Suomeen muuttavalla henkilöllä on oikeus kotoutua suomalaiseen yhteiskuntaan suomeksi tai ruotsiksi oman valintansa mukaan. Lainsäädäntöä, joka tukee kotoutumista ruotsin kielellä, käsitellään tämän julkaisun ensimmäisessä osassa.

Suurelle osalle Suomeen tulevista maahanmuuttajista ei käytännössä ole tarjolla ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Useimmat mantereen kaksikielisistä kunnista (20 kuntaa 33:sta) ovat valinneet kotoutumiskieleksi ainoastaan suomen. Ruotsinkielistä kotoutumista tarjoavien kuntien määrä kuitenkin kasvaa.

Kotouttaminen on yksi niistä tehtävistä, joka jää kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen jälkeen 2023. Samanaikaisesti vuonna 2024 uudistetaan työ- ja elinkeinopalvelut, joten nyt kaksikielisillä kunnilla on hyvät mahdollisuudet kehittää ruotsinkielistä kotouttamista.

Kansalliskielistrategian (2021) mukaan kynnystä suomenkielisiin kieliyhteisöihin liittymiseksi tulisi madaltaa tehokkaalla kotoutumiskoulutuksella ja erityisesti molempien kansalliskielten koulutuksella.

Huomioiden väestöennusteet, joiden mukaan väestönkasvu Suomessa vuodesta 2040 alkaen on suurelta osin maahanmuuttajien varassa, kuten myös ruotsinkielisen työvoiman saatavuusongelmat, maahanmuuttajien ruotsinkielisen kotouttamisen lisäämiseksi tarvitaan menetelmiä. Kyse on enemmän periaatteesta: koska Suomi ja suomalainen yhteiskunta on kaksikielinen, tulee maahanmuuttajilla olla riippumaton ja todellinen mahdollisuus valita haluamansa kotoutumiskieli. Erityisen tärkeää on kotoutumisen ensimmäisessä vaiheessa selvittää, haluaako henkilö kotoutua suomeksi vai ruotsiksi sekä tukea todellista mahdollisuutta kotoutua valitsemallaan kielellä.

Kun maahanmuuttaja valitsee kotoutumiskielekseen ruotsin, taustalla on usein se, että ruotsi soveltuu paremmin henkilön omaan taustaan, tarpeisiin ja tulevaisuuden suunnitelmiin. Tämä ei tarkoita, ettei henkilö opi suomea. Ruotsin valitseminen kotoutumiskieleksi ei kuitenkaan ole täysin ongelmatonta, ja alueelliset erot ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen järjestämisessä ovat suuret. Viranomaiset eivät aina ymmärrä tarjota maahanmuuttajille ruotsinkielistä kotoutumispolkua. Maahanmuuttajien kotouttaminen ruotsin kielellä saattaa yleistyä ja alueelliset erot tasoittua lisäämällä kotoutumisesta vastaavien viranomaisten välistä yhteistyötä. Näin viranomaiset tulevat tietoisemmiksi ruotsinkielisestä kotoutumisesta ja sitä varten myönnettävää tukea parannetaan erityisesti kaksikielisissä kunnissa. Lisäksi kaksikielisiä kuntia on kannustettava luomaan kaksikielisen kotoutumisen malleja.

10.1 Kansalliskielistrategian suosituksia

Kansalliskielistrategia tarjoaa tavoitteita ja toimenpiteitä kotouttamisen turvaamiseksi molemmilla kansalliskielillä. Kotouttamista edistäviä palveluja kehitetään ja sujuva kotoutumispolku varmistetaan molemmilla kansalliskielillä.

Alueellista ja paikallista yhteistyötä tulisi lisätä niin työnantajien kuin kotoutumista edistävien ruotsinkielisten toimijoiden välillä. Ruotsinkielisen kotoutumiskoulutuksen tarjontaa tulisi lisätä niin, että maahanmuuttajilla on todellinen mahdollisuus myös valita ruotsi kotoutumiskieleksi. Viranomaisten on lisättävä tietoisuutta kotoutumisesta ruotsin kielellä myös käytännössä, erityisesti kaksikielisissä kunnissa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa ja luomalla kaksikielisiä kotoutumismalleja kaksikielisiin kuntiin.

Katso myös Kuntaliiton julkaisu “Onko kotoutumiskieli yksilön, kunnan vai valtion valinta?” (2017) (ruotsiksi).

Kotoutuminen.fi-sivustolla on tietoa kotoutumisesta ja pakolaisten vastaanotosta.