Yhdyskunta- ja ympäristö -toimialaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali: 50 miljoonaa €/vuosi. 
Kuntien bruttomenoista noin neljännes on yhdyskunta ja ympäristö -toimialan menoja. Toimialan vuosittaiset bruttomenot ovat noin 4 900 miljoonaa euroa. Yhdyskunta ja ympäristö -toimialan suurin menosäästöpotentiaali on kuntien teknisen toimialan velvoitteiden karsimisessa ja EU-lainsäädännön kustannustehokkaassa toimeenpanossa.

Maan­käyttö ja rakentaminen

33 Vähennetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään syötettävää tietomäärää 

Ehdotus vaatisi muutoksia rakennetun ympäristön tietojärjestelmiä (RYTJ) koskevassa laissa alueidenkäytön osalta ja rakentamislaissa rakentamisen osalta. Lisäksi ehdotus edellyttää muutoksia tietojärjestelmiin (RYHTI-järjestelmä ja kuntien omat järjestelmät) sekä kuntien työpanosta ja rahoitusta järjestelmäkehitykseen.

Jo nykyisin vaatimuksin rakennetun ympäristön tiedon yhteen toimivaksi muuttaminen kunnassa maksaa n. 4 milj.€/a. Kaikki RYTJ:iin tulevat lisätietovaatimukset kasvattavat tätä summaa. 

34 Väljennetään kiinteistö­insinöörin kelpoisuusehtoja

Väljennetään kiinteistöinsinöörin pätevyysvaatimuksia muuttamalla laki kunnan kiinteistöinsinööristä viimeistään vuoden 2025 aikana, kun maa- ja metsätalousministeriö valmistelee muitakin lakimuutoksia.

Pätevyysvaatimus on ylimitoitettu tehtävään nähden. Pätevyysvaatimuksen täyttäviä henkilöitä on vaikea saada ja kunnan mahdollisuus huolehtia itse kiinteistörekisterin ylläpidosta voi tarpeettomasti kaatua tähän ja tehtävä pitää siirtää maksullisena maanmittauslaitokselle.

Kiinteistörekisterin ylläpito kunnassa on hyödyllistä kustannustehokaan maankäytön, maaomaisuuden hallinnan yhdyskunnan kehittämisen näkökulmasta. 

35 Säädetään ympäristötoimen viranomaiselle mahdollisuus määrätä hallinnollinen sanktio

Säädetään kunnan ympäristötoimen viranomaisille (rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu ja terveydensuojelu) mahdollisuus määrätä hallinnollinen sanktio, kuten seuraamusmaksu. Näin kunta voisi käyttää hallinnollista sanktiota uhkasakon sijaan. 

Uhkasakkomenettely on raskas ja vie paljon aikaa, ja muutoksen myötä hallinnollinen taakka kevenisi.  

36 Sisällytetään pysyvään lainsäädäntöön sääntely kevennetyistä rakentamis- ja kaavamääräyksistä

Tällä hetkellä kevennetyt rakentamis- ja kaava­määräykset on viety osittain lainsäädäntöön. Rakentamislain valmistelussa on arvioitava, miten voidaan sisällyttää muilta osin alueidenkäyttö­lakiin tai yhdyskuntakehittämislakiin sekä laajentaa soveltamisalaa koko maahan. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

37 Kevennetään rakentamisluvan edellytyksiä 

Kuntien hallinnollinen taakka kevenisi, kun tarvittavien liitteiden määrä vähenisi. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

38 Poistetaan ELY-keskusten valvonta ja valitusoikeus kaava-asioissa

Ehdotus vahvistaisi kuntien itsehallintoa sekä keventäisi ja sujuvoittaisi toimintaa. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

39 Poistetaan ELY-keskusten velvoite kehittämiskeskustelun järjestämiseen kuntien kanssa

Käytännössä keskustelun hyöty on ollut kunnille vähäinen. Ehdotus vähentäisi kuntien hallinnollista taakkaa. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

40 Kehitetään kaavoitus­järjestelmää niin, että se soveltuu erilaisille kunnille

Maankäytön ja rakentamisen ohjauksen tarve on erilainen tiiviissä ja väljässä yhdyskunta­rakenteessa sekä toisaalta kasvavilla ja väestöään menettävillä alueilla. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

