Jakso 4: Kolme vinkkiä, joilla digipalveluista tehdään saavutettavia ihan kaikille
8 oppia kuntien digitalisaatiosta -podcastin neljännessä jaksossa keskustellaan digipalveluiden saavutettavuudesta. Jaksossa pohditaan, miten saavutettavuuden kehittäminen hyödyttäisi jokaista kuntalaista. Podcastin juontaa Kuntaliiton tietojohtaja Tom Holmroos, jonka vieraina ovat vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry:n kehittämispäällikkö ja Digi arkeen -neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Sari Vapaavuori sekä digineuvoja Sonja Roivainen Pielaveden kunnasta.
Palveluita olisi hyvä kehittää palveluiden käyttäjien kanssa
Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto VALLI ry:n kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori pitää tärkeänä, että kohderyhmä otetaan mukaan kehitystyöhön heti, kun tarve uudistamiselle tunnistetaan. Kun käyttäjät otetaan mukaan kehitystyöhön, saadaan luotua palveluita, joita käyttäjät tarvitsevat. Vapaavuori toivoisi, että kehitystyössä ymmärretään esimerkiksi ikäihmisten moninaisuus sen sijaan, että heitä ajateltaisiin yhtenä digipalveluiden käyttäjäryhmänä, jolla on samanlaiset tarpeet ja haasteet.
Pielaveden kunnan digineuvoja Saija Roivainen toteaa, että toisinaan palvelun käyttäjäystävällisyys voi olla pienestä kiinni. Roivainen kertoo, että esimerkiksi viestin lähetyspainikkeen kuvaaminen pelkällä nuolella, "lähetä" -tekstin sijaan, voi saada aikaan sen, että palvelua käyttävä henkilö ei osaa lähettää lomaketta.
Vapaavuori nostaa esiin, kuinka digimaailman kieli on monesti teknistä ja vaikeasti ymmärrettävää ja muistuttaa, että digimaailman haasteet koskettavat kaikkia ikäryhmiä, mutta ongelmat voivat olla hyvinkin erilaisia. Digineuvoja Sonja Roivainen kertoo, että palvelun käyttöön liittyviä vaikeita sanoja voidaan avata selkokielelle esimerkiksi lisäämällä lisätietoa tarjoavan infopainikkeen tekstin yhteyteen.
Saavutettavuus tukee myös digitaitojen kartuttamista
Kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori nostaa keskusteluun digitaitojen tärkeyden. Niihin liittyvät teknisen osaamisen lisäksi esimerkiksi digisisältöjen ymmärrettävyys, medialukutaito ja digiturvataidot. Vapaavuori pitää tärkeänä, että työntekijöiden digitaitojen kehittäminen ja ylläpitäminen olisi jatkuvaa ja järjestelmällistä. Vapaavuori pohtii, seurataanko kunnissa työntekijöiden digiosaamista ja kehittämistarpeita ja korostaa, että kehittämistarpeiden tunnistaminen vaatii tietoisuutta työntekijöiden digiosallisuudesta ja -osaamisesta.
Roivainen kertoo, että Pielavedellä henkilöstölle on tehty kyselyitä heidän digitaidoistaan. Kerätyn tiedon avulla kunnassa on pystytty järjestämään koulutusta, joka vastaa työntekijöiden tarpeisiin. Roivainen pitää tärkeänä, että digitaitoihin liittyviä haasteita tunnistetaan koko organisaation tasolla ja vaikeuksiin reagoidaan esimerkiksi koulutuksella tai ohjeiden päivittämisellä.
Podcastin juontaja ja Kuntaliiton tietojohtaja Tom Holmroos tiedustelee vierailta, millaiset asiat haastavat kuntatyöntekijän digiosaamista ja miten niihin voidaan tarttua. Pielaveden kunnan digineuvoja Sonja Roivainen nostaa ensimmäisenä esiin vaikeudet palveluihin tunnistautumisessa ja kysymykset tietoturvasta. Kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori pitääkin todennäköisenä, että medialukutaito ja kyky suhtautua tietoon kriittisesti tulevat korostumaan yhä enemmän tulevaisuudessa.
Roivainen jatkaa, että kokemus tietoturva-asioiden hallitsemisesta lisää halua käyttää digitaalisia ratkaisuja ja kasvattaa luottamusta palveluiden turvallisuutta kohtaan. Roivaisen mukaan roskapostit ja pankkitunnusten kalastelu ovat aiheuttaneet epävarmuutta sekä kuntalaisissa että kunnan työntekijöissä. Heidän kanssaan onkin keskusteltu siitä, miten poikkeavissa tilanteissa pitäisi toimia.
Digipalvelut tarvitsevat selkokielisyyttä
Podcastin juontaja Tom Holmroos kysyy vierailta, minkä opin he haluaisivat jakaa digipalveluiden käytettävyydestä ja saavutettavuudesta. Sari Vapaavuori nostaa ensimmäiseksi esiin ymmärrettävyyden tärkeyden, joka liittyy selkeään kieleen.
