Case 8: Digillä turvallisuutta hälytysajoihin, pelastustoimeen ja liikenteeseen
Oulusta se lähti. Idea siihen, että liikenneturvallisuutta voitaisiin parantaa ja avun saantia nopeuttaa kattavalla ja automaattisesti toimivalla järjestelmällä, joka antaisi hälytysajoneuvoille etuisuuksia risteyksissä. Oulun kaupungin, Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, urakoitsijoiden ja laitetoimittajien yhteistyön pohjalta syntyi 2010-luvun alussa liikennevaloetuusjärjestelmä HALI, joka on parhaillaan leviämässä koko Suomeen kansalliseksi järjestelmäksi Fintrafficin koordinoimana.
Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa tutustuimme eri toimijoiden näkökulmasta HALIin, jonka käyttö on vähentänyt merkittävästi hälytysajoneuvojen risteysonnettomuuksia ja lisännyt ambulanssikuljettajien, palomiesten ja osin myös poliisien työturvallisuutta hälytystehtävissä.
”Markkinoilla ei ollut riittävän hyviä etuusjärjestelmiä tarjolla, minkä vuoksi meidän piti kehittää oma.”
- Jukka Talvi, HALI-järjestelmän alkuperäinen ideoija ja kuntatekniikan johtaja, Vaasan kaupunki
Liikennevaloetuusjärjestelmä HALI leviämässä paikallisista toteutuksista kansalliseksi järjestelmäksi
Ambulanssin valot vilkkuvat ja sireeni soi autojonon takana. Liikennevalo näyttää punaista, ja ruuhkassa seisovien ajoneuvojen kuljettajat punnitsevat eri vaihtoehtoja väistääkseen kiireistä ensihoidon yksikköä. Hikikarpalot nousevat kuljettajien ohimoille, kun he joutuvat ajamaan päin punaista tai pujottelevat autoinensa sikin sokin tien sivuun ja kevyen liikenteen väylälle. Kolareita ei tällä kertaa onneksi synny, ja ambulanssi pääsee kuin pääseekin autojen ohi jatkamaan matkaansa. Kestää tovin, ennen kuin autot ovat asettuneet takaisin ajoradalle ja liikenne palaa normaaliksi.
Yllä kuvattu tilanne on kuvaus lähihistoriasta. Ennen liikennevaloetuusjärjestelmä HALIa Suomessa oli vain yksittäisiä liikennevaloristeyksiä, joiden etuisuuksia palolaitokset tai hätäkeskus ohjasivat manuaalisesti tiettyjen reittien osalta. Etuisuusjärjestelmien käyttö edellytti hyvää muistia sekä nopeutta painaa järjestelmä päälle riittävän ajoissa, jotta valot ehtivät vaihtua oikeaan aikaan vihreäksi risteyksessä. Lisäksi järjestelmä piti muistaa kytkeä pois päältä, kun tarvetta liikennevalojen ohjaukselle ei enää tilanteessa ollut. Automaattisesti toimivalle ja kattavalle järjestelmälle oli todellinen tarve.
”Kun poliisin tai pelastustoimen työntekijät pääsevät hälytysajon kohteeseen ilman risteystilanteissa kohonnutta stressiä, heidän toimintakykynsä perillä kohteessa voi parantua.”
- Jarno Väliaho, vanhempi konstaapeli, Oulun poliisilaitos
Viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 500:aan liikennevaloristeykseen ja 400:aan hälytysajoneuvoon on asennettu liikennevaloetuusjärjestelmä HALI, joka on vähentänyt muistinvaraista liikennevalo-ohjausta sekä risteysten kaoottisia tilanteita merkittävästi. Kaiken kaikkiaan noin viidennes Suomen liikennevaloista ja hälytysajoneuvoista on HALIn piirissä. Tavoitteena on, että alun perin Pohjois-Pohjanmaalta Itä-Suomeen, Tampereelle ja Vaasaan levinnyt järjestelmä olisi muutaman vuoden kuluessa käytössä koko maassa.
Liikennevaloetuusjärjestelmä HALIn alkuperäisenä ideoijana pidetään parhaillaan Vaasan kaupungilla työskentelevää ja aiemmin Oulun kaupungin liikenneinsinöörinä toiminutta Jukka Talvea, joka teki ensimmäiset järjestelmän määrittelyt ja oli mukana kehittämässä HALIa usean vuoden ajan.