41 Poistetaan velvollisuus laatia erillinen kaavoituskatsaus

Erillinen kaavoituskatsaus on tarpeeton, jos kunnille tulee aiemmin ehdotettu velvoite jatkuvasti ylläpitää tietoverkossa aineistoa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaavahankkeista samoin kuin kaavoitusta koskevista aloitteista. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

42 Yhdistetään vireilletulo- ja valmisteluvaiheiden tiedotus- ja vuorovaikutusmenettelyt yhdeksi kokonaisuudeksi kaikissa kaavahankkeissa

Hallinnollinen taakka kevenisi ja kaavoitusprosessiin kuluva aika lyhenisi, jos kunta voisi aiempaa vapaammin harkita menettelyt kulloisenkin hankkeen mukaan. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

43 Annetaan oikeus poiketa alueellisesti rakennusoikeuden ylityksestä

Vanhojen toteutuneiden asemakaavojen uusiminen ei ole aina tarkoituksenmukaista. Hallinnollinen taakka kevenisi. Kunnille annetaan vapaa oikeus alueellisesti poiketa rakennusoikeuden ylityksestä (alueellisen poikkeamisluvan käyttöalan laajentaminen). Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

44 Kohtuullistetaan maankäytön suunnitteluun liittyvää selvitystaakkaa

Uusia selvitystarpeita ilmenee jatkuvasti. Samalla tulee arvioida, mistä vanhasta voi luopua. Tämä koskee sekä kaavojen sisältöä että vaikutusten arviointia. Kunnilla tulisi olla mahdollisuus hyödyntää aiemmissa ja muissa prosesseissa tuotettuja selvityksiä ja arviointeja. Asia on valmistelussa keväällä 2024.

45 Yhdistetään yleis- ja asemakaavaprosessit

Yhdistäminen keventäisi hallinnollista taakkaa ja nopeuttaisi kaavoituksen kokonaiskestoa sekä mahdollisten valitusten käsittelyyn kuluvaa aikaa. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

46 Kevennetään aurinko­voimaloiden lupamenettelyä

Aurinkovoimalahankkeiden rakennusluvat tulee voida myöntää suoraan yleiskaavan perusteella ilman erillisen suunnittelutarveratkaisun käyttämistä (vrt. tuulivoimayleiskaavat). On tarve keventää aurinkovoimaloiden lupamenettelyä mahdollistamalla osayleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena, jolloin aurinkovoimalan sijoittamisen alueidenkäytölliset edellytykset olisi tutkittu jo kaavoitusvaiheessa. Asia on valmistelussa keväällä 2024.

47 Poistetaan pääkaupunki­seudun kuntien yhteinen yleiskaava

Mahdollisuus laatia yhteinen yleiskaava on syytä säilyttää. Asia on valmistelussa keväällä 2024.

48 Annetaan kunnille oikeus vaikuttaa rakennus­järjestyksellään rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuuteen

Rakentamisluvan luvanvaraisuus selkeytyisi, eikä luvanvaraisuutta tarvitsisi päättää tapauskohtaisesti hankkeen perusteella. Hallinnollinen taakka kevenisi, kun luvanvaraisuudesta ei tarvitse päättää tapauskohtaisesti. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

49 Uudistetaan asetus asuin-, majoitus- ja työtiloista 

Oikeustapauksien perusteella asumiseksi on tulkittu 3-6 kuukauden vuokrasuhteet. Lyhyt­vuokraus tulee määrittää, jotta saadaan rakennus­valvonnoille yhteinen toimintatapa puuttua tarvittaessa kaavanvastaiseen toimintaan. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

Jätehuolto

50 Poistetaan jätehuolto­viranomaiselta jätemaksujen maksuunpanovelvollisuus

Poistetaan jätelaista 81 §:n 1 momentti viranomaisen velvoitteesta määrätä jätelaitoksen laatima jokainen jätemaksu maksuunpantavaksi ja annetaan laissa valtuus jätelaitokselle huolehtia laskutuksesta ja velvoite huolehtia sen oikeellisuudesta taksan mukaisesti. Lisäksi laskutuskäytäntöjä voitaisiin jätelaissa virtaviivaistaa, kuitenkin siten, että viranomainen käsittelee edelleen muistutukset ja mahdolliset valitukset. 

