Maankäyttö- ja rakennuslain neliportainen vaativuusluokittelu on rakentamislaissa viisiportainen. Uutena luokkana rakentamislaissa on ”erittäin vaativa”. Muilta osin luokat ovat nykyiseen tapaan vaativa, tavanomainen ja vähäinen. Viidentenä tasona on poikkeuksellisen vaativa. Verrattuna maankäyttö- ja rakennuslakiin ja käytännössä omaksuttuun ylimääräiseen ”vaativa plus” -luokkaan, jota laki ei tunne, vastaa rakentamislain erittäin vaativa -luokka nykykäytännössä laajalti sovellettua ”vaativa plus” -väliluokkaa. Luokkien sisällä sovellettavat vähimmäiskoulutusta ja -kokemusta koskevat edellytykset ovat osin muuttuneet.

Suunnittelutehtävien vaativuusluokista säädetään rakentamislain 82 §:ssä ja rakennustyön johtotehtävien vaativuusluokista rakentamislain 86 §:ssä. Vaativuusluokkaa määrittävissä kriteereissä on vaihtelua johtuen suunnittelu- ja työnjohtotehtävien erilaisesta luonteesta. Suunnittelutehtävän vaativuus määräytyy noin yhdeksäntoista eri kriteerin kautta. Työnjohtotehtävän vaativuutta määritettäessä mukana on neljätoista eri tekijää. Suuri osa kriteereistä on suunnittelu- ja työnjohtotehtävissä luonnollisesti keskenään samoja, mutta niiden merkitys voi olla tehtävän luonteesta johtuen silti eri vaativuusluokkaa samassakin hankkeessa määriteltäessä. Välttämättä kaikki tekijät eivät yhdessä hankkeessa ole lainkaan relevantteja eikä niiden merkitystä ja painoarvoa tarvitse ottaa huomioon. Esimerkiksi rakennussuojelu vaativuutta määrittävänä tekijänä ei uudiskohteessa ole useinkaan keskeisellä sijalla. Sen sijaan korjaus- ja muutoshankkeissa rakennussuojelun painoarvo voi olla aivan keskeinen. On myös huomattava, että tietyn vaativuustason suunnittelutehtävästä ei seuraa, että saman hankkeen työnjohtotehtävässä noudatettaisiin samaa vaativuustasoa, ja päinvastoin. Yhden ja saman hankkeen eri suunnittelutehtävissä voi myös olla laajaa vaihtelua. Sama vaihtelu koskee työnjohtotehtäviä.

Suunnittelijoiden on oltava luonnollisia henkilöitä (RakL 83 §). Vaikka työnjohdon osalta nimenomainen maininta siitä, että työnjohtajan on oltava luonnollinen henkilö, on jätetty laista pois, on myös työnjohtotehtävissä toimivien oltava nykyiseen tapaan luonnollisia henkilöitä. Suunnittelijoiden osalta maininnalla on haluttu korostaa sitä, että viranomaiselle ilmoitettu suunnittelija todellisuudessa on kyseisen suunnittelutehtävän tekijä eikä esimerkiksi suunnittelua hoitavan toimiston tai vastaavan tahon omistaja tai johtotehtävässä toimiva.

Vaativuusluokittelun perusteella määräytyvästä koulutuksesta ja kokemuksesta suunnittelijoiden osalta säädetään rakentamislain 83 §:ssä. Poikkeuksellisen vaativassa suunnittelutehtävässä vaatimustaso on nykyisen mukainen. Erittäin vaativassa tasossa, joka vastaa nykyisin sovellettua vaativa plus -tasoa, vaaditaan korkeakoulututkinto, aiempi ammatillisen korkea-asteen tutkinto tai sitä vastaava tutkinto sekä vähintään kahden vuoden kokemus vastuullisena vaativassa suunnittelutehtävässä toimimisesta. Vaativan tason vaatimus vastaa nykyistä. Tavanomaisessa suunnittelutehtävässä ei ole enää kokemusvaatimusta, vaan ainoastaan kyseiseen suunnittelutehtävään soveltuva, rakentamisen tai tekniikan alalla suoritettu tutkinto, joka on vähintään aiemman teknikon tai sitä vastaavan tutkinnon tasoinen. Vähäisessä suunnittelutehtävässä riittää nykyiseen tapaan rakennuskohteen ja suunnittelutehtävän laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävä osaaminen. Silloin kun kokemusta vaaditaan, on pääosan siitä oltava kyseisen suunnittelualan suunnittelutehtävistä.

Jotta kelpoisuusvaatimusta pystyy haarukoimaan, tulee ensin määrittää kulloinkin kysymyksessä olevan tehtävän vaativuusluokka. Viimeistään siinä vaiheessa, kun rakennusvalvontaviranomaiselle ilmoitetaan suunnittelija (RakL 84 §) ja työnjohtaja (RakL 88 §) tulee olla tiedossa, mihin vaativuusluokkaan tehtävä asettuu. Rakentamishankkeeseen ryhtyvän intressissä on tietää riittävän varhaisessa vaiheessa, mihin vaativuustasoon tehtävä asettuu (RakL 84 §). Tällä hetkellä on käytössä lukuisa määrä asetuksia ja ympäristöministeriön ohjeita, jotka sisältävät täsmällistä informaatiota nykyisistä vaativuusluokista ja niiden koulutus- ja kokemusvaatimuksista:

• Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä (214/2015)
• Perustelumuistio valtioneuvoston asetuksesta rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä
• Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta (215/2015)
• Muistio valtioneuvoston asetuksesta maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta 9.3.2015
• Ympäristöministeriön ohje rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokista (YM1/601/2015)
• Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta (YM2/601/2015)
• Ympäristöministeriön ohje rakentamisen työnjohtotehtävien vaativuusluokista ja rakentamisen työnjohtajien kelpoisuudesta (YM47/601/2015).

Rakennus-, LVI- ja kiinteistöalan henkilöpätevyyspalvelua tarjoava FISE Oy noudattaa pätevyysrekisteritoiminnassaan asetuksista ja ministeriön ohjeista ilmeneviä periaatteita. Käytännössä myös rakennusalan eri oppilaitosten opetusohjelmissa otetaan pätevyyksiä koskeva sääntely ja valtiovallan ohjeistus huomioon.

Korjaus- ja muutostyön suunnittelijalta edellytetään kokemusta korjausten tai muutostöiden suunnittelutehtävistä (RakL 83.1 §). Kokemusvaatimus korjaus- ja muutostöiden osalta koskee tavanomaista tasoa vaativampia korjaus- ja muutostöitä. Maininnalla halutaan tuoda esiin, että silloin kun kokemusvaatimus ylipäätänsä on käsillä, ei korjaus- ja muutostöissä kokemukseksi riitä pelkästään uudiskohteista hankittu kokemus (RakL 83.3 §).