Tämän sivun sisältö:

• 5.1 Olemassa olevien verkkopalvelujen muokkaus
• 5.2 Uusien verkkopalveluiden kehittäminen
• 5.3 Saavutettavuusseloste
• 5.4 PTV-integrointi ja saavutettavuus
• 5.5 Osallistava verkkopalvelusuunnittelu

Kaikkien kuntien on huomioitava digipalvelulain vaatimukset. Myös kuntalain viestintää koskevat kohdat tulee kerrata ja suhteuttaa saavutettavuuslainsäädännön vaatimuksiin. 

5.1 Olemassa olevien verkkopalvelujen muokkaus

Vanhojen verkkopalvelujen osalta projekti saavutettavaksi muuttamiseksi on syytä aloittaa teettämällä saavutettavuusauditointi. Saavutettavuusauditoinnissa selviää, kuinka hyvin sivut täyttävät tavoiteltavat saavutettavuusvaatimukset. Tämän hetkisen tiedon mukaisesti tavoitteena on täyttää WCAG 2.0 ohjeistuksen AA-tasoa, josta saavutettavuusoppaan toisessa osassa puhutaan. Auditoinnissa saavutettavuusasiantuntijat ja kunnan viestintäorganisaatio yhdessä määrittelevät sivuista soveltuvan otoksen, joka kuvaa rakenteeltaan

ja sisällöltään erilaisia sivuja. Vaikka sivusto olisikin hyvin laaja, niin välttämättä erilaisia sivutyyppejä ei ole montaa. Tärkeää on sisällyttää auditointiin aina etusivu, yhteystietosivu sekä tärkeimmät lomakesivut. Lisäksi on sisällytettävä yleisrakenteeltaan tai navigaatioltaan poikkeavat sivut sekä sivuja, joilla on kuvia, kaaviota tai multimediasisältöä. Sopiva sivumäärä auditointiin on useimmiten 10-20. Tämä antaa jo riittävällä tarkkuudella kuvan kunnan sivuston saavutettavuudesta. Kunnassa olisi hyvä tarkastella erityisesti niitä sivuja, joilla tiedotetaan Kuntalain mukaan julkisesti tiedotettavista päätöksistä ja muusta hallinnollisesti oleellisesta tiedosta, jonka tulee olla julkisesti tietoverkossa saatavilla. Usein esimerkiksi pdf-liitteinä julkaistavat pöytäkirjat ja muut dokumentit voivat olla haastavia saavutettavuuden näkökulmasta.

Auditoinnin seurauksena sivustosta saadaan aikaiseksi saavutettavuusauditointiraportti, joka sisältää analyysin siitä, kuinka hyvin sivusto täyttää eri vaatimukset. Auditointiraportin pohjalta sivuston tuottajayritys voi tehdä tarvittavat parannukset. Usein osa parannuksista liittyy myös sisältöön: tekstin selkeyteen, kuviin, otsikointeihin, linkkien nimeämiseen sekä multimediaan. Sisältöä uudistetaan kuntien verkkopalveluilla jatkuvasti ja niinpä sivuston saavutettavuudesta on huolehdittava aina päivitysten yhteydessä. Tässä yhteydessä on syytä tehdä rajoitettuja saavutettavuustarkistuksia. Paras tapa varmistaa saavutettavuuden säilyminen on kouluttaa verkkopalvelun sisällöntuottajat. Sisältöön liittyviä vaatimuksia ei ole kovin montaa, joten ne ovat täysin omaksuttavissa jo hyvinkin rajallisella ajankäytöllä.

Vanhat verkkopalvelut – julkaistu ennen 23.9.2018

• Verkkosivuauditointi
• Korjaustyöpajat verkkopalvelun toimittajan kanssa
• Saavutettavuuskoulutus sisällöntuottajille

5.2 Uusien verkkopalveluiden kehittäminen

Uudet verkkopalvelut kannattaa alusta lähtien tehdä saavutettaviksi. Saavutettavuus on syytä lisätä osaksi hankintakilpailun vaatimuksia. Tällöin verkkopalvelujen toimittaja sitoutuu siihen, että verkkopalvelusta tulee lainsäädännön mukaisesti saavutettava.

