Kestävä kehitys

Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. 

Kestävän kehityksen kunta turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet.

Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.

Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla.

Kestävän kehityksen haasteena on, ettei yksikään maailman maa ole tavoittanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Agenda 2030

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 toimii kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä.

Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.

Kestävän kehityksen tavoitteiden kuvakkeet

SDG-analyysiprosessi, työkirja

SDG-analyysiprosessi on kaupunkien, kuntien ja muiden organisaatioiden tarpeisiin kehitetty vuorovaikutteinen työpajamenetelmä, jonka päätavoitteena on lisätä organisaatioissa SDG-osaamista sekä kykyä ymmärtää ja halua toimia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen.

SDG analyysiprossesi työkirja
Tutustu työkirjaan tästä.

SDG-aloitusprosessi, muokattavat aloitusdiat

Avaa kaikki

Kestävyyden näkökulmat

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alue ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla. ​Muita tärkeitä näkökulmia ovat riittävä toimeentulo, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, turvallisuus sekä palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä kuntayhteisössään. Lue lisää sosiaalisesta kestävyydestä >>

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. (kestavakehitys.fi)

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. (kestavakehitys.fi)

Teknologinen kestävyys

Teknologinen kestävyys tarkoittaa, että pystymme rakentamaan kestävän teknologian ja infrastruktuurin avulla kestävää yhteiskuntaa huomioiden muut kestävyyden periaatteet. Digitalisaatio on yksi tällainen työväline.

Kestävä kehitys kuntien toiminnassa ja johtamisessa

Kestävä kehitys ja kunnat

Kuntalaki 1 §: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.  Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolvillehyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Kestävä kunta hyödyntää teknologiaa ja uudistaa palvelurakenteitaan. Ihminen, ympäristö, talous ja teknologia otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Haluamme olla edelläkävijämaa ja taata tulevaisuudessakin kansakuntamme onnellisuuden.

Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat asettaneet YK:n Agenda2030 kestävänkehityksen tavoitteiden saavuttamisellekansalliset painopisteet, toimenpiteet sekäseuranta- ja arviointijärjestelmät. Kunnat toteuttavat arviolta 2/3 ko. tavoitteiden toimeenpanosta ja kuntien toimintakytkeytyy lähes kaikkiin ko. tavoitteisiin. Kuntien päätösenteko ja seuraava valtuustokausi ovat kriittisiä Suomen Agenda 2030 -tavoitteidensaavuttamisen kannalta.

Kunnat kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomenkuntien vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen sekä vahvat paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet.

Kuntien suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Taloustilanne ja kaupungistuminen asettavat lisää haasteita monille kunnille.

Kestävä kehitys ja johtaminen

Kuntapäättäjän tehtävänä on:

1) asettaa strategisia ja toiminnallisia tavoitteita

2) yksittäisissä päätöksissä ottaa samanaikaisesti huomioon ihminen, ympäristö ja talous

3) luoda hyvät toimintaedellytykset tavoitteiden toteuttamiselle kuntaorganisaatiossa ja kuntayhteisössä

4) seurata ja arvioida tavoitteiden toimeenpanoa

5) seurata asukkaissa, kunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä päivittää ja uudistaa tavoitteita.

Kunta organisaation johtamisen näkökulmasta:

Kuntien kestävän johtamisen näkökulmasta on ensisijaista ottaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet strategian, ohjelmien, suunnitelmien ja budjetoinnin pohjaksi. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat viranhaltijoiden ja päättäjien selkänojana strategiassa. Tämän jälkeen ne huomioidaan myös erilaisia suunnitelmia, kuten hyvinvointikertomusta ja talousarviota valmistellessa. Ilmastobudjetointi on puolestaan malli, jossa budjetin ilmastovaikutuksia arvioidaan varmistaen näin kestävän kehityksen ekologisen näkökulman huomioiminen. Lisää ilmastobudjetoinnista

Indikaattorit ja mittarit ovat johtajan keskeisimpiä työvälineitä. Strategiaa valmistellessa on tärkeä pohtia kestävän kehityksen mittareita ja nivottaa ne osaksi strategiaindikaattoreita ja kunnan omaa säännöllistä raportointia ja suunnittelua, jotta löydetään paikalliset haasteet ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Mittarit ohjaavat myös muita suunnitelmia, talous- ja muita raportointiasiakirjoja.

Johtamisella on kunnissa tärkeä rooli tukea luottamushenkilöiden työtä. Kestävän kehityksen näkökulmasta olennaista on, että luottamushenkilöt tekevät päätöksiä, joilla edistetään pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän takia on tärkeä arvioida yksittäisten päätösten vaikutuksia eri näkökulmista niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida päätösten vaikutuksia osana päätösten valmistelua. Kuntaliitossa on kehitetty tähän päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin, joka tuottaa yhteisen ymmärryksen kaikkien päätösten mahdollisista vaikutuksista ympäristölle, ihmisille ja taloudelle. Tähän on myös kehitetty oma työkalu. Lisää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista täällä. Kuntaliiton suosituksen arviointikehikko on kokonaisvaltainen, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta on hyvä pitää mielessä erityisesti sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen ulottuvuus.

Kestävää kehitystä edistetään kunnissa merkittäviltä osin hankintojen kautta. Kunnat ovat aktiivisia kilpailuttajia niin tuotteissa kuin myös palveluissa. Hankintoja tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Näin kehitetään myös kestävän kehityksen huomioivia yrityksiä. Hyvä on myös huomioida, että hankinnan perusteet kumpuavat strategiasta ja niistä on hyvä tiedottaa paikallisia yrityksiä hyvissä ajoin, jotta ne voivat kehittää omia palveluitaan yhä kestävämpään suuntaan. Kuuntele täältä podcast kestävistä hankinnoista.

Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu

Kunnat ovat tärkeässä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Alkaneella valtuustokaudella asetetaan strategisia tavoitteita ja tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia tuleville sukupolville.



Kestävä kunta turvaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla, kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Työ kestävän kehityksen puolesta on samalla työtä kunnan kilpailukyvyn, kehityksen ja vetovoiman puolesta myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.



Teimme tueksesi tämän kuntien kestävän kehityksen julkaisun, joka esittelee neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kunnista, sekä lukuisia toimenpiteitä eri kokoisille kunnille kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toimenpiteet ovat kunnissa hyväksi havaittuja keinoja ja käytäntöjä niin johtamisen, sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, ilmaston ja ympäristön sekä taloudellisen kestävyyden rakentamiseksi.



Toivottavasti löydät vinkkejä siihen, miten sinun kunnassasi rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Tärkeintä on löytää työkalut, jotka soveltuvat oman kunnan toimintaan parhaiten, ja joiden kautta kestävän kehityksen työssä päästään parhaiten vauhtiin. Oppia voi ottaa myös muun kokoisilta kunnilta. 

Tarkempaa tietoa julkaisuissa esitellyistä toimenpiteistä löytyy täältä.

Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu (julkaisu)

Kestävä kehitys kunnissa – Lähtölaskenta uhkakuvasta unelmaan (kirjoituksia tulevaisuuden skenaarioista)

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntavaalit 13.4.2025

Kuntaliitto kampanjoi kuntavaaleissa kuntien ja kaupunkien roolin esiin nostamiseksi. Onneksi on kunnat!

Tutustu vaalisivustoomme!

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!