Suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuuden toteaminen on nykyiseen verrattuna perusteiltaan kokonaan uutta. Lupaviranomainen ei jatkossa arvioi suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyyttä nykyiseen tapaan opinto- ja työtodistusten avulla, vaan pätevyys osoitetaan ympäristöministeriön valtuuttaman toimijan antamalla todistuksella. Pätevyystodistus vaaditaan kaikilla muilla vaativuustasoilla paitsi vähäisellä. Muutos on periaatteellinen ja tarkoittaa siirtymistä muualla Euroopassa yleisesti vallalla olevaan käytäntöön, jossa suunnittelijan ammatti on yleensä säännelty ja ammatinharjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä. Rakentamislain kautta myös Suomessa rakentamishankkeen suunnittelijat ja työnjohtajat luokitellaan säänneltyjen ammattien piiriin. FISE Oy on toiminut vuodesta 2004 lähtien yksityisoikeudelliselta pohjalta pätevyystodistuksia antavana ja niistä rekisteriä pitävänä pätevyydentoteamisyhteisönä. FISE Oy:n antamia todistuksia on voitu ottaa arvioinnissa huomioon, mutta FISE-rekisterimerkintä ei oikeudellisesti sido viranomaista sen arvioidessa henkilön pätevyyttä (KHO 15.8.2016 t 3373). Ympäristöministeriön valtuutusta pätevyyksiä myöntäväksi toimielimeksi haetaan siten kuin pätevyydentoteamislaki (812/2023) asiasta säätää.
Pätevyydentoteamislain voimassaoloa koskevan siirtymäsäännöksen mukaan ympäristöministeriö voi hyväksyä esimerkiksi FISE Oy:n kaltaisen yrityksen ennen pätevyydentoteamislain voimaantuloa 1.1.2025 toteamat pätevyydet pätevyydentoteamislain mukaisiksi pätevyyksiksi joko kokonaan tai osittain enintään viiden vuoden ajaksi pätevyydentoteamislain voimaantulosta. Tämä ministeriölle annettu mahdollisuus ulottuu myös rakennusvalvontaviranomaisen aiemmin hyväksymään pätevyyteen, jonka ympäristöministeriö voi hyväksyä määräajaksi toisessa kunnan rakennusvalvonnassa ilman todistusta. Pätevyyslain perusteluissa todetaan näin voitavan menetellä silloin, jos erityisosaajia on rajallinen määrä, kuten esimerkiksi poikkeuksellisen vaativan kohteen teräsrakennesuunnittelijat tai työnjohto.
Ympäristöministeriö voi valtuuttaa toimielimen antamaan todistuksen ulkomaisen tutkinnon vastaavuudesta osana rakentamislain pätevyystodistuksen myöntämistä. Muilta osin ympäristöministeriö päättää itse ulkomailla hankitun ammattipätevyyden tunnustamisesta rakennusalan tehtäviin siten kuin ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa laissa (1384/2015) säädetään. Tutkintojen tunnustamista tarvitaan esimerkiksi haettaessa tehtäviin, joihin on kelpoisuusvaatimuksena soveltuva korkeakoulututkinto tai vaadittavasta osaamisesta on muutoin säännelty tarkasti.
Silloin kun suunnittelu- ja työnjohtotehtävä on vähäinen, viranomaiselle selvitetään nykyiseen tapaan todistusten avulla riittävä osaaminen ja tehtävään tarvittavat edellytykset. Vähäisen vaativuustason tehtävissä pätevyyden ja kelpoisuuden arviointi tapahtuvat käytännössä nykyisenlaisesti ja hankekohtaisesti.