Kunnan jätehuoltoviranomaisen tulee määrätä jokaiselle asiakkaalle kohdennettu jätemaksu maksuunpantavaksi kunnan hyväksymän jätetaksan mukaisesti, vaikka jätelaskun muodostaakin taksan perusteella kunnan jätelaitos. Jätelaskujen tarkistaminen ja niiden hyväksyminen laskutettavaksi on työlästä ja aikaa vievää sekä pienin resurssein hoidettuna haasteellinen tehtävä esimerkiksi loma-aikoina. Viranomaisen viivästys on saattanut johtaa siihen, että jätelaitos ei pysty laskuttamaan asiakkaitaan. 

Alueilla, joissa jätehuollon palvelutehtävät on siirretty jätelain 43 §:n perusteella kunnan tai kuntien jäteyhtiölle, hoitaa yhtiö jätemaksun käytännön laskutuksen asiakasrekisterinsä perusteella. Koska kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, tulee jokainen jäteyhtiön lasku kierrättää viranomaisen kautta, joka tekee niistä hyväksymispäätöksen.

Laskuja ja siten hyväksymispäätöksiä tehdään jokaista kunnan jätehuollon piirissä olevaa kiinteistöä kohden noin 4 kertaa vuodessa (AsOy:lle ja vastaaville lähtee yksi lasku). Pelkästään asuinkiinteistöjä on noin 90 500 osakeyhtiömuotoista, 1 100 000 omakotitaloa ja päälle 500 000 vapaa-ajan asuntoa.

Osa jätelaitoksista lähettää vielä erikseen perusmaksulaskun kerran vuodessa. Muitakin kuntavastuuasiakkuuksia on, joten voidaankin karkeasti arvioida, että laskuja lähtee yli 6 milj. kpl/vuosi. 

51 Kehitetään jätelain siirtorekisteriä 

Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa kunnan jätehuollon valvontaviranomaisen (lähinnä ympäristönsuojeluviranomaisen) valvontatyötä ja siihen liittyvä resurssipulaa. Tarkoituksena olisi kehittää SYKEn ylläpitämää valtakunnallista siirtoasiakirjarekisteriä (SIIRTO-rekisteri) nykyistä laajemmaksi ja velvoittaa (pien)yritykset ilmoittamaan rekisteriin, mikä luvan saanut jätteenkuljettaja ja jätteenkäsittelijä hoitaa ko. yrityksen eri yhdyskuntajätteet. Tällöin valvovan viranomaisen olisi helppo tarkistaa ko. rekisteristä, mitkä yritykset alueellaan ovat asianmukaisesti ilmoittaneet tietonsa ja päästä kiinni siihen, että niillä on asia hoidossa. 

SIIRTO-rekisterin käytön laajentaminen ja mahdollisen siirtoasiakirjan laatimisen velvoitteen laajentaminen yritysten ja muiden julkisten toimijoiden kuin kuntien (kuntavastuun ulkopuolisten) yhdyskuntajätteiden kuljetuksiin voisi olla seurannan ja valvonnan tehostamisen sekä datapohjan parantamisen kannalta hyvä asia. Koska jätehuollon tulee olla maksurahoitteista, tähän tarvittavat varat tulisi periä toki yritysten jätemaksuissa.

52 Siirretään jätteen luokittelun päättymistä koskeva asia valtiolle tai helpotetaan kunnan työtä erillisen pyydettävän asiantuntija­lausunnon myötä

Ympäristölupaviranomainen, joka voi olla joko kunnan tai valtion viranomainen, päättää tapauskohtaisesti jätteeksi luokittelun päättymisestä. Kunnille menettely on osin haasteellinen, sillä tapauksia tulee eteen harvoin. Toisaalta yksinkertaisissa tapauksissa kunnan on perusteltua toimia asiassa yhden luukun viranomaisena.

Kyseisen menettelyn ja tapauskohtaisen päätöksenteon sujuvoittaminen ja yhdenmukaistaminen on tarpeen. Ehdotuksen tarkoituksena on siirtää jätteeksi luokittelun päättymistä koskeva asia valtiolle, jolloin poistetaan luokittelutehtävä kuntien ympäristöviranomaiselta. Vaihtoehtoisesti helpotetaan kunnan työtä siten, että perustettava asiantuntijataho antaa kunnalle pakollisen lausunnon. Asiasta on jo valmistelussa YM:ssä (ympäristönsuojelulaki ja jätelaki). Kuntaliitto kannattaa asiassa tehtyä UTU-työryhmän loppuraportin ehdotuksia. 

