Käyttäjälähtöisillä kirjastopalveluilla saavutettavuutta

Käyttäjälähtöisyydessä palveluja ja aineistotarjontaa kehitetään kartoittamalla eri väestöryhmien palvelutarpeita ja hyödyntämällä käyttäjien kokemustietoa palveluista. Saavutettavuutta ja esteettömyyttä on huomioitava suunnittelusta toteutukseen ja asiakaspalveluun.

Käyttäjälähtöisesti

Käyttäjälähtöisyydessä palveluja ja aineistotarjontaa kehitetään kartoittamalla eri väestöryhmien palvelutarpeita ja hyödyntämällä käyttäjien kokemustietoa palveluista.

Palvelumuotoilussa käyttäjiä otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa. Yksinkertaisilla palautekyselyillä on voitu saada käyttäjiltä palautetta esimerkiksi aukioloaikoihin. 

Entistä enemmän tehdään tarvekartoituksia ja toiminnan suunnittelua yhteistyössä eri väestö- ja yhteisöryhmien kanssa. Käyttäjiä mutta myös ei-käyttäjiä on tarpeen kuulla, jotta käytössä olevat voimavarat voidaan kohdentaa oikein. Myös yhteistyö muiden palvelusektoreiden kanssa on selvästi lisääntymässä.

Käyttäjälähtöisyydessä asiakkaiden tasapuolinen kohtelu ja tarpeiden huomioiminen tulee olla palvelujen kohdentamisen ja kehittämisen lähtökohtana.

Kirjastoja jo käyttäville mutta myös ei-käyttäjille on tarpeen markkinoida palveluja, kokoelmia ja tiloja, jotta kuntalaiset tietävät, mitä kaikkea kirjasto tarjoaa ja jotta kuntalaiset voivat myös osallistua kirjaston kehittämisestä käytävään keskusteluun. 

Saavutettavuus

Saavutettavuuden kannalta ei riitä, että kirjastotoimipiste on riittävän lähellä. Tärkeää on kehittää kirjastopalveluja ja -tiloja neutraaleina matalan kynnyksen paikkoina ja palveluina, jonne taustasta riippumatta jokainen voi tulla. Kaikille avoimen tilan esteettömyydestä on huolehdittava. Kirjastojen saavutettavuussuositus -verkkojulkaisu on ilmainen apua saavutettavuusasioissa. 

Tärkeää on tunnistaa ja huomioida erilaisia käyttäjäryhmiä, jotta palveluita voidaan suunnata heille sopivilla tavoilla. Palvelujen kehittämisessä pohditaankin usein eri käyttäjäryhmien kuten lapset tai liikuntaesteiset kohtaamista palvelutilanteissa sen ymmärtämiseksi, mitkä asiat vaikuttavat eri käyttäjäryhmien kohdalla palvelujen saavutettavuuden toteutumiseen.

Henkilökunnan vuorovaikutus- ja tiedonhallintataidot sekä aineistotuntemus ovat entistä tärkeämpiä monikanavaisessa mediamaastossa. Kirjastopalvelujen ja -aineistojen läpinäkyvyyttä ja monimuotoisuutta voidaan tukea muun muassa aineistojen sisältökuvailua tarkentamalla. Aineistonhankinnassa ja esillepanossa (esimerkiksi teemakohtaiset esittelyt) sekä koulutus- ja tapahtumatuotannossa on tärkeää huomioida eri väestöryhmät ja ilmiöiden monikerroksisuus.