tulee ilmoittaa, miten asiakirjoihin pääsee tutustumaan (esim. ajanvaraus, päivystys), mikäli kunnantalo tai ao. kunnan toimipiste on suljettuna/rajoitetusti avoinna.

Vuorovaikutuksen järjestäminen tulee arvioida kaavakohtaisesti. Jos hanke vaatii paljon vuorovaikutusta tai siihen liittyy huomattavia ristiriitoja, on syytä harkita kaavoituksen lykkäämistä niin, että vuorovaikutus voidaan toteuttaa epidemia-ajan jälkeen.

Osallistumismenettelyissä on kiinnitettävä huomiota erilaisissa asemissa olevien ryhmien tosiasiallisiin mahdollisuuksiin osallistua poikkeusoloissa ottaen huomioon koronaa koskevat voimassa olevat rajoitukset ja suositukset. Poikkeustilanteessa voidaan harkita olennaisen aineiston toimittamista osallisille erityismenettelyin (esimerkiksi postitse), jos osallinen niin pyytää ja erikoismenettely on osallisen tiedonsaannin kannalta aivan välttämätöntä.   

Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville (MRL 65 §) edellyttää, että aineisto on vähintään 30 päivää nähtävillä kunnan verkkosivuilla ja käytännössä myös kunnan ilmoittamassa paikassa, kuten ilmoitustaululla tai kirjaamossa. Tapauskohtaisesti voi harkita nähtävilläoloajan pidentämistä, jotta osallisille jää aikaa hankkia aineisto ja tutustua siihen poikkeavat olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi on syytä tarjota mahdollisuus keskustella kaavoittajan kanssa puhelimitse.

Valmisteluvaiheen kuulemista koskeva säännös on joustava ja mahdollistaa monenlaisia menettelytapoja. Valmisteluaineiston esillä pidon suhteen voidaan toimia samaan tapaan kuin edellä on kuvattu julkisen nähtävilläolon yhteydessä. Kuitenkin, jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on luvattu järjestää yleisötilaisuus, työpajoja tai muita läsnäoloa edellyttäviä tilaisuuksia, on harkittava, tulisiko prosessia lykätä epidemian yli. Jos osallistumismenettelyjä olennaisesti muutetaan, osallistumis- ja arviointisuunnitelma on syytä päivittää ja tiedottaa päivittämisestä niin, että tieto tavoittaa osalliset. Korona ei ole peruste julkaista henkilötietoja laajemmin tai peruste julkaista henkilörekisterejä.

14. Haluaisimme koronatilanteen takia ottaa käyttöön sähköiset allekirjoitukset esimerkiksi pöytäkirjoissa, työsopimuksissa ja muissa sopimuksissa. Mitä lainsäädäntöä tulemme kunnassa huomioida?

Sähköinen allekirjoitus tulisi nähdä ja kehittää osana kunnan asianhallintaprosessia tai sähköisten asiointipalvelujen tarjoamista kuntalaisille. Uusien prosessien, järjestelmien ja yleisöpalvelujen käyttöönotto vaatii huolellista suunnittelua ja toteutusta, mihin ei vallitsevassa koronatilanteessa tietenkään ole aikaa. Siten tässä vastauksessa kerrotaan ainoastaan, miten kunta voi tietyillä sektoreilla nopeasti ja helposti ottaa käyttöön sähköisen allekirjoituksen.

Sähköisen allekirjoituksen käyttöönoton mahdollisuuteen vaikuttavat allekirjoitettavan asiakirjan tyyppi ja sitä koskevat muotovaatimukset, mukaan lukien mahdolliset laissa säädetyt tai alan ohjeistuksissa suositellut sähköisen allekirjoituksen varmuustasovaatimukset. Sääntelykehykseen vaikuttaa myös se, onko kyse kunnan sisäiseen tarpeeseen tulevasta allekirjoituspalvelusta vai yleisölle tarjottavasta asiointipalvelusta. Tässä vastauksessa ei käydä läpi jälkimmäisiä palveluja koskevaa sääntelyä.

Sinänsä kunta voi nopeallakin aikataululla ottaa käyttöön sähköisen allekirjoituksen palvelun. Markkinoilta löytyy useita valmiita verkkopohjaisia ratkaisuja. Usein palvelun hankinnan arvo ei ylitä hankintalain (1397/2016) kansallista kynnysarvoa. Näin ollen hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa hankintalain menettelysääntöjä noudattaen vaan kyse on pienhankinnasta (hankinnat.fi). Pienhankinnat tehdään kuitenkin kunnan omia pienhankintaohjeita noudattaen.

Kerromme erillisellä verkkosivulla muutamista kunnissa yleisesti käytössä olevista asiakirjatyypeistä ja mahdollisuudesta allekirjoittaa niitä sähköisesti erillisillä verkkosivuillamme. Tarkempaan ohjeistuksen pääset tästä. 

15. Mitä tulisi ottaa huomioon yhteistoiminta-alueiden sopiessa ympäistöterveydenhuollon tehtävien hoidosta poikkeusolojen aikana?

Ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamisen varmistamiseen poikkeusoloissa voidaan ennakolta varautua esimerkiksi sisäisin sijaisjärjestelyin. Tarvittaessa viranomaistehtävien hoidosta voidaan sopia myös kuntien tai yhteistoiminta-alueiden välillä. Kuntalain 54 § mahdollistaa kuntien väliset sopimukset viranomaistehtävien hoidosta. Tällaisista sopimuksista päättää valtuusto, mutta sopimuksentekovaltuus voidaan hallintosäännössä delegoida toimielimelle tai viranhaltijalle. Tällöin sopimusten tekeminen on poikkeustilanteissa nopeampaa ja joustavampaa. Lisätietoja sekä asiakirjamalleja kuntayhteistyön järjestämisestä Kuntaliiton yleiskirjeessä 22/2017. Yleiskirjeen liitteenä olevaa sopimusmallia voidaan käyttää apuna sopimusta laadittaessa, mutta on huomattava, että sopimusmalli on laadittu pitkäaikaisempaa kuntayhteistyötä silmällä pitäen. Sopimus voidaan tehdä mallista poiketen suppeampanakin, mutta kaikissa tapauksissa kuntalaissa mainitut asiat on oltava sopimuksessa (Kuntalaki 54.2 §). 

Yleiskirjeen mukaisesti sopimuksessa on yksilöitävä ne viranomaistehtävät, jotka annetaan toisen kunnan, kuntayhtymän tai yhteistoiminta-alueen viranhaltijan hoidettavaksi. Kun kyse on poikkeustilanteesta, niin sopimus olisi hyvä rajata määräaikaan. Sopimuksella voidaan siirtää tehtäviä, jotka ovat muutoinkin delegoitavissa viranhaltijalle.

Sopimuksesta on käytävä ilmi, kuka valvoo tehtävien hoitamista ja kuka vastaa kuluista ja mahdollisista vahingoista. Tämä on yleensä se viranomainen, jonka tehtäviä on sopimuksella siirretty toisen kunnan tai yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi (alkuperäinen viranomainen).

Muutoksenhaun osalta tulee muistaa, että kyseessä on tosiasiallisesti kyse alkuperäisen viranomaisen tekemästä päätöksestä.

Kuntaliitto päivittää verkkosivua uusien kysymysten ja vastausten osalta.

 

Kuntaliiton asiantuntijoiden yhteystiedot:

Sosiaali- ja terveydenhuolto:

johtaja Tarja Myllärinen, puh. 050 596 9866, Tarja.Myllarinen(at)kuntaliitto.fi

hallintoylilääkäri Päivi Koivuranta, puh. 050 538 4647, Paivi.Koivuranta(at)kuntaliitto.fi

lakimies Jean-Tibor IsoMauno, puh. 050 4077 397, Jean-Tibor.Isomauno(at)kuntaliitto.fi

Opetus ja kulttuuri:

johtaja Terhi Päivärinta, puh. 050 590 4796, Terhi.Paivarinta(at)kuntaliitto.fi

lakimies Minna Antila, puh. 050 560 3353, Minna.Antila(at)kuntaliitto.fi

Yleinen kunnan varautuminen, valmiuslaki:

varautumisen ja turvallisuuden asiantuntija, Ari Korhonen, puh. 044 797 1550 ari.korhonen(at)kuntaliitto.fi

Verotus:

erityisasiantuntija, verotus, Pekka Montell, puh. 044 085 1738, Pekka.Montell(at)kuntaliitto.fi

asiantuntija Benjamin Strandberg, puh. 050 594 0603, benjamin.strandberg(at)kuntaliitto.fi

Valtionosuudet:

kehittämispäällikkö, Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090, sanna.lehtonen(at)kuntaliitto.fi

Rahoitus: 

erityisasiantuntija, rahoitusala, Jari Vaine, puh. 050 562 7687, jari.vaine(at)kuntaliitto.fi

Budjetointi, taloussuunnittelu ja kirjanpito:

kehittämispäällikkö Sari Korento, puh. 0500 476 747, sari.korento(at)kuntaliitto.fi



erityisasiantuntija Marja-Liisa Ylitalo, puh. 050 410 0054, marja-liisa.ylitalo(at)kuntaliitto.fi

Talouden yleinen tilanne:

pääekonomisti Minna Punakallio, puh. 040 751 5175, Minna.Punakallio(at)kuntaliitto.fi

Alueet ja yhdyskunnat:

johtaja Jarkko Huovinen, puh. 040 531 6655, Jarkko.Huovinen(at)kuntaliitto.fi 

rakennusvalvonta: lakimies Antti Salonen, puh. 050 599 2151, antti.salonen(at)kuntaliitto.fi

vesi- ja jätehuolto: erityisasiantuntija Tuulia Innala, puh. 040 572 2120, Tuulia.Innala(at)kuntaliitto.fi



ympäristöterveudenhuolto: erityisasiantuntija Kaisa Mäntynen, puh. 050 4777 549, kaisa.mantynen(at)kuntaliitto.fi

Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:

johtaja Ida Sulin, puh. 050 357 8527, ida.sulin(at)kuntaliitto.fi



erityisasiantuntija, kansainväliset asiat, Laura Parsama, puh. 050 478 2170, laura.parsama(at)kuntaliitto.fi

Viestintäasiat: 

va. viestintäjohtaja Miia Välikorpi, puh. 040 041 7974, miia.valikorpi(at)kuntaliitto.fi



Työllisyysasiat:

kehittämispäällikkö, työllisyys, Erja Lindberg, puh.  050 381 4096, erja.lindberg(at)kuntaliitto.fi

Tietoyhteiskunta-asiat:

johtaja Tommi Karttaavi, puh. 050 563 3935, Tommi.Karttaavi(at)kuntaliitto.fi

Kuntien hallinto, päätöksenteko ja hallintomenettely: hallintolakimiehet(at)kuntaliitto.fi

Kuntajohtaminen: kuntajohtaminen(at)kuntaliitto.fi 

Demokratia ja osallisuus: demokratia(at)kuntaliitto.fi 

Hankinnat ja hankintalaki: hankinnat(at)kuntaliitto.fi