Rakennusjärjestyksen määräykset ovat MRL:a täydentäviä velvoittavia määräyksiä.  Niiden tulee olla sisällöltään yksiselitteisiä ja sanamuodoltaan selkeitä ja ymmärrettäviä.  Rakennusjärjestyksen määräysten tulee aina liittyä MRL:lla säädeltyihin asioihin.  Määräyksistä voidaan poiketa kunnan poikkeamispäätöksellä MRL 171 - 172 §:ssä säädetyn toimivallan ja edellytysten mukaisesti sekä 175 §:ssä säädetyn rakennusluvassa myönnettävän vähäisen poikkeamisvallan nojalla. On kuitenkin muistettava, että rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos laissa, asetuksessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on asiasta toisin määrätty.

Rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta huolehtiminen on yksi kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävistä (MRL 124 §).  Vaikka tässä oppaassa suositellaankin rakennusjärjestyksen säilyttämistä selkeänä kunnan omien määräysten kokoelmana, rakennusjärjestystä voi käyttää kunnassa myös neuvonnan ja ohjauksen välineenä.  Neuvot ja ohjeet on kirjoitettava siten, että ne on helppo erottaa sitovista määräyksistä.

Rakentamistapaohje on viranomaisen kannanotto siitä, mikä on suositeltava rakentamistapa tietyllä alueella. Rakennusjärjestyksen nojalla annettavat rakentamistapaohjeet ovat rakennusjärjestyksen määräyksiä kevyempi tapa ohjata rakentamista paikallisia erityispiirteitä omaavalla kohdealueella. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa tarvittaessa määräyksiä rakentamistapaohjeiden laatimisesta. Ohjeiden hyväksyminen voidaan viedä eteenpäin rakennusjärjestyksen hyväksymiseen nähden erillisenä prosessina.  

Lainsäädäntö ei sisällä erityisiä säännöksiä rakentamistapaohjeiden laadinnasta tai käsittelystä.  Asiantuntijoiden ja viranomaisten lisäksi laadinnassa on tarpeen kerätä tietoa myös asukkailta. Tämä lisää niin kuntalaisten kuin päätöksentekijöidenkin sitoutumista.

Rakentamistapaohjeiden sitovuutta voidaan lisätä liittämällä ne tontin luovutusehtoihin, mutta tämä menettely siirtää sopimusehtojen valvonnan muille toimijoille.

Rakentamistapaohjeet voidaan hyväksyä myös osana asemakaavaa, jolloin ne ovat sitovia. Sitovuus edellyttää, että ohjeet kirjataan kaavan määräyksiksi.

Mikäli kunta haluaa kehittää rakennusjärjestystään laajemmin toimimaan maankäytön ohjauksen apuna saattaa rakentamistapaohjeiden laatiminen olla myös hajarakentamisen ohjauksen keino. Kehittyäkseen maankäyttöä ohjaavaan suuntaan, kaavoituksen asiantuntijoiden vahvempi asema rakennusjärjestyksen laatimisessa korostuu.

Kylä- ja aluesuunnitelmia laaditaan eri toimijoiden toimesta laajasti. Nämä suunnitelmat toimivat lähinnä selvitys- ja tausta-aineistoina. Niillä ei luonnollisestikaan ole sitovia vaikutuksia viranomaisiin eikä hankkeeseen ryhtyviin. Kylä- ja aluesuunnitelmien laatiminen saattaa sen sijaan kannustaa kuntaa kehittämään rakennusjärjestystä suunniteltujen alueiden maankäytön ohjausvälineeksi.