Verkkopalvelujen toteuttamisesta harvoin vastaa yksi taho, vaan esimerkiksi verkkopalvelun visuaalisesta ilmeestä vastaa graafisen alan ja teknisestä toteuttamisesta tämän alueen ammattilainen. Verkkopalvelujen ylläpidosta vastaa yleisimmin organisaation viestintäyksikön henkilökunta. Näin saavutettavuusvaatimuksetkin voidaan jaotella neljään osaan, joista on usein vastuussa eri organisaatio tai eri henkilö: verkkopalvelun visuaalinen ilme, rakenne, tekninen toteutus ja sisältö. Tässä on listattu keskeisimmät saavutettavuusvaatimukset esimerkiksi tarjouskilpailun dokumentteihin liitettäväksi. Saavutettavuusvaatimuksiin

syvennytään tarkemmin Saavutettavuusoppaan toisessa osassa.

Suunniteltaessa verkkopalvelun graafisesta ilmettä tulee huomioida ainakin seuraavia

asioita:

• Sivuston ulkoasu on johdonmukainen: samat elementit pysyvät aina samassa kohdassa sivuston eri osissa (esimerkiksi kielivalinnat, navigointi ja hakutoiminto).
• Värimaailmaa on valittu riittävä tummuuskontrasti, jotta teksti erottuu riittävästi taustastaan
• Sivuston oletusfonttikoko on riittävän suuri ja tekstin tyyli on yhdenmukainen.
• Linkit ja näppäimistökäyttäjän fokus erottuvat selvästi

Verkkopalvelun rakenteessa tärkeää on mm:

• Navigointirakenne pysyy samanlaisena sivuston kaikissa eri osissa. Navigaatio sisältää menurakenteiden lisäksi hakutoiminnon, sivukartan ja murupolun
• Sivupohja on helposti hahmotettava ja johdonmukainen
• Ensimmäisenä sivulla on linkki navigaatioiden ohi pääsisältöön
• Käytettävät lomakkeet ovat saavutettavia

Verkkopalvelujen teknisen toteutuksen suunnittelussa tulee edellyttää seuraavanlaisia vaatimuksia:

• Verkkopalvelun rakenne otsikoineen on ohjelmallisesti selvitettävissä ruudunlukijoita varten
• Verkkopalvelu mukautuu eri kokoisia näyttöjä varten (responsiivisuus)
• Verkkopalvelua voi mukavasti käyttää näppäimistöllä

Verkkopalvelun sisältöön liittyy mm. seuraavia saavutettavuusvaatimuksia:

• Käytettävä kielen on oltava selkeää
• Sisältö on jäsennettävä kuvaavilla otsikoilla
• Tieto välittäviin käytettäviin kuviin on liitettävä kuvaava tekstivastine
• Linkeillä on oltava kuvaavat nimet (ei ”lue lisää”)
• Videot on tekstitettävä, tarvittaessa eri kielillä

Julkisen organisaation verkkopalvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja ylläpitämisessä olisi hyvä noudattaa EU:n saavutettavuusdirektiivin lisäksi myös JUHTA:n (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) suositusta JHS 190 Julkisten verkkopalvelujen suunnittelu ja kehittäminen [29]. Kunnan tulee vaatia verkkopalvelujen suunnittelijoilta ja toteuttajilta tutustumista direktiiviin ja suositukseen, sekä myös muihin olennaisiin kokonaisarkkitehtuuria ja suunnittelua koskeviin ohjeisiin ja suosituksiin. Kuntaviestinnän opas sisältää ohjeistusta siitä, mitä sisältöä kunnan verkkopalvelussa tulisi olla [30].

Useilla erityisesti pienemmillä verkkopalvelujen kehittäjäyrityksillä ei välttämättä ole kokemusta saavutettavien verkkopalvelujen suunnittelusta. Verkkopalvelun uudistamisprojektitiimiin on hyödyllistä ottaa mukaan digitaalisen saavutettavuuden asiantuntijoita, jotka voivat konsultoida projektia ja tehdä tarvittavia testauksia saavutettavuuden varmistamiseksi. 

