Johdanto

Kuntien digitalisaatiokartoituksen teemaosio 10:ssä selvitetään tekoälyratkaisujen hyödyntämisen nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä kunnissa. Osiossa on kahdeksan tekoälyyn liittyvää kysymystä. 

Teemaosiossa käydään läpi, millä osa-alueilla kunnat hyödyntävät tekoälyratkaisuja jo tällä hetkellä (kysymys 63) ja millä toiminnallisilla alueilla kunnat näkevät lähivuosina merkittävintä tekoälyratkaisujen hyödyntämispotentiaalia (k64). Generatiivista tekoälyä hyödyntävien sovellusten osalta tarkastellaan, millä tavoin tuotettuja ratkaisuja kunnat aikovat hyödyntää (k65). 

Osiossa kartoitetaan tekoälyn hyödyntämisen tukiaineistojen ja ohjeistusten tilannetta (k66) sekä selvitetään, millaista tekoälyn käytön koulutusta ja valmennusta kunnat ovat jo tarjonneet henkilöstölleen (k67). Lisäksi tunnistetaan mihin sidosryhmiin kunnat tukeutuvat tekoälyn hyödyntämisessä (k68). Osiossa tunnistetaan myös tekoälyratkaisujen käyttöönottoon liittyviä haasteita (kysymys 69) ja millaista tukea kunnat tarvitsevat tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä (k70).

Tekoälystä kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös osio 2:ssa raportoituun kysymyskohtaan 2/4.

Suuri osa kunnista pilotoi tai hyödyntää jo nyt tekoälyratkaisuja toimistotyön tukena, usea kunta muillakin osa-alueilla (Kysymys 63)

Kysymyskohdassa ”63. Jos kunnallasi on jo nyt käytössä tekoäly- ja automaatioratkaisuja, millä osa-alueilla kuntasi hyödyntää niitä?” vastaajille tarjottiin ennakkoon määritettyjen vaihtoehtojen lista, Yhtenä vaihtoehtona oli ”joku muu, mikä”. Vastaaja sai valita listalta kaikki sopivat vaihtoehdot.

Kysymyskohtaan vastasi 90 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 57 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 31 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Kuvaaja 10.1 esittää, miten monta prosenttia kysymykseen vastanneista 90 kunnasta on valinnut kyseisen vaihtoehdon. 

Kuvaaja 10.1: ”Osa-alueet, joilla kunnat hyödyntävät tekoäly- ja automaatioratkaisuja”

Toimistotyön tuki nousi esiin selvästi useammalla vastaajalla (81 % kysymykseen vastanneista) kuin muut vaihtoehdot. Päätöksenteon tuki ja ohjelmistorobotiikka olivat toiseksi yleisimmät vastaukset, kuitenkin selvästi vähemmän yleisinä kuin toimistotyön tuki. Kaikki ohjelmistorobotiikka -vastauskohdan valinneet ovat yli 10 000 asukkaan kuntia. Asiakkaiden tukena olevat chatbotit vaihtoehdon valinneista valtaosa on yli 100 000 kaupunkeja. 

Vaihtoehdon ”joku muu” valinneista vastaajista osa tarkensi vastaustaan avoimessa vastauskohdassa. Viidessä vastauksessa kiinnitettiin eri tavoin huomiota siihen, että tekoälyn käyttö on vielä rajoitettua ja kokeilu- tai pilotointiluonteista. Vastaajat nostivat esiin myös yksittäisiä havaintoja tekoälyn hyödyntämisen osa-alueista: opetushenkilöstön käyttö osana opetusta, elinkeinopalveluiden chatbot, someviestintä, ostolaskudatan käsittelyn automatisointi ja talousdokumentin tekstin aputyökalu sekä tietoturvapalveluiden ensivaste ja reagointi.

Johtopäätökset (Kysymys 63) - Tekoälyn hyödyntämisessä on laajentamisen varaa kunnissa 

Vastausten perusteella syntyy kuva tekoälyratkaisujen moninaisesta hyödyntämisestä, jossa eri kuntakokoluokissa löytyy useita erilaisia soveltamiskohteita. Toimistotyön tuki nousee kuitenkin selvästi merkittävimpänä esiin. Sen erottuminen muista vaihtoehdoista voi johtua esimerkiksi siitä, että tekoälyavustajat ovat äskettäin tulleet laajasti pilotointikäyttöön kuntakentässä tai siitä, että kategoriaan voi katsoa kuuluvan laajasti erilaisia tekoälysovelluksia, joita sovelletaan eri toimialoilla ja toiminnoissa. Tässä kyselyssä näitä taustalla olevia syitä ei kuitenkaan selvitetty tarkemmin.