Kaikilla muilla vaativuustasoilla lupaviranomaiselle esitetään pätevyystodistus. Jatkossa valtuutettu toimielin, tai valtuutetut toimielimet, ovat velvollisia ylläpitämään rekisteriä henkilöille myöntämistään voimassa olevista pätevyyksistä. Myöhemmässä vaiheessa toimielinten tiedostoista muodostetaan valtakunnallinen rekisteri osaksi rakennetun ympäristön RYHTI-tietojärjestelmää. Rekisteriin merkitään tieto suunnittelu- tai työnjohtotehtävän alasta, vaativuusluokasta ja voimassaolosta. Rajapinta kunnan järjestelmiin tapahtuu RYHTI-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä toimielinten ja valtakunnallisen tietojärjestelmän välille. Lupaviranomainen voi järjestelmän tultua käyttöön itsekin tarkistaa rekisteristä suunnittelijan ja työnjohtajan pätevyyden.
Rakentamislaki säilyttää kuitenkin hankekohtaisen kelpoisuuden arvioinnin vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelu- ja työnjohtotehtävässä (RakL 85 ja 89 §). Näissä kolmessa ylimmässä tasossa rakennusvalvontaviranomainen voi pätevyystodistuksen lisäksi ottaa huomioon hankkeen ja työnjohtotehtävän erityispiirteet arvioidessaan suunnittelijan ja työnjohtajan kelpoisuutta tehtävään. Tällaisina erityispiirteinä lain perusteluissa mainitaan esimerkkeinä haastava rakennuspaikka tai kulttuuriympäristöön soveltuvuudesta johtuvat seikat. Viime kädessä arvioinnin vakiintuminen jää käytännössä muotoutuvan hallintokäytännön varaan. Yleisiä hyvän hallinnon periaatteita tulee luonnollisesti noudattaa. Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Suunnittelijalla ja työnjohtajalla on aina oikeus saada lupaviranomaiselta perusteltu ja valituskelpoinen kelpoisuutta koskeva päätös. Normaalisti kelpoisuuden arviointi on lupa-asian näkökulmasta liitännäinen ja tapahtuu osana itse lupapäätöksestä päätettäessä. Vastaava työnjohtaja ja erityisalan työnjohtaja ilmoitetaan ennen töiden aloittamista. Jos ilmoitettu suunnittelija ja työnjohtaja ovat tyytymättömiä viranomaisen tekemään arvioon kelpoisuudesta, on heillä oikeus vaatia oikaisua (RakL 178 §), tai jos kelpoisuuden arviointi on tapahtunut luottamuselimessä, siitä valittaa hallinto-oikeuteen. Oikaisunhaussa noudatetaan hallintolain 7 a luvun säännöksiä. Oikaisuvaatimus tehdään päätöksen tehneelle. Oikaisuvaatimusaika on 30 päivää. Rakentamislakiin oikaisuvaatimusmenettely tuli eduskuntakäsittelyssä eikä laissa ole nykyiseen tapaan säännöstä, jonka mukaan oikaisuvaatimusta koskevaa asiaa ei saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi. Rakentamislain 178 §:n säännöstä on kuitenkin tulkittava niin, että oikaisuvaatimuksen käsittelee rakennusvalvontaviranomainen aina silloin, kun viranhaltijalle on siirretty päätösvaltaa rakennusvalvontaviranomaiselta. Käytännössä oikeuskäytäntöä suunnittelijoiden ja työnjohtajien kelpoisuudesta on kertynyt vähän. Pätevyyden toteamislaissa on oma muutoksenhakua koskeva säännös. Pätevyyslain 13 §:n mukaan valtuutetun toimielimen päätökseen saa vaatia oikaisua. Oikaisuvaatimukseen sovelletaan hallintolakia. Oikaisuvaatimuksesta annetusta toimielimen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.