Liikenne

53 Mahdollistetaan rakennusten omistajakohtainen tapa toteuttaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoite

Lisätään latauspiste- ja automaatiolakiin (733/2020) vaihtoehtoinen tapa toteuttaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoite latauspisteiden rakentamisesta olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin perustuva latauspisteiden asentamista koskeva velvoite olemassa oleviin ei-asuinrakennuksiin on mahdollista toteuttaa tehokkaammin välttäen turhat kustannukset rakennusten omistajille ja vuokralaisille. Omistajakohtainen velvoite mahdollistaa latauspisteiden rakentamisen tehokkaammin sinne, missä niitä tarvitaan.

54 Asetetaan julkisille hankinta­yksiköille samantasoiset puhtaiden ajoneuvojen vaatimukset ja luovutaan hankintayksikkötasoisesta seuraamisesta

Julkisille hankintayksiköille on asetettu vähimmäistavoitteet puhtaiden ajoneuvojen osuuksille palvelu- ja ajoneuvohankinnoissa. Puhtaiden ajoneuvojen EU-direktiivin kansallisessa toimeenpanossa (Laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista) kuntien tavoitteet on eriytetty maakunnittain ja keskuskaupunkien osalta ja myös ajoneuvokategorioittain. Mallia tulisi yksinkertaistaa ja asettaa vaatimukset kansallisella tasolla. Nykyinen lainsäädäntö on kunnille varsin työläs ja epäselvä. Puhtaiden ajoneuvojen markkinat ovat vasta kehittymässä. Suomen tavoitteiden toteutumista tulisi seurata kansallisesti, eikä hankintayksikkötasolla, kuten nyt tehdään.

55 Luovutaan kuntien velvoitteesta antaa suostumus liikenteenohjauslaitteiden, kuten liikennemerkkien, asettamisesta yksityisille alueille, kuten kiinteistöille ja yksityisteille

Vapautetaan kunnat tästä tieliikennelaissa asetetusta velvoitteesta. Suostumuksen antaminen kuormittaa kuntia. Yksittäiset hakemukset ovat usein työläitä, raja neuvontavelvollisuuden ja suunnittelun välillä hämärtyy. Kunnallisen pysäköinninvalvonnan kohteet tarkistetaan pysäköinninvalvonnan toimesta.  

Ympäristön­­suojelu 

56 Siirretään viimesijainen vastuu pilaantuneiden alueiden selvittämisestä ja puhdistamisesta valtiolle (YSL 133.3 §) ja siirretään öljyvahinkojen jälkitorjunnan vastuu pelastuslaitokselle (HVA) tai valtiolle (Pelastus­laki (379/2011) 40 §, 111 a §)

Vuonna 2009 SYKE:n tekemän selvityksen (Maaperän puhdistamisen toissijainen vastuu- ja rahoitusjärjestelmä 21/2009) mukaan toissijaisen ja viimekätisen vastuun piiriin kuuluvien ja tulevien kohteiden tutkimuksiin arvioitiin kuluvan 20–25 miljoonaa ja kunnostamiseen 0,4–1,2 miljardia euroa vuositasolla. Näistä osa jää kuntien kustannettavaksi viimekätisen vastuun myötä.

Nämä vastuut sopivat huonosti kuntien toimintaan ja ovat kalliita kuntien järjestää. Ko. palvelut voisivat olla kustannustehokkaammin ja rajatuimmin julkisin palveluin järjestettävissä valtion, aluehallinnon tai hyvinvointialueiden toimesta. Hallituksen esitys laiksi öljy- ja muiden kemikaalivahinkojen jälkitoimista on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2025 (JÄLKI-hanke).

57 Siirretään ojitusasiat valtiolle

Vesilain 5:5 §:n mukaiset ojitusriita-asiat ovat usein pääosin kiinteistöoikeudellisia ja rasitteenomaisia riitoja mm. ojan tekemisestä toisen kiinteistölle ja siitä huolehtimisesta. Vastaavia tehtäviä on Maanmittauslaitoksella, joka olisi parempi viranomainen hoitamaan nämä riita-asiat. Tilanteissa, joissa ojitus aiheuttaa vesistön pilaantumista, on vastuu jo nyt pääasiassa valtion viranomaisella. Samoin tilanteet, joissa järjestellään isoimpia ojituksia. Myös metsäojitusten valvonta kuuluu valtion ympäristövalvontaviranomaiselle.

Ojitusasioiden siirto valtion viranomaiselle säästäisi resursseja kunnissa. 