”HALIn visiona on ollut, että HALI on ohjelmistotuote, joka hyödyntää olemassa olevia laitteita ja ohjelmistorajapintoja.”
- Jukka Talvi, HALI-järjestelmän alkuperäinen ideoija ja kuntatekniikan johtaja, Vaasan kaupunki
Yksinkertaisesti kuvattuna liikennevaloetuusjärjestelmä HALI koostuu kolmesta eri komponentista: hälytysajoneuvoihin asennettavasta laitteesta tai sovelluksesta, liikennevalojen ohjauslogiikasta sekä pilvipalvelimesta. Hälytysajoneuvo on jatkuvassa satelliittipaikannuksessa ja kun se lähestyy risteystä, ajoneuvossa oleva laite lähettää palvelimen kautta ohjauskomennon, joka vaihtaa oikean liikennevalon vihreälle.
Tällöin yksittäisten kuljettajien ja muun liikenteen ei tarvitse keksiä, mihin suuntaan he hälytysajoneuvoa väistävät, vaan liikenne soljuu vihreää linjaa pitkin eteenpäin ja hälytysajoneuvon on helpompi lähteä ohittamaan tai etsiä kulkureitti muun liikenteen rinnalla. Kun hälytysajoneuvo on ohittanut risteyksen, risteyksen toiminta palaa normaaliksi.
Hälytysajoneuvon kuljettajalle HALIn käyttäminen on helppoa. Oulussa HALI kytkeytyy päälle auton sisällä olevaa painiketta painamalla. Joissain kaupungeissa ja ajoneuvoissa HALI menee päälle samalla, kun hälytysvalot syttyvät. Liikenteessä HALI ei edellytä kuljettajalta erityistoimenpiteitä.
” Parhaimmillaan vihreä aalto on sellainen, että ajoneuvon käyttäjä ei sitä edes huomaa. Liikennevalot näyttävät vihreää ja liikenne soljuu edestä pois.”
- Tero Vanhamaa, palopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos
Hälytysajoneuvoista HALIssa ovat mukana ambulanssit ja paloautot sekä Oulussa poikkeusluvalla poliisiautot. Tekeillä olevaan kansalliseen HALI-järjestelmään pyritään saamaan kaikki poliisiautot mukaan. Poliisiautojen kytkeminen järjestelmään edellyttää erityisiä poliisien sijaintitietojen jakamiseen liittyviä tietoturvaratkaisuja, joita suunnitellaan parhaillaan. Mahdollisesti tulevaisuudessa HALIin voisivat liittyä myös rajavartijat ja tulliviranomaiset.
HALI parantaa turvallisuutta ja työhyvinvointia
Liikennevaloetuusjärjestelmä HALIlla on ollut useita positiivisia vaikutuksia. HALIn käyttöönoton jälkeen sen piirissä olevissa risteyksissä ei ole tapahtunut hälytysajoon liittyvää liikenneonnettomuutta. Tulos on merkittävä, sillä usein hälytysajoneuvojen risteysonnettomuuksissa tapahtuu myös henkilövahinkoja.
Toinen merkittävä HALIn tuoma hyöty on ollut se, että hälytysajoneuvot ovat päässeet nopeammin perille kohteeseen. Esimerkiksi sydämen toimintaan liittyvissä kiireellisissä sairaustapauksissa jokainen hälytysajossa säästetty sekunti on tärkeä. HALI-järjestelmä mahdollistaa ambulanssin liikkumisen nopeasti kaupungin läpi myös ruuhka-aikoina ja parantaa potilaan mahdollisuuksia saada pikaista apua. Myös raskaan palokaluston liikkuminen kaupunkialueilla on nopeutunut huomattavasti.
Hälytysajoneuvojen kuljettajien näkökulmasta HALI-järjestelmä parantaa ajamisen ja samalla työnteon turvallisuutta ja työhyvinvointia. Kuntalaisille HALI tuo selkeyttä ja turvallisuutta liikkumiseen hälytysajoneuvojen rinnalla.
” HALI-järjestelmän käyttö lisää työhyvinvointia ja -turvallisuutta arjen tasolla.”
- Jani Koppelo, HALI-laatupäällikkö, Destia Oy
Turvallisuuden ja terveyden edistämisen lisäksi HALIn etuna nähdään se, että HALI on avoin ja vapaa järjestelmä, joka ei ole yksityisten laitetoimittajien omistuksessa. HALI-järjestelmän ympärille on muodostunut laaja ekosysteemi ja tiivis ja monialainen yhteistyö eri toimijoiden välillä.
