Maisematyöluvan edellytyksistä säädetään rakentamislain 54 §:ssä. Sääntely noudattaa nykyisessä (MRL 140 §) ja jo sitä edeltävässä laissa (rakennuslain 124 a §) säädettyä. Voimassa olevan asemakaavan tai yleiskaavan alueella edellytykset arvioidaan 1 momentin mukaisesti oikeusharkinnan kautta. Maisematyölupa on myönnettävä, jollei toimenpide vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Molempien lupaedellytysten tulee täyttyä. Lainvoimaisen kaavankin mukaiset hankkeet voivat ääritapauksessa turmella kaupunki- tai maisemakuvaa, todetaan lain perusteluissa. Johtaakseen maisematyöluvan myöntämisen estymiseen tulee turmeltumisen olla pysyväisluonteista. Pelkästään väliaikainen turmeltuminen ei estäisi luvan myöntämistä. Asemakaavassa mahdollisesti olevat, luonnon monimuotoisuutta turvaavat kaavamääräykset tulee ottaa huomioon.
Rakennuskielto- ja toimenpiderajoitusalueilla maisematyöluvan myöntäminen sisältää myös tarkoituksenmukaisuusharkintaa. Kysymys on silloin asemakaavaa laadittaessa määrättävästä, alueidenkäyttölain 53 §:n tarkoittamasta rakennuskiellosta sekä yleiskaavaa laadittaessa määrättävästä, alueidenkäyttölain 38 §:n tarkoittamasta toimenpiderajoituksesta ja myös saman lain 43 §:n tarkoittamasta, yleiskaavassa määrättävästä toimenpiderajoituksesta. Näillä alueilla kunta voi myöntää maisematyöluvan lain 54 §:n 2 momentin mukaan, jollei toimenpide tuota huomattavaa haittaa kaavan laatimiselle taikka turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Jos edellytykset täyttyvät, voi lupaviranomainen harkita maisematyöluvan myöntämistä. Harkinnan tulee noudattaa hallinnossa yleisesti noudatettavia oikeusperiaatteita (hallintolain 6 §). Kaavoituksellisen haitattomuuden arviointi edellyttää yleensä kaavoittajan lausunnon hankkimista tai vähintään kannanottoa. Myös muiden viranomaisten, kuten ympäristönsuojeluviranomaisen, lausunnot voivat lain perustelujen mukaan olla tarpeen.
Pykälän 3 momentissa säädetään nykyiseen tapaan lunastus- ja korvausvelvollisuudesta eräissä maisematyöluvan epäämistilanteissa. Kaivamisen ja louhimisen osalta noudatetaan momentissa tarkoitetuilla alueilla maa-aineslain 8 §:n lunastussäännöstä. Muiden maisematyölupaa edellyttävien toimenpiteiden kuin kaivamisen ja louhimisen osalta kiinteistönomistajan korvausoikeus syntyy tilanteissa, joissa maisematyölupa evätään yleiskaavassa olevan erityisen määräyksen nojalla taikka asemakaava-alueella, jossa kaavaa ei ole päätetty muuttaa, eikä kiinteistönomistaja voi sen vuoksi käyttää aluettaan kohtuullista taloudellista hyötyä tuottavaan toimintaan. Kiinteistönomistajalle suoritettavan korvauksen vaihtoehtona on, että kunta tai muu julkisyhteisö lunastaa alueen. Jos kohtuullista taloudellista hyötyä tuottava toiminta voi kielteisestä päätöksestä huolimatta jatkua, eivät korvaus- tai lunastuskysymykset aktualisoidu.
Maisematyöluvan myöntäminen voi estyä myös muun lainsäädännön, kuten luonnonsuojelulain (9/2023) tai muinaismuistolain (295/1963) säännösten takia. Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttävään eläinlajiin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei luonnonsuojelulain 78 §:n mukaan saa hävittää eikä heikentää. Muun muassa liito-orava kuuluu tiukan suojelun lajeihin. Kiellosta voi hakea poikkeusta ELY-keskukselta vain luontodirektiivin 16 (1) artiklasta ilmenevillä perusteilla.