Case 7: Opettajatutorit tukevat koulujen digityötä

Valtionavustuksin tuettu digitutortoiminta on sisältänyt kolme rahoituksellista ulottuvuutta. Ensimmäiseksi on tuettu digitutorien työskentelyä kouluilla, toiseksi tuettu digitutorien omaa kouluttautumista ja kolmanneksi alueellisten digitutorien verkostojen luomista. Digitutortoiminnan piirissä on avustusten aikana ollut noin 300 opetuksen järjestäjää, ja toimintaan osallistuneita tutoropettajia on ollut yli 2000.

Tutorien keskinäinen verkostoituminen tukee paitsi oppien jakamista myös tutorien jaksamista. Esimerkiksi Uudenkaupungin kouluissa työskentelevät digitutorit kokoontuvat kerran kuukaudessa vaihtamaan keskinäisesti kokemuksiaan. Tapaamisissa voidaan keskustella myös esimerkiksi kaupungin laajemmista opetuksen linjauksista. Tapaamisten välillä hyviä käytäntöjä voidaan vaihtaa esimerkiksi Google Drivessa, Whatsapp-ryhmissä ja muissa materiaalien jakoon ja viestimiseen tarkoitetuissa sovelluksissa.

Kuopiossa alueellista yhteistyötä on kehitetty sekä Kuopion piirissä että koko Pohjois-Savon alueella. Kouluilla työskentelevien digitutorien lisäksi alueella on mentortutoreita, jotka kiertävät kouluilla digitutorien apuna. Tällä mallilla Kuopiossa on saatu tasalaatuisuutta digitutortoimintaan ja helpotettu koulujen ja opetuksen hallinnoinnin välistä tiedonkulkua.

Alueellisen toiminnan lisäksi digitutoreilla on tukenaan kansallisesti toimiva tutorien verkosto, jossa on järjestetty muun muassa suosittuja, vuosittaisia digitutorpäiviä.

Opettajien ja oppilaiden keskuudesta hyvää palautetta digitutortyöstä

Opetushallituksen teettämän tutoropettajatyön selvityksen mukaan opettajien keskuudessa digitutorien tuki on otettu hyvin vastaan. Opettajien lisäksi myös oppilaiden suunnalta on tullut hyvää palautetta tutorin avusta. Oppilaille tuo vaihtelua se, kun luokassa on välillä kaksi opettajaa yhden sijasta ja tehtäviä voidaan jakaa hetken ajan uudella tavalla.

Tutortoiminnan yksi muoto ovat myös ”oppilasagentit”, eli oppilaat, joilla voi myös olla erityisosaamista luokan digitaitojen kehittämisessä. Oppilasagenttien myötä koulut pääsevät vahvistamaan osaltaan koko koulun digitaitojen osaamista ja myönteistä asennoitumista digitaitojen oppimista kohtaan.

Oppilaiden tasa-arvoisuus on tärkeää myös tutortyön kehittämisessä

Oppilaiden kannalta tärkeää on opetussuunnitelman mukaisen opetuksen tarjoaminen ja takaaminen kaikilla kouluilla, mutta roolinsa on myös oppilaiden ja opettajien omilla kehittämisideoilla. Mahdollisuus digilaitteiden opetteluun ja käyttöön sekä yleiseen digivälitteiseen oppimiseen on kuitenkin vaihtelevaa läpi kuntakentän ja koulujen välillä. Toisaalta koronapandemian myötä perusvälineistön järjestäminen niin opettajille kuin oppilaille on ollut välttämätöntä ja tuonut pakon sanelemana tasalaatuista muutosta koulujen välille.

Digivälitteinen oppiminen ei voi korvata vuorovaikutussuhdetta opettajan ja oppilaan sekä koko oppilasryhmän kesken, ja fyysinen oppimisympäristö pitää edelleen pintansa oppimisen perustana. Digistä voi kuitenkin avautua uusia näkökulmia opettamiseen, kun sille löytyy luonteva rooli oppimisen osana.

Digitutoroinnin hyvät käytännöt on mahdollista laajentaa myös muuhun tutorointiin. Vertaisopettamista voisi jatkossa hyödyntää luokissa esimerkiksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen, monilukutaidon, yrittäjyyskasvatuksen, matematiikan, kieltenopetuksen sekä arvioinnin alueilla. Mahdollisuus toteuttaa tutorointia on kuitenkin sidoksissa kunnan tahtotilaan ja käytettävissä oleviin resursseihin. Kun valtionavustus tutortoiminnalle päättyy, on kunnissa vastassa kysymys siitä, miten tärkeä rooli tutortoiminnalla nähdään opettajien digitaitojen vahvistajana myös ilman erillisrahoitusta.

Digitutorointi vaatii onnistuakseen tukea paitsi koulun johdolta myös laajemmalta opetus- ja sivistystoimelta. Kun rehtorit arvostavat tutorien työtä, tutoreille löytyy myös paremmin paikka ja tila toimia koulun ympäristössä. Tutoreilla on roolinsa myös koulun kehittämisessä; he pääsevät seuraamaan luokissa keskeisimpiä haasteita digitaidoissa ja voivat sitä kautta tuoda kehittämisen kannalta tärkeää tietoa myös koulun johdolle.

Kunnan rooli kasvattajana korostuu entisestään, kun sosiaali- ja terveyspalveluista huolehtiminen siirtyy hyvinvointialueille. Kasvatustyössä työskentelevien opettajien hyvinvoinnista huolehtiminen ja opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen ovat tärkeä osa kunnan kasvattajana onnistumista. Digitutortyö avaa omalta osaltaan näkymää systemaattiseen osaamisen kehittämiseen, jossa paikallinen työ ja alueellinen sekä kansallinen osaamisen jakamisen verkosto nivoutuvat toisiinsa.

Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja ja materiaalia:

Bruun, Jarno, kehittämistyön koordinaattori, Kuopion kaupunki

Heinolainen, Marianne, ICT-pedagogi, Uusikaupunki

Koskinen, Kimmo, opetusneuvos, Opetushallitus

Mäkelä, Mika, opetustoimen johtaja, Hämeenlinnan kaupunki

Pennanen, Matti, projektitutkija, Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos

Ranta, Matti, opetusneuvos, Opetushallitus

Taatila, Minna, digiopettaja, Raision kaupunki

Lisätietoja:

Tutkimus perusopetuksen tutoropettajatoiminnasta ja sen vaikutuksista

Raision ja Uudenkaupungin Tutorit verkossa - Alueellisen tutorverkoston yhteistyöhanke:

Kuvauksen teksti: Aino Lappalainen / Kuntaliitto ja Anniina Tuomi / Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT