Digiä kuntatyössä
Case 13: Osallistuva budjetointi toteutetaan Helsingissä täysin digitaalisesti
Vuoden 2017 loppupuolella Helsingin kaupunginhallitus päätti osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteista ja osallisuusmallin toimeenpanemisesta. Yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa luodussa osallisuusmallissa määriteltiin linjaukset kaupunkilaisten osallistumiselle, johon kuuluvat muiden muassa osallistuva budjetointi ja toimialoilla tehtävä osallisuustyö. Osallisuuden tukemista oli tehty kaupungissa aiemminkin, mutta yhdessä määriteltyjen osallisuuden periaatteiden ja osallisuusmallin kautta toiminta vahvistui entisestään.
Helsingin osallisuusmallissa asukkaiden osallistumisen lisäksi korostuvat järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien osallistuminen ja vuorovaikutus kaupungin suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheissa. Osallisuutta tukevat kaupungille palkatut stadiluotsit, jotka auttavat alueilla asukkaiden aloitteiden ja kehittämisehdotusten edistämisessä. Stadiluotsit myös yhdistävät alueen toimijoita, välittävät tietoa ja edistävät osallistumisen kulttuuria kaupungin hallinnossa. Yritysluotsit toimivat puolestaan yritystoiminnan edistäjinä alueilla.
Tutustumme Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa Helsingin osallisuusmalliin ja erityisesti osallistuvaan budjetointiin, jonka eri vaiheet viedään läpi digitaalisia kanavia hyödyntäen.
Avaa kaikki
”Tämä on täysin digitaalinen prosessi, mikä on melko ainutlaatuista koko maailmassa.”
- Kirsi Verkka, Omastadi kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki
lateral-image-left
OmaStadissa kaupunkilaisten ideat pääsevät esille, äänestykseen ja toteutukseen
OmaStadi on brändi ja verkkopalvelu, jonka kautta Helsingin kaupunki toteuttaa osallistuvaa budjetointia. Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin kierros järjestettiin vuosina 2018–2019 ja toinen järjestetään vuosina 2020–2022.
Osallistuva budjetointi kattaa neljä vaihetta: Ensimmäisessä ideointivaiheessa kuka tahansa voi tehdä parannusehdotuksia Helsingin kaupungille omastadi.hel.fi-verkkosivun kautta. Toisessa vaiheessa ideoista kehitetään yhdessä kriteerien mukaisia ehdotuksia ja kaupungin asiantuntijat laativat ehdotuksille kustannusarviot. Kolmannessa vaiheessa kaikki 12 vuotta täyttävät ja sitä vanhemmat helsinkiläiset voivat äänestää OmaStadi-palvelussa. Neljännessä ja viimeisessä vaiheessa kaupunki toteuttaa alueilta eniten ääniä saaneet ehdotukset.
Vaikka osallistuvan budjetoinnin kierroksia on ollut vasta kaksi, niistä on saatu valtavasti hyviä kokemuksia ja kehittämisideoita. Ensimmäisellä kierroksella osallistuvaan budjetointiin oli varattu 4,4 miljoonaa euroa ja aikaa yksi vuosi. Pian huomattiin, että prosessin läpiviemiseen tulee varata enemmän aikaa ja resursseja. Tämän vuoksi toisella kierroksella päätettiin OmaStadi-prosessiin käyttää aikaa kaksi vuotta, ja samalla myös budjetti tuplaantui.
OmaStadi on saanut kaupunkilaiset ja yhteisöt ideoimaan ja äänestämään omaa elämäänsä ja elinympäristöään parantavia ratkaisuja. Toisella kierroksella syksyllä 2020 OmaStadi-palveluun jätettiin yhteensä 1500 ideaa, joita yhteiskehitettiin virtuaalisissa työpajoissa edelleen niin, että lopullisessa äänestyksessä oli 400 ehdotusta. Kaupunkilaiset äänestivät 75 ehdotusta toteutukseen, joka alkaa kaupungin toimesta vuoden 2022 aikana. Suurin osa - 65 ehdotusta - toteutetaan kaupunkiympäristön toimialalla.
Monissa maissa ja kaupungeissa maailmalla osallistuvan budjetoinnin äänestysprosentit ovat jääneet 1–2 prosentin luokkaan, minkä vuoksi Helsingin tuloksia voidaan pitää erinomaisina: ensimmäisellä kierroksella äänestäneitä oli 8,6 prosenttia ja toisella kierroksella 8,1 prosenttia helsinkiläisistä äänioikeutetuista. Toisella kierroksella äänestysaikaa oli viikko vähemmän kuin ensimmäisellä kierroksella. Kaiken kaikkiaan toisella kierroksella äänesti 47 000 kaupunkilaista.
OmaStadin ensimmäiseltä äänestyskierrokselta julkaistun tutkimuksen* mukaan äänestysaktiivisuus OmaStadissa vaihtelee alueittain ja äänestysjakauma on erilainen kuin esimerkiksi kuntavaaleissa. Äänestysaktiivisuus ei korreloi suoraan alueen koulutus- tai tulotasoon. Uusien OmaStadi-kierrosten myötä dataa äänestämisestä kertyy edelleen ja sitä kautta voidaan saada uudenlaista tietoa kaupunkilaisten osallistumisesta.
”Kyseessä on Suomen julkisen sektorin suurin sähköinen äänestys ja Helsingin kaupungin kaikkien aikojen suurin yhteiskehittämisprosessi.”
- Pauli Saloranta, stadiluotsi, Helsingin kaupunki
lateral-image-left
Osallistuva budjetointi on luonut kaupunkilaisille uuden tavan osallistua. Samalla se on muuttanut kaupungin omaa toimintaa. Osallistuvan budjetoinnin myötä on ymmärretty paremmin, millaisiin asioihin kaupungin sisällä tulee löytää yhdessä sovittuja käytäntöjä sekä millaista on yhteiskehittäminen ja vuoropuhelu kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa. Kaupunkilaisten tarpeita ja toiveita on myös kerätty ja kuunneltu aiempaa systemaattisemmin.
Osallistuvaa budjetointia on tehty 1980-luvulta lähtien tuhansissa kaupungeissa ympäri maailmaa. Helsingin osallistuva budjetointi on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta erityisesti prosessin digitaalisuuden ja deliberatiivisuuden vuoksi. Deliberatiivisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki on järjestänyt tilaisuuksia ja työpajoja, joissa kaupunkilaiset ja kaupungin asiantuntijat ovat keskustelleet ideoista ja kehittäneet niistä yhdessä konkreettisia ja toteuttamiskelpoisia ehdotuksia. Keväällä 2020 kaupunki järjesti yhteensä 15 virtuaalista työpajaa, joihin osallistui lähes 1000 kaupunkilaista ja satakunta kaupungin asiantuntijaa.
”Osallistuva budjetointi antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden suoraan vaikuttamiseen. ”
- Kirsi Verkka, Omastadi kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki
lateral-image-right
Ideoita mobiilisovelluksista puistonpenkkeihin ja naisten uimahallivuoroihin
On selvää, että osallistuvan budjetoinnin kautta saadaan runsaasti erilaisia ideoita, joista vain osa pystytään toteuttamaan. Toisaalta vaikka idea ei pääsisi OmaStadin kautta toteutukseen, se voi olla tärkeä signaali asukkaiden toiveesta ja tarpeista kaupungille ja toiveet voidaan mahdollisesti viedä käytäntöön jotain muuta kautta. Reunaehtona ideoiden esittämisessä on, että idean tulee olla Helsingin kaupungin toteutettavissa. Kaupunki voi kuitenkin hyödyntää toteuttamisessa esimerkiksi yrityksiä tai taiteilijoita, mutta päävastuu on kaupungin eri toimialoilla.
”OmaStadin rahoituksen ulkopuolelle jääneiden ehdotusten läpikäyminen ja työstäminen toimialoilla moninkertaistaa parhaimmillaan vaikutuksen, joka yhteiskehittämisellä ja osallistuvalla budjetoinnilla saadaan aikaan.”
- Pauli Saloranta, stadiluotsi, Helsingin kaupunki
lateral-image-left
Osallistuvan budjetoinnin avulla lisätään kaupunkilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia, ja palautekyselyjen mukaan kaupunkilaisten kiinnostus vaikuttaa kaupungin asioihin onkin lisääntynyt. Samalla kaupunkilaisten ymmärrys kaupunkisuunnittelusta ja kaupungin palvelujärjestelmän toiminnasta on kasvanut.
Ehdotuksille annettavat kustannusarviot auttavat kaupunkilaisia näkemään, kuinka paljon jonkin toiveen tai projektin toteuttaminen todellisuudessa maksaa. Lisäksi kaupunkilaisten luottamus kaupungin toimintaan voi kasvaa, kun he näkevät, että ideoinnin ja äänestyksen jälkeen kaupunki oikeasti toteuttaa eniten ääniä saaneet ehdotukset.
Syksyn 2020 kierroksella poikkeustilanne ja koronapandemia näkyivät selkeästi asukkaiden esittämissä ideoissa ja ehdotuksissa: Joillain alueilla yli puolet ideoista liittyi ulkoiluun ja liikkumiseen. Asukkaat toivoivat muiden muassa puistonpenkkejä, ulkokuntosaleja, talviuintipaikkoja ja uusia laitureita. Kaiken kaikkiaan noin 30 prosenttia toteutukseen menneistä ideoista liittyi lopulta ulkoiluun ja liikuntaan.
Myös toisenlaisia ideoita esitettiin. Kaupunkilaisten monimuotoisuus ja erilaiset tarpeet näkyvät ideoiden ja ehdotusten sisällöissä. Kaupunkilaiset ehdottivat ja äänestivät esimerkiksi somaliankielisistä kielikylvyistä, naisten uimahallivuoroista sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin liittyvistä seminaareista. Lisäksi toivottiin muiden muassa digialustaa ei suomea äidinkielenään puhuville ikäihmisille ja jalkautuvaa päihdehuoltoa Keski-Helsinkiin.
Laaja raportti toisesta äänestyskierroksesta julkaistaan OmaStadi-sivustolla vuoden 2022 alkupuolella. Raportti auttaa osallistuvan budjetoinnin kolmannen kierroksen suunnittelussa. On tärkeää tietää esimerkiksi, millä alueilla ideoitiin ja äänestettiin aktiivisesti ja millä alueilla osallistuminen osallistuvaan budjetointiin oli vähäisempää. Tämän avulla tukea, tapahtumia ja viestintää voidaan jatkossa kohdentaa paremmin.
Vaikka osallistuva budjetointi saa paljon kiitosta, kohdistuu siihen myös kritiikkiä. Ihmettelyä aiheuttaa esimerkiksi se, eikö kaupungin tulisi pitää huolta puistoista, puiston penkeistä ja roskakoreista myös ilman osallistuvan budjetoinnin ehdotuksia. Kaupungin näkökulmasta osallistuva budjetointi tuo esiin kaupungin rajallisen budjetin ja antaa kaupunkilaisille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, mihin yhteisiä resursseja käytetään.
Digituella yhdenvertaisuutta osallistumiseen
Osallistuvan budjetoinnin yksi tärkeimmistä lähtökohdista on kaupunkilaisten yhdenvertainen osallistuminen ja vuorovaikutus. Helsingissä osallistuva budjetointi toteutetaan täysin digitaalisesti. Digitaalisuus lisää yhdenvertaisuutta, koska ideointi ja äänestäminen eivät ole aikaan ja paikkaan sidottuja. Toisaalta kaikilla kaupunkilaisilla ei ole välttämättä riittäviä digitaitoja tai kielitaitoa OmaStadi-verkkosivustolla toimimiseen, vaikka sivuston käyttö on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi ja materiaalia on käännetty useille eri kielille.
Kaupunkilaisten yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistamiseksi kaupungin työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä kiertävät ja auttavat ideoinnissa ja äänestämisessä esimerkiksi senioritaloilla, kouluilla, kirjastoissa ja asukastapahtumien yhteydessä. Lisäksi järjestöillä on omia tapahtumia, joissa he kertovat OmaStadista ja auttavat kohderyhmäänsä ideoiden synnyttämisessä ja äänestämisessä.