Ympäristö­terveys

58 Poistetaan kunnan ympäristö­lupa­viran­omaiselta velvollisuus pyytää lausuntoa kunnan terveyden­suojelu­viranomaiselta

Kunta on velvollinen pyytämään lausuntoa toiminnan sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja lupaharkinnan kannalta muilta tarpeellisilta tahoilta (Ympäristönsuojelulaki (527/2014).  Automaattinen lausuntojen pyytäminen teettää töitä sekä pyytäjän että antajan puolella ja yhteiskunnan saama hyöty suhteessa käytettyyn resurssiin on vaatimaton.

Terveydensuojeluviranomaiselta vie aikaa perehtyä asiakirjoihin ja usein lausunnon osalta lopputulos on, ettei ole huomautettavaa tai terveydensuojelulainsäädännön perusteella estettä luvan myöntämiselle. Tästä syystä olisi järkevämpää keskittää aika lupa-asiakirjoihin, joiden suhteen ympäristölupaviranomainen katsoo lausunnolle ja viranomaisyhteistyölle olevan tarvetta. Poistetaan ko. velvoite, sillä laissa on jo kirjattuna mahdollisuus pyytää lausunto. 

59 Poistetaan kunnan velvoite määrätä tupakointikielto asunto-osakeyhtiön parvekkeille

Annetaan asunto-osakeyhtiön itse omalla päätöksellään päättää parveketupakointikiellosta, ja poistetaan kunnalta hakemisen velvoite. Muutetaan lainsäädäntöä niin, että enemmistön niin halutessa asuntoyhteisö voi päättää yhtiön olevan savuton ja määrätä kiellon.

Tällä hetkellä taloyhtiö ei voi määrätä huoneistojen tupakointikieltoa. Käytännössä kunnille tupakointikiellon valvominen on hyvin vaikeaa ja lähtökohta on, että kielto on myönnettävä.   

Nykyään asuntoyhteisö voi hakea kunnalta tupakointikiellon määräämistä asuntoyhteisön rakennuksen huoneistoihin kuuluville parvekkeille, huoneistojen käytössä oleviin ulkotiloihin ja huoneistojen sisätiloihin (tupakkalaki). Hakemuksessa tarkoitettujen tilojen haltijoita on kuultava ennen hakemuksen tekemistä. Kunnan on määrättävä tupakointikielto hakemuksessa tarkoitettuihin tiloihin.

60 Poistetaan kunnan terveydensuojeluviranomaisen velvoite tarkastaa solariumlaitteet ja -toiminta

Keskitetään solariumvalvonta kokonaisuudessaan Säteilyturvakeskukselle (STUK). 

Kunnan terveydensuojeluviranomainen tarkastaa solariumit tällä hetkellä terveydensuojelulain mukaisesti, ja toimittaa tarkastuskertomuksen (tai vastaavat tiedot) Säteilyturvakeskukselle. STUK valvoo jo tällä hetkellä solariumlaitteiden ja niiden käytön turvallisuutta.

Solariumpalvelun tarjoajan velvollisuus on varmistaa, että palvelut ovat turvallisia ja että STUK:n määräyksiä noudatetaan. 

61 Väljennetään kananmunapakkaamoiden valvontatehtävän toteuttajan pätevyyttä

Kananmunanpakkaamon valvonnasta on vastuussa virkaeläinlääkäri, jonka pätevyysvaatimuksena on oikeus toimia laillistettuna eläinlääkärinä. EU-asetukset eivät edellytä eläinlääkärin tutkintoa kananmunapakkaamoiden valvonnasta vastaavilta. Kansallisessa lainsäädännössä on edellytetty, että valvonnasta vastaa kunnan virkaeläinlääkäri. Tätä on perusteltu mm. kansallisen salmonellavalvonnan toimivuuden varmistamisella.

Suomessa on korkeatasoinen koulutusjärjestelmä. Monen muunkin koulutuksen omaava henkilö suoriutuisi tehtävästä. Eläinlääkäreistä on pulaa ja heillä on riittävästi tehtäviä, joissa eläinlääkärin pätevyyttä tarvitaan. 
Luovutaan asetetusta eläinlääkärin vaatimuksesta (Vn asetus 312/2015). Elintarvikelain virallisen valvonnan tehtäviä ja muita virallisia toimia suorittavalla henkilöllä on oltava tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai tarvittaessa Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetty pätevyys. Tämä vaatimus riittäisi myös em. tehtäviin.