Jatkossa tilanne saattaa muuttua. Sekä suunnittelijoita että työnjohtajia koskee rakentamislain 85 ja 89 §:ään otettu oikeusohje, jonka perusteella rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä kaiken tasoisissa rakentamishankkeissa ja kaikilla vaativuustasoilla kelpoisuuden toteamisen lisäksi arvioida viranomaiselle ilmoitetun suunnittelijan ja työnjohtajan suoriutumiskykyä. Arviointi voi ensinnäkin koskea ilmoitetun suunnittelijan ja työnjohtajan tosiasiallisia ajankäytöllisiä voimavaroja ja niiden riittävyyttä tehtävän suorittamiseen. Tässä arvioinnissa voitaisiin esimerkiksi ottaa huomioon, kuinka monta muuta suunnittelu- tai työnjohtokohdetta henkilöllä on samanaikaisesti hoidettavana ja mikä on niistä aiheutuva työmäärä. Lähtökohtana on, että ilmoitetulta henkilöltä voidaan työmäärää tiedustella ja luottaa henkilön antamiin tietoihin. Rekisterien käyttö asian selvittämiseksi viran puolesta voi tietosuojasyistä olla mahdotonta. Rakentamislain perusteluissa arvioidaan, että rakennusvalvonta voisi tarvittaessa tarkistaa henkilön vireillä olevat hankkeet pätevyystodistuksen antajalta. Pätevyyslain mukaan pätevyyksiä käsittävä rekisteri ei kuitenkaan sisällä tietoa todistuksen saajan toimeksiannoista. Rekisteri sisältää pätevyyslain 10 §:n mukaan todistuksensaajan nimen ja kotipaikan; todistuksen myöntämisajankohdan ja voimassaolon; myönnetyn pätevyyden pätevyysalan ja -tason; todistuksen myöntäjän sekä lisäksi rakennusvalvontaviranomaisen rakentamislain 85 ja 89 §:n perusteella toteaman kyvyttömyyden tunnistetiedot ja voimassaolon. Tarvittaessa voi lupaviranomainen yrittää tiedustella toiselta rakennusvalvontaviranomaiselta ilmoitetun suunnittelijan ja työnjohtajan voimavaroihin vaikuttavia seikkoja, kuten vireillä olevia ja samanaikaisesti hoidettavana olevia hankkeita.
Pätevyysrekisteriin merkittävä kyvyttömyys koskee tilanteita, joissa viranomainen kelpoisuuden toteamisen lisäksi ottaa kantaa ilmoitetun suunnittelijan ja työnjohtajan edeltäneiden kahden vuoden aikana osoittaneeseen kykenemättömyyteen samanlaiseen tehtävään. Kyvyttömyys voi ilmetä puutteena osaamisessa ja kyvyissä vastata velvoitteista, mikä on myös voinut johtaa suunnittelijan tai työnjohtajan vaihtamiseen. Kysymys voi myös olla todennettu piittaamattomuus turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvien säännösten noudattamisesta. Säännös on kokonaan uusi ja korostaa myös viranomaisen roolia arvioitaessa suunnittelijan ja työnjohtajan ammatillista toimintaa.
Koska pätevyyslain tarkoittamia toimielimiä ei välttämättä ole toiminnassa vielä vuoden 2025 alusta, sisältyy myös rakentamislakiin kelpoisuuksia koskeva siirtymäsäännös. Kelpoisuusvaatimukset täyttävänä suunnittelijana ja työnjohtajana pidetään rakentamislain 195 §:n mukaan myös henkilöä, jolla on 1.1.2025 rakennusvalvontaviranomaisen vastaaviin tehtäviin antama hyväksyntä ja jolla voidaan näin katsoa olevan tehtävän vaatimat edellytykset. Siirtymäsäännös ei sisällä mitään ajallista takarajaa, mutta se koskee kelpoisuutta asianomaisessa yksittäisessä kunnassa ja enintään sillä vaatimustasolla, johon kunnan rakennusvalvonta on suunnittelijan ja työnjohtajan kelpuuttanut. Nykyisen lain kautta saatu kelpoisuus ei ulotu toiseen kuntaan eikä ylempään vaatimustasoon. Jos henkilö haluaa toimia aiempaa hyväksyttyä kelpoisuutta vaativammissa tehtävissä, noudatetaan rakentamislakia.