Tekoälyratkaisujen käytössä näyttäisi olevan vielä kehittämisen ja laajentamisen varaa kuntakentässä. Tämän voi nähdä mahdollisena alueena palveluiden laadun ja tuottavuuden kehittämiseksi kuntien eri toiminnoissa ja toimialoilla. Erilaisten tekoälyratkaisujen hyötyjä ja käytön laajentamisen edellytyksiä tulisi kuitenkin selvittää tarkemmin.

Tekoälyratkaisujen merkittävin lähitulevaisuuden hyötypotentiaali nähdään hallinnon, talouden, opetuksen ja viestinnän toimialueilla (Kysymys 64)

Kysymyksessä ”64. Jos kunnallasi on jo tekoälyratkaisuja käytössä tai kuntasi suunnittelee niiden käyttöönottoa seuraavien kahden vuoden aikana, millä toimialueilla näet merkittävimmän tekoälyratkaisujen hyödyntämispotentiaalin?” vastaajille tarjottiin ennakkoon määritettyjen vaihtoehtojen lista, jolta vastaajat saivat valita enintään kolme sopivinta vaihtoehtoa.

Kysymykseen vastasi 121 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 76 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 41 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Oheisessa kuvaajassa näkyy, miten monta prosenttia kysymykseen vastanneista kunnista on valinnut vaihtoehdon. 

Kuvaaja 10.2: ”Kunnan toimialueet, joilla kunnat näkevät tekoälyratkaisuille merkittävimmän hyötypotentiaalin lähivuosina”

Vastausten perusteella neljällä osa-alueella - hallinto, talous, opetus ja viestintä - nähdään eniten lähivuosien hyötypotentiaalia tekoälyratkaisuille. Osa-alueen ”hallinto” valitsi yli puolet kysymyskohtaan vastanneista (56 %).  Vaihtoehdon talous tai opetus valitsi yli 40 % vastanneista ja vaihtoehdon viestintä 37 % vastanneista kunnista. 

Vastaajien valinnat kohdistuivat vähiten Nuorisotyöhön sekä Liikuntaan ja kulttuuriin. Nekin saivat kuitenkin muutaman vastaajan huomion. 

Vastanneista kunnista 13 % arvioi, ettei aio panostaa generatiivisen tekoälyn ratkaisuihin seuraavien kahden vuoden aikana. 

Johtopäätökset (Kysymys 64) - Neljä osa-aluetta ylitse muiden, osa kunnista ”odottaa ja katsoo”

Selvästi merkittävin osa vastanneista kunnista näkee hyötypotentiaalin kohdistuvan neljälle toimialueelle: hallintoon, talouteen, opetukseen ja viestintään. Vastauksista voikin päätellä, millä kuntien toimialueilla tekoälyratkaisujen käytön pilotointi ja kokeilut sekä mahdolliset laajemmat käyttöönotot tulevat todennäköisesti tapahtumaan lähivuosina. 

Lisäksi osa kunnista (13 % vastanneista) on valinnut ”odota ja katso” linjan suhteessa generatiivisen tekoälyn ratkaisuihin, eikä aio edetä niiden suhteen vielä lähivuosina.

Kysymys ei käsittele sitä, miten suurena hyötypotentiaali nähdään esimerkiksi suhteessa mahdollisiin palveluiden ja työn tekemisen laadullisiin parannuksiin tai niillä saavutettaviin kustannussäästöihin. Tekoälyn hyötypotentiaalia tulisikin selvittää lisää ja konkretisoida sitä käyttötapauskohtaisesti.

Kunnat hyödyntävät valmisohjelmistojen sovelluksena tarjottuja generatiivisen tekoälyn ratkaisuja, muutamat myös kehittävät omia generatiivisen tekoälyn sovelluksiaan (Kysymys 65)

Kysymyksessä ”65. Millä tavoin tuotettuja generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita ja sovelluksia kuntasi aikoo hyödyntää seuraavien kahden vuoden aikana?” vastaajat saivat valita sopivat vaihtoehdot listalta. 

Kysymyskohtaan vastasi 123 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 77 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 42 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Oheinen kuvaaja kertoo, miten monta prosenttia kysymykseen vastanneista kunnista on valinnut vaihtoehdon. 

Kuvaaja 10.3: ”Millä tavoin tuotettuja generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita ja sovelluksia kunnat aikovat käyttää seuraavien kahden vuoden aikana”

Vastausten perusteella 84 % vastanneista aikoo käyttää generatiivista tekoälyä hyödyntäviä palveluita ja sovelluksia seuraavien kahden vuoden aikana. 

Vastanneista 16 % ei aio hyödyntää näitä ratkaisuja tällä aikavälillä. Pienimmässä kuntakokoluokassa tämä osuus on yli 50 % vastauksista ja kahdessa seuraavassa pienessä kokoluokassa 20-25 % vastauksista. Muissa kokoluokissa tämä määrä oli pieni tai olematon.

Lähes jokainen (82 %) näitä palveluita ja sovelluksia seuraavien kahden vuoden aikana hyödyntävistä kunnista aikoo käyttää valmisohjelmistojen mukana tulevia tekoälysovelluksia.  

Vastanneista kunnista 14 % aikoo kehittää ja ylläpitää generatiivista tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia itse. Tämän vaihtoehdon valinneita vastaajia löytyi kaikista kuntakokoluokista pienintä ja kolmanneksi pienintä luokkaa lukuun ottamatta. Vaihtoehdon valinneiden osuus on sitä suurempi, mitä suuremmasta kuntakokoluokasta on kyse. 

Vastausvaihtoehdon ”joku muu” yhteydessä annetuissa avoimissa vastauskohdissa ei ollut tilannekuvaa olennaiselta osin muuttavia huomioita. 

Johtopäätökset (Kysymys 65) - Tekoälyä hyödynnetään pääosin valmisohjelmistojen sovelluksena

Kunnat aikovat hyödyntää generatiiviseen tekoälyyn perustuvia sovelluksia lähinnä valmisohjelmistojen ohessa saatavina sovelluksina. Pieni osa kunnista aikoo myös toteuttaa generatiivista tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia itse. Tällaisia kuntia löytyy suhteessa enemmän suurista kaupungeista. 

Kysymyksen vastaukset vahvistavat edellisessäkin kysymyskohdassa esiin noussutta näkemystä siitä, että osa kunnista (kysymyksessä 65: 16 % vastanneista) on valinnut ”odota ja katso” linjan suhteessa generatiivisen tekoälyn ratkaisuihin, eikä aio edetä niiden suhteen vielä lähivuosina.

Kaksi kolmasosaa kunnista on jo laatinut tai työstää keskeisiä tekoälyohjeistuksia (Kysymys 66)

Kysymyskohdassa ”66. Onko kuntasi laatinut tai suunnitellut laativansa tukiaineistoa ja ohjeistusta tekoälyn käytön tueksi?” vastaajia pyydettiin kertomaan tilanteestaan neljästä eri näkökulmasta 1) Tekoälyn käytön yleiset ohjeet, 2) Tekoälyn käytön eettiset ohjeet, 3) Ohjeet ja sopimuslausekkeet tekoälyratkaisujen hankintaan sekä 4) Ohjeet tietoturvan ja tietosuojan varmistamiseksi tekoälyä kehitettäessä.  Näiden näkökulmien osalta vastaajia pyydettiin valitsemaan parhaiten sopiva vaihtoehto seuraavista: ”Kyllä”, ”Ei, mutta on työn alla” sekä ”Ei”. 

Kysymyskohtaan vastasi 140-142 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Haarukka johtuu siitä, että vastausmäärät ovat näkökulmakohtaisia. Tämä tarkoittaa noin 89 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 48 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Oheinen kuvaaja kertoo, miten monta prosenttia kysymyskohtaan vastanneista kunnista on valinnut kyseisen ennalta määritetyn vastausvaihtoehdon. 

Kuvaaja 10.4: ”Mitä tukiaineistoa ja ohjeistusta kunnat ovat jo laatineet tai suunnittelevat laativansa tekoälyn käytön tueksi?”

Vastausten jakaumaa esittävästä kuvaajasta on nähtävissä, että tekoälyn käytön yleisiä ohjeita on laadittu kattavammin kuin muita esitettyjä vaihtoehtoja. Vastanneista kunnista 40 % on jo laatinut yleiset ohjeet ja 35 %:lla yleiset ohjeet ovat työn alla. Tekoälyn käytön eettiset ohjeet sekä tietoturva ja tietosuojaohjeet ovat myös jo melko laajasti valmiita tai työn alla. Niiden osalta 2/3 vastanneista on jo laatinut ne tai ohjeet ovat työn alla. Sitä vastoin ohjeet ja sopimuslausekkeet tekoälyratkaisujen hankintaan ovat vielä muihin ohjetyyppeihin verrattuna harvemmilla kunnilla valmiina (7 % vastanneista) tai työn alla (36 %). 

Ero suurten ja pienien kuntakokoluokkien vastausjakaumien välillä on merkittävä. Pienimmässä kuntakokoluokassa “Ei” vaihtoehto oli selvästi yleisin ja jakauma muuttuu siitä kohti suurempia kuntakokoluokkia. Yleiset ohjeet on pääosin jo tehty suurimmissa kunnissa. 

Johtopäätökset (Kysymys 66) - Ohjeistustyö on pitkällä suurimmissa kunnissa, yhteistyölle paikka

Riittävät ohjeistukset tulee olla laadittuna ja koulutettuna ratkaisuja käyttävälle henkilöstölle ennen uusien tekoälyratkaisujen pilotointia ja käyttöönottoa. Suurimmat kunnat kykenevät usein ohjeistusten laatimiseen ensimmäisten joukossa ja monella nämä ovat jo valmiina tai muita pidemmällä työn alla. 

Sopimuslausekkeiden ja hankintaohjeiden laatiminen on tärkeä osa lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa. Niiden laatiminen ja edellyttäminen voi olla helpompaa tilanteissa, joissa kunta kehittää itse tekoälyratkaisuja. Valmisohjelmistojen mukana tulevien tekoälyratkaisujen sopimusehtoihin vaikuttaminen voi olla vaikeampaa yksittäisen kunnan toimesta. 

Kuntien kannattaisi jakaa jo valmiita ohjeistuksia toistensa kesken, jotta ohjeistuksen laatimista aloittavat voivat tukeutua muiden jo laatimiin aineistoihin ja hyviin käytäntöihin. 

Monet kunnista hyödyntävät yksityisten koulutuspalveluntarjoajien verkkosisältöjä, koulutusten toteuttamisen tilanne on kuntakentässä hajanainen kehitysvaiheiden ja toteutusmuotojen osalta (Kysymys 67)

Kysymyksessä ”67 Minkälaista koulutusta tai valmennusta kuntasi henkilöstölle on tarjottu tekoälyn käytön tueksi?” vastaajia pyydettiin kertomaan kuntansa tilanteesta avoimena vastauksena. 

Kysymykseen vastasi noin 50 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 31 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 17 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Lähes kaikista kuntakokoluokista löytyy joitakin vastaajia, jotka eivät ole vielä järjestäneet koulutuksia. Taustalla voi olla se, ettei tekoälykokonaisuutta vielä hahmoteta riittävästi organisaation tasolla, tai etenemistä ja koulutuksia vasta suunnitellaan. 

Suurin osa vastaajista on järjestänyt koulutusmahdollisuuksia. Ne hyödyntävät tyypillisesti ulkopuolisten koulutuspalveluiden tarjoajien verkkopalveluita, joilla henkilöstö voi tutustua verkkokoulutuksiin, ohjevideoihin sekä webinaareihin. Vain osassa vastauksista on tarkennettu, onko koulutusta tarjottu koko henkilöstölle, miten tarkasti läpikäytävät koulutuskokonaisuudet on rajattu ja onko koulutusten suorittaminen vapaaehtoista vai joltakin osin pakollista.