Tällaisia testauksia ovat mm. testaukset siitä, että sivustoa voi vaivatta käyttää ruudunlukijoilla tai muilla tarvittavilla apuohjelmilla. Jotta saavutettavuuden pysyvyys varmistetaan, on tässäkin tapauksessa syytä kouluttaa sisällöntuottajat. Lisäksi toiset verkkopalvelujen toimittajat tai saavutettavuusasiantuntijat

tarjoavat palveluita siihen, että saavutettavuus varmistetaan säännöllisesti ja tarvittavat korjaukset tehdään.

Uudet verkkopalvelut – julkaistu 23.9.2018 jälkeen

• Saavutettavuusvaatimukset osana verkkopalvelujen hankintaa
• Saavutettavuuskonsultointi osana verkkopalvelujen tuotantoa
• Saavutettavuuskoulutus sisällöntuottajille

5.3 Saavutettavuusseloste

Saavutettavuusdirektiivin myötä sekä uuteen, että vanhaan verkkopalveluun tulee vaatimus saavutettavuusselosteesta. Selosteen sisältöä ei ole vielä määritelty EU:ssa, joten sen tarkkaa sisältöä ei toistaiseksi tiedetä. Saavutettavuusselosteen sisältö saattaa olla esimerkiksi

jotakin tässä hahmotellun kaltaista. Nyt kehitteillä oleviin sivustoihin olisi hyvä lisätä saavutettavuusseloste jo ennen kuin sen varsinainen muoto on selvinnyt. Linkki saavutettavuusselosteeseen voisi löytyä useimmiten verkkopalvelun alaosassa olevasta osiosta, jossa on muitakin lisätietoa-tyyppisiä linkkejä. Tyypillinen kunnan etusivun alaosio on esitetty kuvassa 5, jossa on kuvakaappaus Tuusulan kunnan sivuilta. Saavutettavuusseloste sopii hyvin kohtaan ”Ota yhteyttä”.

Alla on esitetty ehdotelma saavutettavuusselosteesta. Saavutettavuusselosteesta löytyy tietoa sivuston saavutettavuudesta sekä havaituista puutteista. Lisäksi siinä on palautelinkki korjausehdotuksia varten. Lopulliseen saavutettavuusselosteen muotoon tulee myös linkki virallisten valitusten tekemiseen valtion hallinnon siihen organisaatioon, jonka vastuulle lain valvonta tulee.

Saavutettavuusseloste (esimerkki sisällöstä)

Sivun saavutettavuus on tarkastettu WCAG 2.0 AA-tason vaatimuksia vastaan 19.6.2017 Yritys Oy:n toimesta. Havaitut puutteet on korjattu. Sivujen testauksessa on ollut mukana edustajia eri vammais- ja käyttäjäryhmistä.

Havaitut puutteet:

• Useilla sivuilla on liitteinä pdf-dokumentteja. Näitä ei ole tehty saavutettavuuden menetelmiä käyttäen ja niiden saavutettavuudessa on puutteita. Liitettäessä sivustolle uusia pdf-dokumentteja saavutettavuus tullaan huomioimaan.
• Parantaaksemme sivuston saavutettavuutta otamme kiitollisuudella vastaan palautetta, kysymyksiä ja parannusehdotuksia: palautelinkki
• Jos ette saa palautteeseenne tyydyttävää vastausta on teillä mahdollisuus valittaa
• toiminnastamme Valvontaviranomaiseen toimistoon: Valituslinkki

5.4 PTV-integrointi ja saavutettavuus

Kansallinen Suomi.fi -palvelutietovaranto (PTV) on keskitetty hakemisto ja tietovaranto julkisen hallinnon palvelujen tallentamiseen, säilyttämiseen ja hyödyntämiseen. Palvelutietovaranto sisältää tiedot lakisääteisistä palveluista, asiointikanavista noille palveluille sekä perustiedot palveluihin kytkeytyvistä organisaatioista. Julkisen sektorin organisaatioille palvelujen kuvaaminen Palvelutietovarantoon on lakisääteistä (Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista 571/2016). Kunnat on velvoitettu viemään palvelukuvaukset

Palvelutietovarantoon 1.7.2017 mennessä [31].