HALIn kansallista laajenemista edistävät Kuntaliitto, Oulun kaupunki ja Fintraffic. Muita merkittäviä toimijoita HALIn ympärillä ovat HALIa käyttävät Suomen kunnat ja kaupungit, sairaanhoitopiirit, pelastus- ja poliisilaitokset, liikennevalosuunnitelmia tekevät konsultit, tietoliikenneoperaattorit, liikennevalourakoitsijat, valtion erillisverkot sekä liikennevalojärjestelmä-, ohjelmisto- ja ajoneuvolaitetoimittajat.
” Yhteistyö on ollut toimivaa eri toimijoiden kanssa. Yhdessä olemme onnistuneet saavuttamaan tavoitteet.”
- Olli Rossi, kansallisen HALI-järjestelmän tuotepäällikkö, Fintraffic Tie Oy
Kymenlaakso liittyi ensimmäisenä kansalliseen HALI-järjestelmään
HALI-järjestelmän käyttöönotto edellyttää paikallisesti usein sekä kaupungin että pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin yhteistä tahtotilaa päästä järjestelmän piiriin. Kustannuksia syntyy projektin johtamisesta, liikennevaloihin tehtävistä ohjelmoinneista, laitteiden asennuksista ajoneuvoihin, välityspalvelimen hankinnasta sekä järjestelmän jäsenmaksusta. Kohtuullisella jäsenmaksulla katetaan järjestelmän käyttö- ja kehittämiskuluja.
Koska perusprosessit ovat kunnossa, HALI-järjestelmään liittyminen on melko vaivatonta. Kaupungit ovat uusineet runsaasti liikennevalojärjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä viimeisten 5–7 vuoden aikana, minkä johdosta perusinfrastruktuuri on nykyaikaista, eikä HALIn asentaminen vaadi suuria lisäinvestointeja.
Kymenlaakso on ensimmäinen alue, joka on liittynyt kansalliseen HALI-järjestelmään. Projekti käynnistyi vuoden 2018 alussa, jolloin pelastuslaitoksen henkilöstö ehdotti Kouvolan kaupungille järjestelmän käyttöönottoa. Pelastuslaitoksen, Kymsoten ensihoidon ja Kouvolan kaupungin yhteisten tapaamisten jälkeen valmistui projektin esiselvitys lokakuussa 2018. Ensimmäiset HALI-järjestelmän pilotoinnit sekä liikennevalojen ja ajoneuvolaitteiden testaukset järjestettiin syksyllä 2019.
Pilottivaiheessa Kymenlaakson HALI-konsortio päätti, mitä risteyksiä halutaan alkuvaiheessa ottaa etuisuusjärjestelmän piiriin. Valinta kohdistui keskuspaloaseman läheisyydessä oleviin risteyksiin, joiden tiedettiin olevan haastavia paikkoja ruuhka-aikoina. Samalla pelastuslaitos ja ensihoito tekivät ajoneuvoihin tarvittavia laiteinvestointeja. Kahdeksan risteystä sekä kymmenkunta ensihoitoyksikköä ja pelastuslaitoksen ensilähdön kalustoa otettiin mukaan pilotointiin. Hyvien käyttäjäkokemusten jälkeen vuonna 2020 tehtiin virallinen päätös lähteä mukaan kansalliseen HALI-järjestelmään.
Keväällä 2021 HALI-järjestelmä otettiin käyttöön lähes kaikissa Kouvolan kaupungin liikennevaloissa sekä pelastuslaitoksen ja sairaanhoitopiirin hälytysajoneuvoissa. Kymenlaaksossa HALI-järjestelmän käyttöönotto on tuottanut työtä ja tuloja kotimaiselle laitetoimittajalle sekä paikallisille laiteasentajille. Ajoneuvolaitteiden asennustyöt vanhempiin autoihin on teetetty paikallisissa liikkeissä, kun taas uusissa autoissa asennukset tehdään valmiiksi jo koritehtaalla. Paikallinen sähköyhtiö on hoitanut liikennevalotekniikan ja ohjauslaitteiden päivitykset HALI-järjestelmän vaatimusten mukaisiksi.