Muutama vastaaja kertoi, että koulutuksia oli järjestetty johdolle. Asiaa kommentoineiden muutamien vastaajien vastauksista käy ilmi, että koulutuksia on vaiheistettu tavalla tai toisella, esimerkiksi ensin on koulutettu johtoa ja esihenkilöitä ja sen jälkeen on tarkoitus edetä kouluttamaan laajemmin henkilöstöä sekä jalkauttamaan ohjeistuksia. Lisäksi muutamassa vastauksessa kerrotaan koulutusten kohdentamista tekoälyä pilotoiville henkilöstön edustajille koko henkilöstön sijasta.

Yksittäisissä vastauksissa nousee esiin muitakin hyödynnettyjä koulutuksen muotoja kuten työpajoja ja tietoiskuja sekä tiettyjen asiantuntijaryhmien kuten juristien erityiskoulutuksia.

Suurimmassa, yli 100 000 asukkaan kokoluokassa, kaikilla kysymyskohtaan vastanneilla oli tarjolla tai suunnitteilla monipuolista koulutustarjontaa, joka huomioi eri henkilöstöryhmiä. 

Johtopäätökset (Kysymys 67) - Koulutustarjontaa on, kuntien koulutuskokonaisuudet eri vaiheissa

Koulutustarjontaa näyttäisi olevan paljon tarjolla, mutta osalla kunnista on vaikea arvioida sen hyödyllisyyttä ja tarvetta. Kysymyskohtaan vastanneiden noin 50 kunnan joukossa on paljon eroja tekoälyratkaisujen koulutusten tarjoamisen suhteen. On paljon hajontaa siinä, tarjotaanko koulutusta ollenkaan, tarjotaanko sitä laajasti henkilöstölle vai vain rajatuille asiantuntijaryhmille ja miten johdolle on tarjolla koulutusta. Valtaosa on kuitenkin mahdollistanut jonkinlaista koulutusta ainakin osalle henkilöstöstä. Suurimmat kaupungit ovat pisimmällä koulutusten tarjoamisessa. 

Kuntien tekoälykehittämisen yhteistyö tapahtuu pääosin nykyisissä digikehittämisen verkostoissa, eikä uusia vain tekoälyyn keskittyneitä verkostoja ole perustettu (Kysymys 68)

Kysymyksessä ”68. Mitä ovat tekoälyn käyttöön liittyvät kuntasi tärkeimmät kehittämisverkostot ja yhteistyörakenteet (esim. kuntien välinen yhteistyö ja alueelliset / kansalliset verkostot)?” vastaajia pyydettiin listaamaan kolmen tärkeimmäksi katsomaansa verkostoa.  

Kysymykseen kirjattiin vastauksina 123 verkostoa. Arviolta noin 60-70 kuntaa vastasi kysymykseen. Osa vastaajista nimesi vain yhden, osa useampia verkostoja. 

Lähes kaikissa kuntaryhmissä vastaajat nimesivät suhteessa useimmiten kuntien välisen yhteistyön ja erilaiset siihen liittyvät verkostot olennaisiksi myös tekoälyn kehittämisen näkökulmasta. Kuntien välinen yhteistyö voi olla naapurikuntien yhteistyötä, seudullista tai alueellista. Joissain tapauksissa se jäsentyy alueellisen ICT-foorumin tai kehittämishankkeen kautta. Eri kuntakokoluokissa on myös omia kuntien tai kaupunkien välisiä verkostoja.  

Toiseksi eniten mainintoja tuli lähes kaikissa kuntaryhmissä alueellisille ja kansalliselle in house yhtiölle. Useita mainintoja tulisi myös kuntien välisille Kuntaliiton ylläpitämille verkostoille. 

Lähes kaikissa kuntakokoluokassa yksittäiset tai muutamat vastaajat nimesivät myös yksityisiä palveluntoimittajia verkostokumppaniksi. Yli 100 000 asukkaan kunnista muutamat tunnistivat kansainvälisiä verkostokumppaneita sekä tutkimusverkostoja. Lisäksi yksittäisiä mainintoja tuli myös valtionhallinnon verkostoille ja virastoille sekä asiantuntijoiden ja johdon välisille sparrausryhmille.

Johtopäätökset (Kysymys 68) - Tekoälyä käsitellään olemassa olevissa kuntien digiverkostoissa

Vain yksi vastaaja nimesi yhden verkoston, jonka toiminnan lähtökohtana on nimenomaisesti tekoälyyn liittyvä yhteistyö. Kunnat hyödyntävätkin tekoälyn kehittämisyhteistyöhön olemassa olevia -pääosin kuntien välisiä - verkostojaan. Nämä verkostot liittyvät pääosin kuntien digi- ja ICT-palveluiden kehittämiseen ja toteutuvat suurelta osin seudullisesti tai alueellisesti. Alueelliset sidosyksiköt saivat myös melko monia mainintoja verkostona seudulliseen ja alueelliseen yhteistyöhön liittyen. Joitakin mainintoja tuli myös kansalliselle sidosyksikölle. 

Tärkeimmäksi nousevan kuntien välisen suoran verkostoyhteistyön (ml. sidosyksiköiden piirissä tapahtuva verkostoituminen) lisäksi moni vastaaja hyödyntää myös Kuntaliiton ylläpitämiä kansallisia kuntien välisiä verkostoja. Yksikään nimetyistä verkostoista ei selkeästi erotu muiden joukosta kansallisena tai laajasti kuntien nimeämänä tekoälykysymysten käsittelyn pääfoorumina.

Merkittävimpinä haasteina tekoälyn käyttöönotossa nähdään tietoturvan ja tietosuojan varmistaminen, tekoälyratkaisujen hyötyjen konkretisoiminen sekä tekoälysovellusten ja -palveluiden korkea hinta (Kysymys 69)

Kysymyksessä 69 ”Onko organisaatiosi kokenut tai tunnistanut olennaisia haasteita tekoälyn käyttöönotossa?” vastaajia pyydettiin valitsemaan listalta enintään kolme tärkeintä vaihtoehtoa. 

Kysymykseen vastasi 113 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 71 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 39 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Oheinen kuvaaja osoittaa, kuinka monta prosenttia vastanneista kunnista on valinnut kyseisen vaihtoehdon.

Kuvaaja 10.5: ”Kuntien kokemat tai tunnistamat olennaiset haasteet tekoälyn käyttöönotossa”

Vaihtoehto “Tietosuojan ja tietoturvan varmistaminen on ollut odotettua vaikeampaa” nousi esiin useammin kuin muut vaihtoehdot (42 %:lla vastanneista). Myös “ratkaisujen tuottamia hyötyjä ei ole kyetty konkretisoimaan” ja “tekoälysovellusten ja tukipalveluiden hinta on ollut liian korkea” saivat yli 30 %:n vastaajista maininnan. Myös “työntekijöiden osaaminen ei ole riittänyt tekoälysovellusten käyttöönottoon” oli lähes 30 %:n valitsema. 

Lähes neljännes kysymykseen vastanneista tunnisti haasteena myös sen, että ”työntekijöiden osaaminen ei ole riittänyt tekoälysovellusten käyttöönottoon” ja että ”ohjelmistotoimittajat eivät ole ehtineet liittää tekoälyä jo käytössä oleviin järjestelmiin”. Käytännössä muutkin listatut vaihtoehdot tulivat vähintään joidenkin vastaajien valitsemiksi. 

Tietoaineistojen laatuun ja käytettävyyteen kiinnitettiin huomiota suhteessa enemmän suurempien kuntakokoluokkien vastaajien keskuudessa. 

Kysymyskohdan ”joku muu” vastauksensa täsmentäneet kunnat ovat alle 40 000 asukkaan kokoluokista. Kokoluokasta 2 000 - 5 999 tuli useampia kuin yksi avointa vastausta. Kaikki olivat yksittäisiä kommentteja, joissa kiinnitettiin huomiota muun muassa resurssien ja ajan puutteeseen, itse lisenssien käyttöönoton haasteisiin, nykyiseen järjestelmäympäristöön vaadittaviin muutoksiin sekä siihen, että käytön politiikka, ohjeistukset sekä kokonaiskuva tulee saada selkeäksi ennen etenemistä käyttöönotossa. 

Johtopäätökset (Kysymys 69) - Kokeilujen käynnistämiseen liittyvät perusasiat haastavat kuntia

Tunnistetut haasteet voidaan nähdä ainakin osin suhteessa tekoälyratkaisujen elinkaareen. Monet toimijat ovat aloittamassa mittavampaa ratkaisujen kokeilua ja sen jälkeen mahdollista laajempaa käyttöönottoa. Perusasiat, kuten tietoturva ja tietosuoja tulee saattaa kuntoon ennen liikkeelle lähtöä. Varsinkin generatiivisen tekoälyn sovellusten osalta merkittäviä hyötyjä konkretisoivia kokemuksia ja jaettua tietoa ei - ainakaan vielä - ole käytettävissä.  Konkretian puuttuessa voi olla myös vaikeaa perustella nousevia lisenssikustannuksia.

Kuten aiemmista kysymyskohdista käy ilmi, pääosa kunnista aikoo hyödyntää valmisohjelmistojen mukana tarjottavia tekoälysovelluksia. Käyttöönottoa hidastaa se, jos valmisohjelmistojen toimittajat eivät vielä ole saaneet omia sovelluksiaan kuntoon ja osaksi ohjelmistopalveluaan. 

Suuret kaupungit ovat jo pidemmällä tekoälykokeiluissaan, ja niiden vastauksissa nousi esiin datan laatu ja käytettävyys suhteessa enemmän kuin muissa kokoluokissa. Ehkä kokeilujen ja käytön edetessä dataan joutuu kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Kuntakentällä on hyvin moninaisia tukitarpeita tekoälyn käyttöönoton tueksi: Pienet kunnat tarvitsisivat rahaa sekä perusohjeistusta, koulutusta ja käyttöesimerkkejä - suurilla painottuu vertaisesimerkit sekä tuki lainsäädännön tulkinnoissa ja tarve kansallisille linjauksille (Kysymys 70)

Kysymyksessä ”70. Millaista tukea kuntasi kaipaa tekoälyn hyödyntämiseen?” vastaajia pyydettiin kertomaan tarpeistaan avoimena vastauksena.  Kysymykseen vastasi 37 kuntaa. 

Kaiken kokoisissa kunnissa korostui toive yhteistyöstä kuntien kesken ja tarve kuulla konkreettisia esimerkkejä tekoälyn hyödyistä, käyttökohteista, kokeiluista ja parhaista käytännöistä sekä saada vertaistukea. Toiveena on muun muassa saada ohjeita tietosuojan ja -turvan varmistamiseen mukaan lukien riskien ja vaikutusten arviointi.

Tarpeita konkretisoitiin esimerkiksi näin: ”Toimiala-/tehtäväkohtaisia tietoiskuja käyttömahdollisuuksista, jotta henkilöstö huomaisi käytön tuomia etuja ja mahdollisuuksia. Samalla kerrottaisiin myös objektiivisesti hyödyt, haitat ja riskit sekä käyttöönoton hintatiedot.” (Sitaatti avoimista vastauksista)

Useampi vastaaja toivoi Kuntaliitolta aktiivista roolia kuten oppaita ja käytännön esimerkkien jakamista ”ettei kaikkien tarvitsisi keksiä pyöriä itse”. (Sitaatti avoimista vastauksista)

Pienimmissä kunnissa useammat vastaajat kaipaavat lisärahoitusta. Suurimmissa kunnissa nousee esiin tarve saada tukea lainsäädännön tulkintoihin muun muassa EU:n tekoälyasetuksesta ja tietosuojakysymyksistä. Lisäksi toivotaan kansallisen tason linjauksia ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistamista tietosuoja-asioissa. 

Yhdessä vastauksessa peräänkuulutettiin kansallisia pelisääntöjä ja sopimusmalleja suurten toimittajien suuntaan kun taas toisessa vastauksessa painotettiin tarvetta kuntajohdon laajamittaiselle koulutukselle.

Johtopäätökset (Kysymys 70) - Kuntakentän tukitarpeet ovat moninaisia, vertaistuki kärjessä

Tekoälyn käyttöönotto on monitahoinen tehtävä kunnille. Koko kuntakenttä on vasta tekoälyratkaisujen käyttöönoton alkutaipaleella. Ja silläkin edetään eritahtisesti kunnan koosta ja kunnan resursseista riippuen. Tukitarpeet ovat moninaisia. Vertaistuki korostuu ja sen puitteissa konkreettisten hyötyjen ja kokemusten, ohjeiden ja koulutusten jakaminen kuntakentän kesken. Jokainen ei haluaisi keksiä tahollaan pyörää uudelleen. Uutta tekoälysääntelyä ollaan juuri sisäänajamassa, ja tietosuoja- ja tietoturvasääntelykin tulee huomioida.