62 Siirretään eläinsuojelu- ja eläintautivalvonta valtiolle

Nämä tehtävät ovat valtion toimeksiantotehtävänä kunnassa. Kunta laskuttaa valtiota ja valtio korvaa lähes täysimääräisesti kunnille ja laskuttaa asiakasta siltä osin kuin mahdollista.

Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä aluehallintovirastojen eläintauti- ja eläinsuojelutehtävien sijoittuminen selvitetään. Samassa yhteydessä tulee selvittää eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan siirtäminen valtion tehtäväksi. 

Vesihuolto 

63 Luovutaan kunnan velvollisuudesta pyytää lausunto terveyden­suojelu­viranomaiselta, kun halutaan vapauttaa jokin kiinteistö viemäri- ja vesiverkostoon liittymisestä

Poistetaan vesihuoltolaissa määrätystä kunnan ympäristölupaviranomaiselta velvollisuus pyytää lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.

Yksittäisten kiinteistöjen talousvesiverkostoon liittymistä koskevat vapautushakemukset, joissa terveydensuojeluviranomainen arvioi kiinteistön käytössä olevan talousveden laatua ja riittävyyttä. Asiakas itse toimittaa vesinäyteanalyysin tiedot hakemuksen liitteenä. Laboratoriolausunnossa on jo verrattu kiinteistön talousveden laatua asetuksen vaatimuksiin. Näin ollen terveydensuojeluviranomaisen lausunto asiassa ei ole tarpeen. Tässäkin lausuntoa voisi pyytää aina tarvittaessa. Asia on valmistelussa keväällä 2024.

64 Kevennetään vesilaitosten raportointia

Vesilaitosten raportointivelvollisuutta on tarkasteltava vesihuoltolain ja terveydensuojelulain uudistuksissa. Valmistelussa on huomioitava, että velvoitteita tulee myös juomavesi- ja yhdyskuntavesidirektiiveistä. Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

Muut

65 Poistetaan postilaista kunnan rakennus­valvonta­viranomaisen tehtävät postilaatikoiden sijoittamisessa

Rakennusvalvontaviranomaiselle on säädetty erinäisiä tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti liity sen ydintehtäviin, mutta on ajateltu hoidettavan niiden yhteydessä tai lisäksi. Yksi tällainen tehtävä liittyy postilaatikon paikkaan, josta säädetään postilaissa. Rakennusvalvontatoiminta on suuren muutoksen edessä rakentamislain voimaan tulon myötä vuonna 2025. Rakennusvalvonnan lakisääteiset tehtävät tulisi käydä läpi ja arvioida niiden järjestämistarpeet jatkossa.

Postilain mukaan kirjepalveluiden yleispalvelun tarjoaja tai muu postiyritys osoittaa postilaatikon paikan. Postilain 44 §:n 2 momentissa säädetään, että postilaatikon paikkaan tyytymätön asianosainen voi viedä asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi. Yleispalvelun tarjoaja voi hakea rakennusvalvontaviranomaiselta päätöksen postilaatikon paikkaa koskevaan erimielisyyteen, jos postin saaja ei sijoita postilaatikkoaan sen osoittamaan paikkaan mutta ei riitauta asiaa.

Postilaatikon paikan määräämiset ovat usein riitaisia, mikä työllistää rakennusvalvontaviranomaista yksittäisen tapauksen käsittelyssä. Postilaatikoiden paikan määräämisiä voi tulla kunnassa käsiteltäväksi ajoittain lukuisia tilanteessa, jossa esimerkiksi postinjakoon liittyvistä toiminnallisista ja taloudellisista syistä on tarpeen saada postilaatikoiden paikkoja muutetuksi.

66 Luovutaan kuntien todentamisvelvoitteesta liittyen hanhista aiheutuneisiin vahinkoihin

Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen ennalta ehkäisemisestä ja korvaamisesta annetun lain 9 §:ssä viljelysvahinkojen toteaminen ja ar­vioiminen on säädetty kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Viranomainen voi periä toteamisesta ja arvioimisesta maksun, joka on viljelijälle tukikelpoinen. Vahinkojen toteamis- ja arviointitehtävä on työllistävä hanhien muuttoaikana muuttoreittien alueelle sijoittuvissa kunnissa. Tulisi selvittää tehtävän siirtämistä pois kunnalta.