Lähtökohtaisesti aikaisemmassa tilanteessa palvelukuvaukset olivat hajaantuneina eri toimintaympäristöissä ja niitä käytettiin eri palvelukanavien/-lähteiden. Palvelutietovarantoon palvelu kuvataan kerran ja sen jälkeen sitä voidaan hyödyntää rajattomasti eri palvelukanavissa, kuten esimerkiksi verkkopalveluissa, puhelinpalvelussa ja asiakaspalvelupisteissä. Palvelutietojen keskittämisellä saavutetaan merkittäviä mittakaava- ja kustannusetuja.

Lisäksi palvelun tietojen ylläpito helpottuu ja näin ollen asiakaskokemus myös parantuu.

Asiakaskokemus paranee myös sillä, että keskitetty palvelutietovaranto tarjoaa monipuolisia hakukriteerejä sekä esimerkiksi tukea karttapalveluihin ja reitityksiin kunnan palvelupisteisiin.

Palvelujen saavutettavuudesta ei ole toistaiseksi juurikaan puhuttu Suomi.fi-palvelutietovarannon yhteydessä. On kuitenkin selvää, että keskittäminen tarjoaa mahdollisuuden merkittävään saavutettavuuden paranemiseen. Jos verkkopalvelut suunnitellaan saavutettaviksi, niin silloin niiden kautta tarjottavat sähköiset palvelut ovat saavutettavia. Nykytilanteessa saavutettavuus on huomioitava erikseen jokaiselle palvelulle.

Palvelutietovaranto mahdollistaa palveluiden saavutettavuuden merkittävän paranemisen. Suomi.fi -palvelutietovarannon kautta palveluita käyttävät asiakkaat voivat luottaa saavutettavaan käyttökokemukseen. Integroiduissa ratkaisuissa palvelun saavutettavuus seuraa täysin toteuttavan käyttäjäorganisaation verkkopalvelujen saavutettavuutta visuaalisen ilmeen, rakenteen, koodin ja sisällön osalta. Nykyisin kunnilla on käytössä hyvin sekalaisia ratkaisuja, joissa osa palveluista saattaa olla toisella sivustolla ja sinne hypättäessä

saavutettavuus muuttuu hajottaen selkeän navigaation, joka on yksi saavutettavuuden keskeinen elementti. Itse palvelun kuvaukseen pätee samat sisällölliset ja rakenteelliset saavutettavuusvaatimukset kuin muuhunkin rakenteeseen ja sisältöön.

5.5 Osallistava verkkopalvelusuunnittelu

Verkkopalvelu-uudistusta suunnitellessa hyvän lähtökohdan luo osallistava suunnittelu, joka tarkoittaa sitä, että ne, joille suunnitellaan ja joihin suunnittelu vaikuttaa, ovat mukana suunnitteluprosessissa. Kuntalaisten mukanaolo suunnitteluprosessissa alusta asti, tuo prosessiin aidon käyttäjänäkemyksen. Design for All -ideologian mukaisesti käyttäjät tulisi pitää mukana läpi koko prosessin.

Käyttäjiä osallistava verkkosuunnitteluprosessi varmistaa toimivan loppuratkaisun, mutta lisää myös käyttäjäymmärrystä, edesauttaa vuorovaikutusta kunnan työntekijöiden ja asukkaiden välillä ja parantaa verkkopalvelun toimivuutta kaikille käyttäjille.

Hyvä osallistamisen tapa on järjestää hankkeen aikana työpajoja, joissa ovat mukana suunnittelijat, kunnan edustajat (kuten verkkosisältöjen tuottajat ja päättäjät) sekä monipuolinen ryhmä kuntalaisia. Tärkeää on saada prosessiin mukaan eri ikäisiä ja eri tavoin toimimisesteisiä henkilöitä, esimerkiksi kunnan vammais- ja vanhusneuvoston kautta. Moninaisuuden huomioimisen nimissä myös esimerkiksi kulttuuri- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia tulisi saada mukaan työhön.