Lahden kehittämisessä yhdistyvät kestävyys ja digitalisaatio

Digitalisaatio auttaa saavuttamaan kunnianhimoisia ympäristötavoitteita  

Etelä-Suomessa noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä sijaitseva Lahti on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki. Salpausselän kumpuilevat maastot, mäkihyppytornit ja järvet hallitsevat kaupungin maisemaa. Lahdessa on järjestetty jo lähes sadan vuoden ajan kansainvälisiä urheilukilpailuja. Kansainvälistä tunnettavuutta on lisännyt myös Lahden kaupungin pitkäjänteinen työ ympäristönsuojelussa. Työ palkittiin Euroopan unionin tasolla, kun Lahti valittiin vuoden 2021 Euroopan ympäristökaupungiksi.

Lahti on määritellyt ympäristöpääkaupungin tavoitteiksi sujuvan ja hyvinvointia lisäävän arjen, parhaat ympäristöratkaisut kestäviin kaupunkeihin sekä ympäristöpääkaupungin kansainvälisen näkyvyyden vahvistamisen. Lahden kunnianhimoisina tavoitteina on leikata kasvihuonepäästöjä 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Lisäksi halutaan tulla jätteettömäksi kiertotalouskaupungiksi 2050 mennessä ja suojella luontoa sekö arvokkaita pinta- ja pohjavesialueita. Myös asukkaiden kannustaminen kestäviin liikkumismuotoihin kuten kävelyyn, pyöräilyyn, joukkoliikenteeseen tai vaikkapa hiihtoon on tavoitelistalla.

Liikkumisen ratkaisut avainroolissa

Tavoitteiden saavuttamiseksi Lahdessa on ideoitu, suunniteltu, kehitetty ja luotu ratkaisuja, joissa hyödynnetään digitalisaatiota eri tavoin. Perinteisenä urheilukaupunkina yhdeksi tärkeäksi painopisteeksi on nostettu liikkuminen ja hyvinvointi. Kaupungissa on tehty kestävän kaupunkiliikkumisen ohjelma (SUMP = Sustainable Urban Mobility Plan) ja toteutettu laajamittainen älykkäitä liikkumisratkaisuja tuottanut CitiCAP (Citizen’s cap and trade co-created) -hanke.

Kestävän liikkumisen kaupunkiohjelmassa on laadittu 13 toimenpidettä, jotka liittyvät esimerkiksi kävelyn ja pyöräilyn infrastruktuurin ja olosuhteiden suunnitelmalliseen parantamiseen, liikkumisen palveluihin ja keskustan liikennejärjestelmän kehittämiseen. Pyrkimyksenä on, että kaupunkilaiset valitsisivat useammin kulkutavaksi muun kuin omalla autolla yksin ajamisen. Tällöin ruuhkat ja päästöt sekä katujen ja infran ylläpitokustannukset vähenisivät, ihmisten elämänlaatu paranisi ja terveydenhuollon kustannukset laskisivat.

Käytännön esimerkkejä digitalisaation hyödyntämisestä liikkumisen ratkaisuissa on esimerkiksi Lahden seudun oma reittiopas ja paikallisliikenteen busseihin asennetut reaaliaikaisen seurannan mahdollistavat laskentalaitteet. Lahden uudessa LiikenneNyt-palvelussa on puolestaan tarjolla kävelyn ja pyöräilyn laskentadataa, bussien ruuhkadataa, kelitietoja, autoliikenteen määriä ja tietoa tietöistä. Keskitetty tilavarausjärjestelmä tukee taas asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä, sillä sen kautta voi varata kaupungin tiloja omiin liikuntaharrastuksiin.

Vuoden 2021 alussa osana CitiCAP-hanketta Lahdessa avattiin 2,5 kilometrin mittainen älypyörätie, johon on tulossa digitaaliset infotaulut ja liikkeentunnistimella toimiva energiatehokas valaistus. Lisäksi pyörätiellä kokeillaan katuun heijastuvia liikennemerkkejä, jotka erottuvat vuodenajasta ja säästä riippumatta. Modernin pyörätien lisäksi kaupunkilaisia kannustetaan pyöräilyyn sähköavusteisilla kaupunkipyörillä, jotka otetaan käyttöön pilotoinnin jälkeen keväällä 2022.

CitiCAP-sovellus seurasi liikkumisesta aiheutuvia kasvihuonepäästöjä

CitiCAP-hankkeessa luotiin paitsi älykäs pyörätie, myös asukkaiden henkilökohtaisen liikkumisen päästökauppaa seuraava sovellus. CitiCAP-mobiilisovellus laski käyttäjän henkilökohtaiset päästöt liikkumismuodon perusteella. Sovellus siis tunnistaa, kulkeeko kaupunkilainen kävellen, pyörällä, omalla autolla vai nouseeko hän joukkoliikennevälineeseen.

Sovellus myös vertasi liikkumisesta syntyneitä päästöjä kullekin käyttäjälle asetettuun viikoittaiseen päästökattoon ja kävi niistä kauppaa. Mikäli käyttäjä oli pysynyt päästökiintiössään, hän sai virtuaalieuroja päästöoikeuksien myynnistä järjestelmään. Jos taas päästökiintiö oli ylittynyt, käyttäjän oli ostettava lisäpäästöoikeuksia virtuaalieuroilla. Virtuaalilompakkoon tallentuneilla virtuaalieuroilla käyttäjä pystyi ostamaan sovelluksen kauppapaikalta erilaisia tuotteita ja palveluita.

CitiCAP-sovellus teki Lahdesta maailman ensimmäisen kaupungin, joka toteutti asukkaiden päästökauppaa. Sovellukseen luotiin 2500 käyttäjätunnusta ja aktiivisia käyttäjiä oli 100–350 viikossa. Käyttäjiä houkuteltiin mukaan ja heitä tuettiin sovelluksen käytössä sosiaalisen median alustoilla. Sovellus sai laajaa paikallista ja kansainvälistä mediahuomiota.

CitiCAP-sovellus oli toiminnassa kahdeksan kuukautta, jolloin lahtelaiset käyttäjät pääsivät muiden muassa äänestämään päästöoikeuksien jakotavasta sekä kertomaan kokemuksiaan ja antamaan palautetta sovelluksesta. Sovellus luotiin Lahden kaupungin, LUT-yliopiston ja kolmen yrityksen yhteistyönä Euroopan unionin Urban Actions -rahoitusohjelman tuella.

CitiCAP-hankkeessa kerättiin tutkimustietoa ihmisten liikkumisvalinnoista ja päästökaupan potentiaalista poliittisena ohjauskeinona. Hankkeen loppuraportin mukaan 36 % sovelluksen käyttäjistä vähensi omia päästöjään. Syinä olivat erityisesti tieto omista liikkumisen päästöistä, halu haastaa itsensä ja päästökaupan kautta tienattavat palkinnot. Kaiken kaikkiaan liikkumisen päästöt laskivat vuoden 2020 kokeilujaksolla, mutta suurin vaikuttava tekijä oli hankkeen toteuttajien mukaan koronavirus ja siihen liittyvät rajoitukset. Sovellus poistettiin sovelluskaupoista maaliskuussa 2021, mutta sen jatkoa suunnitellaan Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa.