Jatkossa enemmän ja enemmän sisältöä julkaistaan mobiilisovelluksilla. Mobiilisovelluksilla voidaan verkkopalvelun tärkein tieto esittää nopeasti ja käyttäjäystävällisesti pienessä laitteessa. Sisällön määrä on usein selkeästi pienempi kuin täydessä verkkopalvelussa. Saavutettavuusdirektiivi ja siihen perustuva kansallinen lainsäädäntö kattavat myös mobiilisovellukset, vaikkakin sovellusten saavutettavuudelle annetaan enemmän siirtymäaikaa.

Mobiilisovelluksia voidaan suunnitella monella tavalla. Ääripäinä on ns. natiivitoteutukset eri käyttöjärjestelmille ja toisaalta toteutukset web-teknologioilla. Natiivitoteutuksissa käytetään kullekin käyttöjärjestelmälle optimoituja ohjelmointikieliä ja -rajapintoja. Erilaiset sovelluskirjastot tarjoavat mahdollisuuksia yhdistellä eri toteutustapoja.

Käyttöjärjestelmien välillä on saavutettavuuden kannalta eroja. Applen iPhonen iOS-käyttöjärjestelmälle kehitettävät natiivitoteutukset ovat lähtökohtaisesti melko hyvin saavutettavia, kun taas Android ja Windows tarjoavat vähemmän automaattisia saavutettavuusominaisuuksia. Toteutettaessa mobiilisovelluksia web-teknologioilla saavutettavuus toteutuu tai on toteutumatta samaan tapaan kuin muidenkin verkkopalveluiden kohdalla. Web-teknologiat ovat niin joustavia, että saavutettavuuteen perehtymätön sovelluskehittäjä ei yleensä osaa ottaa saavutettavuusominaisuuksia huomioon riittävästi.

Aiemman WCAG2.0 -ohjeistus ei sisällä erityisvaatimuksia mobiilisovelluksille. Huhtikuussa 2017 Euroopan komissio julkaisi Mandaatti 554:n, jolla Euroopan standardointijärjestöt valtuutettiin kehittämään standardia digitaaliseen saavutettavuuteen. Keskeistä oli kehittää standardi, joka kattaa standardia EN 301 549 paremmin tulevan saavutettavuusdirektiivin vaatimukset. Erityisesti tällöin korostuu se, että standardi tulee sisältämään myös vaatimuksia mobiilisovelluksille.

Rinnakkain eurooppalaisen standardoinnin kanssa W3C on kehittänyt saavutettavuusohjeista WCAG2.1 -versioon, johon on lisätty ohjeita mobiililaitteille. WCAG2.1 -versio on luonnos tulee vielä muuttumaan, eikä ole selvää, ovatko juuri nämä vaatimukset pohjana Mandaatti 554:stä poikiville mobiilisovellusten saavutettavuusvaatimuksille. Tärkeimmät lisäohjeet liittyvät henkilöihin, joilla on haasteita sormien kohdistamisessa kosketusnäytöllä hyvin pienelle alueelle. Niinpä luonnoksessa kaavaillaan kosketusnäytölle minimialuetta eri valintojen tekemiseen. Alla luonnoksen tämänhetkinen vaatimus käyttöliittymäelementtien minimikoosta kosketusnäyttölaitteille.

Minimikoko kosketusnäytön valittavalle käyttöliittymäelementille (WCAG2.1-vaatimus 2.5.3.)

• Valittavan elementin, linkin tai muun käyttöliittymäelementin, minimikoko on 44 x 44 CSS-pikseliä. CSS-pikselin koko on riippumaton näytön resoluutiosta ja eri kuin näytön pikselikoko. CSS-pikseli vastaa katselukulmaa 0.0213 astetta.
• Palvelussa on oltava mekanismi, joka takaa, että käyttöliittymäelementin minimikoko ei riipu sivun suurennoksesta.
• Jos käyttöliittymäelementtejä on vähintään viiden ryhmä, on toisen suunnan koon oltava vähintään 44 CSS-pikseliä ja toisen 22 CSS-pikseliä.