Rakennustarkastajan viransääntely vastaa nykyistä (RakL 103 §). Perusratkaisuna on kunnan oma rakennustarkastaja. Vapaaehtoisesti kunnat voivat sopia yhteistyöstä ja myös siitä, että kahdella tai useammalla kunnalla on yhteinen rakennustarkastaja. Uutta rakentamislaissa on rakennustarkastajalle säädetty velvoite ylläpitää osaamistaan rakennusvalvontatehtävien hoitoon vaikuttavista säännöksistä ja määräyksistä sekä rakentamisen teknisistä ratkaisuista. Osaamisen ylläpitovaatimus toteutuu käytännössä osallistumalla esimerkiksi vuotuisiin alan koulutustapahtumiin. Petteri Orpon hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” (20.6.2023) on kirjaus: ”Käynnistetään rakennusvalvontauudistus, jonka tavoitteena on varmistaa, että rakennusvalvontatoimessa on joka puolella Suomea riittävä osaaminen ja palvelutaso sekä mahdollisimman yhtenäiset tulkinnat”.
Rakennustarkastajalta vaadittava koulutus on ennallaan ja vastaa nykyistä, asetuksessa olevaa sääntelyä. Rakennustarkastajalla on oltava tehtävään soveltuva rakennusalan korkeakoulututkinto. Lisäksi hänellä on oltava kokemusta rakennussuunnitteluun ja rakennustyön suoritukseen liittyvistä tehtävistä (RakL 103.2 §). Maankäyttö- ja rakennusasetuksen siirtymäsäännös, jonka mukaan rakennustarkastajana voi toimia ennen asetuksen voimaantuloa (1.1.2000) rakennustarkastajan virkaan nimitetty henkilö tai henkilö, joka täyttää aikaisemman asetuksen 158 a §:ssä rakennustarkastajalle säädetyt kelpoisuusvaatimukset, jää edelleen voimaan (MRA 108 §). Kunnat voivat kuitenkin hallintosäännössään asettaa rakennusasetuksen 158 a §:ssä säädettyä vähimmäispätevyyttä korkeampia vaatimuksia rakennustarkastajan viralle.
Rakennustarkastajan itsenäistä asemaa koskeva sääntely on nykyistä vastaava (RakL 104 §). Rakennustarkastajan tehtävät ovat julkisen viranomaisen vastuulla hoidettavia ja julkisen vallan käyttöä sisältäviä. Rakennustarkastajan tehtäviä hoidetaan virkasuhteessa. Lainsäädäntö ei mahdollista rakennusvalvonnalle kuuluvien lupa-asioiden valmistelu- ja tarkastustehtävien hoitamista yksityisten asiantuntijoiden ja konsulttien toimesta. Poikkeuksena ovat asiantuntijatarkastus, ulkopuolinen tarkastus, erityismenettely ja rakennuttajavalvonta, joista säädetään rakentamislain 10 luvussa. Rakentamislaki suhtautuu pikemminkin entistä tiukemmin kysymykseen, miltä osin lupaprosessiin kuuluvia tehtäviä voi hoitaa muu kuin viranomainen. Tämä näkyy muun muassa naapurien kuulemisessa. Eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnön mukaisesti laista poistettiin nimenomainen maininta kunnan järjestämän kuulemisen tarpeettomuudesta siltä osin kuin luvan hakija on esittänyt luotettavan selvityksen naapurien kuulemisesta (RakL 63 §). Lupaviranomainen joutuu entistä huolellisemmin arvioimaan, onko naapurien kuuleminen hallintolain 34 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla viranomaisen toimesta ilmeisen tarpeetonta.
Kunta itse tai muut julkisyhteisöt eivät ole erityisasemassa rakennusvalvontaviranomaisen kannalta. Rakennustarkastajan riippumattomuus korostuu helposti tilanteissa. joissa kunta itse on luvanhakijana. Rakennusvalvonnassa käsiteltävät asiat ja tehtävät päätökset ovat tyypillisesti kuntalain 92 §:n tarkoittamia asioita, joita ei koske mahdollisuus ottaa asia ylemmän toimielimen käsiteltäväksi.
Rakennustarkastaja on rakentamislakiin perustuvissa tehtävissään kunnan rakennusvalvontaviranomaisen alainen ja hoitaa tehtäväänsä itsenäisesti rakentamislain ja viranomaistoimintaa yleisesti koskevissa säännöksissä edellytetyllä tavalla (RakL 104.1 §). Hyvän hallinnon perusteista säädetään hallintolain 2 luvussa. Hallintolain lisäksi on noudatettavana lukuisa määrä muitakin julkista hallintoa sääteleviä lakeja, kuten laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta, kielilaki, tietosuojalaki, uhkasakkolaki, yhdenvertaisuuslaki jne.
Nykyiseen tapaan on rakennustarkastajan ja rakennusvalvontatehtäviä suorittavan muun viranhaltijan rakentamislain toimeenpanoon liittyviä tehtäviä suorittaessaan pyydettäessä todistettava henkilöllisyytensä ja virka-asemansa. Sama koskee markkinavalvontaviranomaista, jonka rakennustuoteasetuksen mukaisista tehtävistä säädetään rakentamislain 15 luvussa.