Vastaavan työnjohtajan ja erityisalan työnjohtajan kelpoisuusvaatimuksesta säädetään rakentamislain 87 §:ssä. Suunnittelutehtävien tapaan tavanomaisessa työnjohtotehtävässä ei enää ole erillistä kokemusvaatimusta, vaan ainoastaan tutkintovaatimus siten kuin 87 §:n 1 momentin 4 kohdasta tarkemmin ilmenee. Sen sijaan poikkeuksellisen vaativassa työnjohtotehtävässä vaaditaan vähintään neljän vuoden kokemusta ja perehtyneisyyttä kyseisen alan vaativista työnjohtotehtävistä, koulutusvaatimuksen lisäksi. Erittäin vaativassa työnjohtotehtävässä, joka vastaa käytännön kautta omaksuttua vaativa plus -tasoa, on koulutusvaatimuksen lisäksi edellytyksenä vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa työnjohtotehtävässä toimimisesta. Vaativassa tasossa kokemusvuosien vähimmäismäärä on neljä, joista vähintään kaksi on tutkinnon valmistumisen jälkeistä. Vähäisen työnjohtotehtävän vaatimustaso vastaa nykyistä.

Kelpoisuusvaatimukset on määritelty suoraan laissa kohtuullisen tarkasti. Jotta pätevyyden osoittamista koskevan lain (812/2023) mukainen järjestelmä saadaan toimimaan, tarvitaan jatkossakin asetusten ja ministeriön ohjeiston kautta tarkempaa säännöstöä eri vaativuustasoihin kelpuuttavista tutkinnoista, niiden oppimääristä ja käytännön kokemuksen sisällöstä. Uutta ohjeistusta tarvitaan ainakin siltä osin kuin nykyinen vaativa taso on täydentynyt erittäin vaativalla tasolla sekä tavanomaisesta tasosta on poistettu kokemusvaatimus. Aiempaa kokemusta edellytetään vain vaativassa, erittäin vaativassa ja poikkeuksellisen vaativassa suunnittelu- ja työnjohtotehtävässä. Muutos kokemusvaatimukseen aiheutti lausuntovaiheessa kritiikkiä ja myös arveltiin, että kokemusvaatimuksen poistuminen tavanomaisessa tasossa voisi johtaa siihen, että tehtävien vaativuusluokkaa arvioitaisiin ”yläkanttiin”, jotta suunnittelijoilta ja työnjohtajilta voitaisiin edellyttää koulutuksen lisäksi työkokemusta. Tehtävien vaativuuden arviointi ei ole kuitenkaan vapaaharkintaista, vaan perustuu lain säännösten kriteereihin. Kysymys on myös suunnittelijoiden ja työnjohtajien ammatinharjoittamisen oikeudesta ja siitä, että alalle kouluttautuneilla on perusteltu oikeus pitää lähtökohtana, että he pääsevät harjoittamaan ammattiansa. Lain perustelujen mukaan tavanomaisen tason suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä koulutukseksi riittää esimerkiksi arkkitehdin, rakennusarkkitehdin, rakennuspuolen diplomi-insinöörin, rakennusinsinöörin tai rakennusmestarin tutkinto, mutta ei pintakäsittelyinsinöörin tai sisustusarkkitehdin tutkinto. Ympäristöministeriön nykyinen ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM 1/601/2015) mainitsee tavanomaisen tason rakennussuunnittelutehtävästä esimerkkeinä omakotitalon tai rivitalon ympäristöön tai rakennuspaikalle, josta ei aiheudu suunnittelulle erityisiä vaatimuksia, kuten väljälle ja maastoltaan tasaiselle rakennuspaikalle tai taajan tai asemakaava-alueen ulkopuolelle; teollisuus-, varasto- tai maatalousrakennuksen sekä yksittäisen vapaa-ajan rakennuksen tai saunarakennuksen. Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja työnjohtajien kelpoisuudesta (YM 4/601/2015) toteaa työnjohtotehtävän olevan yleensä tavanomainen silloin, kun rakennetaan enintään kolmikerroksinen (mahdolliset kellari- ja ullakkokerrokset mukaan lukien), kerrosalaltaan enintään noin 500 neliömetrin kokoinen sekä käyttötarkoitukseltaan, rakennusfysikaalisilta ja terveydellisiltä ominaisuuksiltaan, kuormituksiltaan ja palokuormiltaan, kantavilta rakenteiltaan sekä työ- ja suunnittelumenetelmiltään tavanomainen rakennus, eikä ympäristöstä, rakennuspaikasta tai rakentamisolosuhteista aiheudu rakennustyölle tavanomaista suurempia vaatimuksia.