Rakennuksen käyttöä ja kunnossapitoa koskeva rakentamislain 12 luku sisältää kolme pykälää, joissa säädetään rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeesta, rakennuksen kunnossapidosta ja kunnossapidon laiminlyönnistä. Suuria muutoksia nykyiseen ei ole. 

10.1 Suojellut rakennukset

Suojeltuja rakennuksia koskeva velvoite ottaa kunnossapidossa huomioon rakennussuojelusta johtuvat vaatimukset on laajennettu koskemaan kaavasuojelun ja rakennusperintölain mukaisen suojelun lisäksi yleisesti kaikkia lain nojalla suojeltuja rakennuksia. Kirkkolaki (652/2023) ja ortodoksisesta kirkosta annettu laki (985/2006) sisältävät säännöksiä kirkollisten rakennusten suojelusta. Uutena lisäyksenä on myös, ettei rakennussuojelusta johtuvien vaatimusten huomioon ottaminen saa heikentää rakennuksen turvallisuuteen tai terveellisyyteen liittyvää ylläpitoa. Suojelusta huolimatta rakennuksen on oltava sen käyttäjille jatkuvasti myös turvallinen ja terveellinen. Mitä tarkemmin suojellusta rakennuksesta on kysymys, sitä hienovaraisempia tulee lain perustelujen mukaan kaikkien kunnossapito- ja ylläpitotoimenpiteiden olla. Tarvittaessa korjauksista tulee neuvotella etukäteen museoviranomaisen kanssa, vaikkei korjausten lupakynnys ylittyisikään.

10.2 Rakennetun ympäristön hoito

Rakennetun ympäristön hoitoa koskeva rakentamislain 13 luku käsittää neljä pykälää. Sääntely noudattaa pääosin nykyistä. Pieniä täsmennyksiä on tehty. Suurin muutos koskee aloitetulle rakennustyölle säädettyä kymmenen vuoden määräaikaa työn loppuun saattamiseksi. Kevyttä rakennelmaa ja pienehköä laitosta koskevaa omaa pykälää ei rakentamislaissa ole.

Huolehtimisvelvollisuus jalankulun ja pyöräilyn väylien säilyttämisestä liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina on rakentamislaissa kohdistettu nykyistä täsmällisemmin koskemaan osaltaan sekä valtiota että kuntia (RakL 142 §). 

Ylipitkiksi venähtäviä rakennustyömaita suitsimaan on rakentamislaissa kymmenen vuoden enimmäisaika saattaa työt valmiiksi. Määräaika on säädetty alkamaan luvan myöntämisestä. Käytännössä määräaika on syytä laskea siitä, kun lupapäätös on saanut lainvoiman. Määräajan umpeuduttua on rakennusvalvontaviranomaisen velvoitettava rakentamishankkeeseen ryhtyvä määräajassa saattamaan työ loppuun taikka ryhtymään muihin toimenpiteisiin, jotka terveellisyyden, turvallisuuden taikka ympäristölle aiheutuvan haitan tai häiriön vuoksi on tarpeen (RakL 144 §). Määräys kohdistetaan rakentamishankkeeseen ryhtyvään tai muuhun tahoon, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus toimenpiteen suorittamiseen. Rakennustyön loppuunsaattamista varten voi lupaviranomainen pidentää määräaikoja enintään kolmella vuodella kerrallaan (RakL 77 §). Loputtomiin pidennyksiin ei ole syytä suostua.