Vapaavuori muistuttaa, että selkokielisyyttä tarvitsee Suomessa vähintään 700 000 kansalaista ja määrä on kasvussa. Selkokielisyys on tärkeää esimerkiksi maahanmuuttajille, vieraskielisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille. Vapaavuori huomauttaa, että selkokielisyys palvelee kaikkia, koska se lisää palveluiden käytettävyyttä ja ymmärrettävyyttä.
8 oppia kuntien digitalisaatiosta -podcastin juontaja Tom Holmroos tiedustelee, onko kuntien viestintä selkeytynyt. Sonja Roivainen kertoo, että Pielavedellä päätöksenteosta on alettu viestiä uudella tavalla, jotta ymmärrettävyys paranisi. Esimerkiksi Pielavedellä kunnanhallituksen puheenjohtaja lähettää hallituksen kokouksen jälkeen videoidun kokoustervehdyksen, jossa hän käy läpi kokouksessa käsitellyt asiat. Roivainen toteaa, että pöytäkirjan tekstit sen sijaan ovat edelleen vaikeasti ymmärrettäviä.
Roivaisen mukaan selkeään kieleen kiinnitetään kunnissa enemmän huomiota kuin ennen ja käytettävä kieli on ymmärrettävämpää. Sari Vapaavuori toteaa, että muutoksen kannalta on tärkeää, että kunnissa tiedostetaan, mitä selkokielisyydellä tarkoitetaan.
Kun podcastin juontaja Tom Holmroos kysyy vinkkejä selkokielisyyden kehittämiseen, Vapaavuori viittaa markkinointiviestinnän oppeihin, joiden mukaan tekstit pitäisi kirjoittaa niin, että 12-vuotiaatkin ymmärtävät. Vapaavuori korostaa, että selkokielisyyden tiedostaminen on iso askel oikeaan suuntaan ja kannustaa kuntia luetuttamaan tekstejä niiden kohderyhmällä. Sonja Roivainen kertoo, että Pielavedellä esimerkiksi uudet sähköiset lomakkeet testataan asiakkailla, jotta niistä saadaan palautetta ennen julkaisua.
Sari Vapaavuori vinkkaa selkokielisyyden edistämiseen tarjolla olevasta tuesta. Esimerkiksi Kehitysvammaliiton selkokeskus ja Celia voivat auttaa. Vapaavuoren näkemyksen mukaan jokaisessa kunnassa tulisi olla selkokielen osaajia eri tehtävissä, mutta erityisesti viestinnässä. Vapaavuori toivookin, että selkokieli tulisi olemaan digitaito, jota kaikilta toimijoilta vaaditaan tulevaisuudessa ja vinkkaa, että lukemalla ja kuuntelemassa selkokielisiä uutisia voi kehittää myös omia taitojaan.
Podcastin juontaja Tom Holmroos haluaa nostaa esiin selkeän kielen huomioimisen erityisesti päätöksenteossa. Vähintään 10 % väestöstä tarvitsee selkokieltä, joten on tärkeää, että myös päätökset olisivat selkeitä ja ymmärrettäviä.
Yhdessä kohti saavutettavampia digipalveluita
Digineuvoja Sonja Roivainen pitää tärkeänä, että digipalveluiden käyttöön on mahdollista saada tukea, kun sitä tarvitsee. Sari Vapaavuori liittää digimaailmaan jatkuvan oppimisen, joka edellyttää kannustamista ja innostamista vaatimisen sijaan. Vapaavuori muistuttaa, että samaan aikaan, kun kehitetään digipalveluita, on pidettävä huolta heistä, jotka eivät ole mukana digiarjessa täysipainoisesti.
Roivainen kannustaa kuntia kokeilemaan rohkeasti erilaisia ideoita saavutettavuuteen ja palveluiden tarjoamiseen liittyen. Vapaavuori nostaa esille yhteistyön merkityksen ja pitää tärkeänä, että kunnat, järjestöt, yritykset ja viranomaiset toimisivat yhdessä. Vapaavuori korostaa, että yhteistyö luo edellytyksiä rakentaa entistä laadukkaampia palveluita, kehittää kuntalaisten digitaitoja, lisätä osallisuutta ja tuottaa asukkaille hyvinvointia. Roivainen kertoo, että esimerkiksi Pohjois-Savossa on digitukiverkosto, jonka lisäksi yhteistyötä tehdään yli maakuntarajojen. Vapaavuoren mukaan yhteistyö mahdollistaa digitalisaation eri ulottuvuuksien ymmärtämisen ja yhteensovittamisen.
Kehittämispäällikkö Sari Vapaavuori tuo keskusteluun mukaan kuntalaisten digioikeudet, jotka eivät tällä hetkellä toteudu täysimääräisesti. Digipalveluita ja niiden saavutettavuutta tulisi pohtia myös perusoikeuksien näkökulmasta. Yleisesti ei tiedetä riittävästi omista digioikeuksista, jotka liittyvät esimerkiksi tietojen käyttöön. Vapaavuori pitää tärkeänä, että digioikeuksista keskusteltaisiin enemmän koko yhteiskunnan tasolla.
Podcast on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa.