”Tarvitaan innostusta ja myös yksittäisiä ihmisiä viemään asioita eteenpäin. Suuri kiitos Kouvolan kaupungin avainhenkilöille, jotka näkivät HALIn mahdollisuudet ja päättivät panostaa tähän hienoon järjestelmään.”
- Tero Vanhamaa, palopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos
HALIa testataan ja kehitetään jatkuvasti
Kuten kaikenlaisia digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja, myös HALI-järjestelmää on täytynyt kehittää ja päivittää vuosien saatossa. Alun perin HALIn käyttö perustui erillislaitteistoihin sekä ajoneuvoissa että liikennevalopäässä, mutta nykyisin ohjelmistopohjainen toteutusmalli ja olemassa olevien rajapintojen hyödyntäminen ovat tärkeässä roolissa.
Laitetoimittajien kesken on luotu välityspalvelimia ja ohjelmistorajapintoja on kehitetty niin, että laitemäärää on voitu vähentää ohjauskäskyjen välittämisessä. Myös taustasovellusta ja ajoneuvolaitteita on kehitetty ja uudistettu jatkuvasti. Kun järjestelmän painopiste siirtyy fyysisistä laitteista mahdollisimman pitkälti ohjelmistopohjaiseen toteutusmalliin, järjestelmä on kevyempi ottaa käyttöön ja levittää valtakunnallisesti.
Koska HALIn piirissä olevien hälytysajoneuvojen tehtävänä on pelastaa ihmishenkiä, hälytysajoneuvojen ja niihin liitettyjen järjestelmien tulee toimia moitteettomasti ja tietoturvallisesti. Tämä on edellyttänyt HALI-järjestelmän komponenttien tarkkaa käytännön testaamista ja viranomaisyhteistyötä. Järjestelmän laadun varmistamiseksi luodut testausmenetelmät ovat myös kehittyneet vuosien varrella.
” Testaaminen on tärkeää, kun puhutaan kriittisestä viranomaisjärjestelmästä. Laitetta tai ohjelmistoa ei voida ottaa käyttöön ilman kunnon testausta ja kokemusta siitä, että se toimii myös käytännössä.”
- Jani Koppelo, HALI-laatupäällikkö, Destia Oy
Hälytysajoneuvojen sijaintiedot ovat arkaluontoista tietoa, minkä vuoksi HALI-järjestelmässä hyödynnetään erillisiä tietoverkkoja. Erillisverkkojen tarjoamien turvaluokiteltujen ja kriittiseen viranomaiskäyttöön jo lähtökohtaisesti suunniteltujen tietoliikenneyhteyksien ja palvelinsalien kautta pyritään vastaamaan käyttäjäkunnan korkeisiin tietoturvavaatimuksiin. Nykyiset tietoturvaratkaisut ovat olleet ainakin toistaiseksi riittävät ambulanssien ja paloautojen näkökulmasta, mutta poliisien ajoneuvojen liittäminen järjestelmään edellyttää uudenlaisia ratkaisuja.
HALI laajenee kansallisesti ja mahdollisesti myös kansainvälisesti
Liikennevaloetuusjärjestelmä HALI on ainutlaatuinen maailmassa, ja se on saanut tunnustuksia kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa. Useassa maassa on ollut kiinnostusta järjestelmää kohtaan, mutta toistaiseksi järjestelmän laajentuminen on tapahtunut Suomen rajojen sisäpuolella.
” Tällä hetkellä ensisijainen tavoitteemme on, että paikalliset HALI-järjestelmät saadaan siirrettyä kansalliseen järjestelmään.”
- Olli Rossi, kansallisen HALI-järjestelmän tuotepäällikkö, Fintraffic Tie Oy
HALIn kansallisessa järjestelmässä ovat tällä hetkellä mukana Kouvola, Kokkola, Seinäjoki, Pietarsaari sekä Lahti ja Lahden seudun ympäryskunnat. Tavoitteena on, että muutaman vuoden kuluessa kaikki paikalliset HALI-järjestelmät sekä enemmistö suomalaisista kunnista ja kaupungeista on liitetty kansalliseen HALI-järjestelmään. Pilotteja ja esiselvityksiä on tehty viime aikoina muun muassa Jyväskylässä, Turussa, Helsingissä ja Vantaalla.
” Monet kunnat odottavat pääsyä kansalliseen HALI-järjestelmään.”
- Olli Rossi, kansallisen HALI-järjestelmän tuotepäällikkö, Fintraffic Tie Oy
Ajatus HALIn laajentamisesta kansalliseksi järjestelmäksi syntyi ajan saatossa hyvien käyttäjäkokemusten myötä. Kuntaliitto on ollut mukana järjestelmän laajentamisessa ja parhaillaan Fintraffic Tie Oy:lla on vetovastuu kokonaisuudesta. Fintraffic Tien suuri rooli on luonteva, sillä valtion erityistehtäväyhtiö vastaa maamme tieliikenteen ohjauksesta ja hallinnasta.
Kansallisen HALI-järjestelmän etuna pidetään ennen kaikkea sitä, että kaupunki- ja maakuntarajat ylittävät hälytystehtävät hoituvat sujuvasti ja nopeasti. Lisäksi järjestelmän kehitys on keskitettyä ja sama palvelutaso voidaan varmistaa kaikille HALI-käyttäjille. Tällä hetkellä esimerkiksi Kouvolasta lähtenyt hälytystehtävässä oleva ambulanssi pääsee vihreää linjaa pitkin Lahteen asti, sillä molemmat kaupungit ovat mukana kansallisessa HALIssa. Pääkaupunkiseudulla tämä ei ole vielä mahdollista, koska Helsinki ja Vantaa vasta pilotoivat omaa osuuttaan.
HALIn kehittämisessä mukana olevat toimijat pitävät kansallisen laajenemisen edellytyksenä sitä, että järjestelmä on jatkossakin vapaa, avoin ja voittoa tavoittelematon. Kaupungeista, viranomaisista sekä laite- ja ohjelmistokehittäjistä koostuva monipuolinen joukko tuottaa runsaasti ideoita, joista parhaat valjastetaan käyttöön HALIn uudistamiseksi ja yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.
”Kukaan ei olisi saanut tätä yksin aikaan. Monen toimijan ja viranomaisen vahva yhteistyö on tehnyt kehittämisestä pitkäjänteistä.”
- Kalle Arola, toimitusjohtaja, Elektro-Arola Oy
Kaupunkien ja kuntien jäsenmaksuilla on toistaiseksi katettu HALI-järjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät kustannukset. Mitä enemmän jäsenmaksuja saadaan, sitä edullisemmaksi yksittäisten osallistujien jäsenmaksut muodostuvat. Jos HALI-järjestelmää päätetään lähteä viemään ulkomaille, mahdollisten ulkomaisten osallistujien jäsenmaksut voisivat alentaa edelleen myös kotimaisten jäsenten maksuja.
Euroopan unionin tavoitteena on luoda liikenteeseen standardeja ja rajapintoja, jotta erilaiset järjestelmät toimisivat paremmin yhteen. Oletettavaa on, että EU-tason standardit tulevat vaikuttaman tulevaisuudessa myös HALIn kehittämiseen aiempaa enemmän.
HALI on yksi esimerkki älyliikenteen ekosysteemisovelluksesta, jota käytetään eri viranomaistahojen kesken. Ympäri Suomea kehitetään parhaillaan liikennevaloihin, joukkoliikenteeseen, ajoneuvoihin ja teihin liittyvää teknologiaa ja tekniikoita, joilta odotetaan vaikutuksia tulevaisuuden liikkumiseen, yleiseen turvallisuuteen ja päästöjen vähentämiseen läpi kuntakentän.
Lisä- ja taustamateriaalit:
Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja ja materiaalia:
Arola Kalle, Elektro-Arola Oy, HALI-integraattori
Koppelo Jani, HALI-laatupäällikkö, Destia Oy
Rossi, Olli, kansallisen HALI-järjestelmän tuotepäällikkö, Fintraffic Tie Oy
Talvi Jukka, HALI-järjestelmän alkuperäinen ideoija ja kuntatekniikan johtaja, Vaasan kaupunki
Vanhamaa Tero, palopäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos
Väliaho Jarno, vanhempi konstaapeli, Oulun poliisilaitos
Lisätietoja Oulun kaupungin tiedotteesta ja Fintrafficin sivulta.
Kuvauksen teksti: Anniina Tuomi / Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Aino Lappalainen / Kuntaliitto
Digiä kuntatyössä - digitalisaatio ja työn murros
Työ muuttaa muotoaan kunnissa. Millaisin kyvykkyyksin ja osaamisin kunnat vastaavat työn murrokseen?