OmaStadissa äänestäminen edellyttää vahvaa tunnistautumista pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla, ja digitukea pyritään antamaan mahdollisimman lähellä kaupunkilaisten arkea. Mikäli kaupunkilaisella ei ole pankkitunnuksia, hän on voinut äänestää myös henkilökorttia näyttämällä kaupungin palvelupisteessä.
”Meillä on kaupunkilaisia monenlaisilla tiedoilla ja taidoilla, minkä vuoksi kaikkien erityistarpeiden huomioiminen on erittäin tärkeää aidon osallisuuden mahdollistamiseksi.”
- Jenna-Maria Soikkeli, järjestökoordinaattori, African Care ry
lateral-image-right
Sosiaalista mediaa OmaStadissa hyödynnetään erityisesti kampanjointivaiheessa, jolloin kaupunkilaiset pyrkivät saamaan muita ihmisiä äänestämään oman alueensa ehdotuksia. Kampanjoinnin voidaan ajatella laajentavan kansalaiskeskustelua, jota käydään kaupungin tavoitteista, resursseista ja prioriteeteistä.
Sekä järjestöt että Helsingin kaupunki keräävät palautetta OmaStadista ja osallistuvan budjetoinnin eri vaiheista. Arabian- ja somalinkielisten kaupunkilaisten parissa työskentelevän African Care ry:n keräämän palautteen mukaan osallistuvan budjetoinnin prosessiin osallistuneiden kokemukset olivat moninaisia: useat kokivat, että digitaalinen osallistuminen oli helppoa - toisaalta joillekin kaupunkilaisille kasvokkainen äänestyksen tuki oli välttämätöntä tiedon tavoittamiseksi ja äänestyksen onnistumiseksi. Monet osallistuvan budjetoinnin prosessiin osallistuneet tunsivat, että he tulivat kuulluiksi ja heillä oli ensimmäistä kertaa mahdollisuus vaikuttaa Helsingin asioihin.
”On tärkeää, että meillä on helppoja osallistumisen kanavia, joissa kaupunkilaiset kokevat tulevansa kuulluiksi.”
- Jenna-Maria Soikkeli, järjestökoordinaattori, African Care ry
lateral-image-left
Kolmatta osallistuvan budjetoinnin kierrosta suunnitellaan parhaillaan. Tavoitteena on ”leanata” prosessia eli etsiä hukan paikkoja ja kehittää toimintatapoja ja tehokkuutta eri toimijoilta saadun palautteen ja kokemusten perusteella. Myös OmaStadi-sivustoa kehitetään selkeämmäksi saavutettavuuteen panostaen. Helsingissä osallistuva budjetointi nauttii laajaa suosiota kaupungin päättäjien keskuudessa, minkä vuoksi sen tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta.
Lisä- ja taustamateriaalit:
Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja ja materiaalia:
Saloranta Pauli, stadiluotsi, kaakkoinen suurpiiri, Helsingin kaupunki
Soikkeli Jenna-Maria, järjestökoordinaattori, African Care ry
Verkka Kirsi, OmaStadi kehittämispäällikkö, Helsingin kaupunki
OmaStadin sivut ja tietoa uudesta osallisuusmallista.
Osallistuvaan budjetointiin liittyviä tutkimuksia:
*Kaupunkilaisten äänet osallistuvassa budjetoinnissa, Nina Ahola 2020
Helsingin osallistuvan budjetoinnin mallit ja muodot kansainvälisessä kontekstissa, Pauli Saloranta 2020
Osallisuutta parhaimmillaan? Helsingin osallistuvan budjetoinnin tapahtumat osallisuuden kokemuksen vahvistajana, Belinda Barbaton ja Antti Sarpo 2020
Kuvauksen teksti: Anniina Tuomi / Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Aino Lappalainen / Kuntaliitto
Digiä kuntatyössä - digitalisaatio ja työn murros
Työ muuttaa muotoaan kunnissa. Millaisin kyvykkyyksin ja osaamisin kunnat vastaavat työn murrokseen?
lateral-image-left