Hallintoon, päätöksentekoon, tietohallintoon ja tietosuojaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali: 35–55 miljoonaa €/vuosi.

Hallinto ja päätöksenteko

70 Poistetaan kuntalain kuntastrategian sisältöä koskeva listaus

Kuntalaissa on kirjattu kunnille velvoite tiettyjen teemojen huomioimisesta strategiassa, minkä tavoitteena on mahdollistaa muiden suunnitelmavelvoitteiden keventäminen näiden teemojen osalta. Tämä tavoite ei ole toteutunut, eli suunnitelmavelvoitteet eivät ole vähentyneet, päin­vastoin ne ovat lisääntyneet.

Kuntastrategia on kuntien korkein ohjaava asiakirja, jonka sisällöt tulisivat olla kuntien itsehallinnon nojalla niiden itse määritettävissä. Strategiat ovat jo nyt hyvin erilaisia erilaisissa kunnissa. Tämä keventäisi kuntien strategiatyötä ja parantaisi strategista johtamista kunnissa.

71 Pilotoidaan automaattista päätöksentekoa 

Automaattisen päätöksenteon käyttöä tulee lisätä kunnissa pilotointien kautta. Edistetään esimerkiksi koulumatkatuen automaattista päätöksenteon pilottia ja otetaan pilotista opit siitä, miten automaattinen ratkaisumenettely sopii kunnalliseen päätöksentekoon. 

Automaattisen ratkaisumenettelyn osalta kunnilla on ollut haasteita ottaa menettelyn täysi­määräistä hyötyä irti, koska hyödyntämistä rajoittaa hallintolain 53 f § jossa käsitellään automaattisen ratkaisemisen oikeussuojaedellytystä. Sen myötä kunta ei voi ottaa automaattista ­ratkaisumenettelyä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa valitus osoitetaan toiselle viranomaiselle. Tällaisia prosesseja (esim. lupaprosessit ympäristöhallinnossa ja opetuksen ja koulutuksen hallinnonala) kunnissa on paljon. Oikeussuojavaatimus liittyy EU-sääntelyyn. 

Kuntaliitto on toimittanut valtiovarainministeriölle 27.3.2024 materiaalia, jossa on listattu useita kunnan hallinnollisia menettelyitä, joissa on arvioitu automaattisen ratkaisumenettelyn käytön mahdollisuutta kunnallisissa päätöksissä. Tämän aineiston perusteella valtiovarainministeriö on valikoinut pilotointikohteeksi koulumatkatukea koskevan automaattisen päätöksenteon. Kuntien tahtotila automaattisen ratkaisumenettelyn laajempaan käyttöön on ennen kaikkea taloudellinen ja päätöksentekoprosesseja nopeuttava silloin, kun päätöksenteko on määrämuotoista ja sääntöperusteista, eikä siihen liity inhimillistä harkintaa.

Asia on valmistelussa keväällä 2024.

72 Rajataan valituslupa vain asianosaisiin 

Valitusluvan rajaamista kaikissa päätöksissä ei voida pitää tavoiteltavana. Sen sijaan tulisi pohtia, miten valituslupaa voisi rajata erikseen säädetyissä asioissa (esim. työsuhteeseen ottaminen). Tämä edellyttää muutoksenhakusääntelyn uudelleentarkastelemista kuntalain ja hallintolain osalta.

73 Muutetaan kuntalakia siten, että kunnallisvalituksen tekeminen edellyttäisi tyytymättömyyden ilmaisemista

Vastaavaa sääntelyä on siviiliasioissa. Tämä nopeuttaisi täytäntöönpanokelpoiseksi tulemista ja nopeuttaisi prosesseja. Asiaa tulee arvioida huolellisesti huomioiden oikeusturvaan liittyvät näkökohdat.

74 Muutetaan kirjanpitoasetusta

Muutetaan kirjanpitoasetusta siten, että liite­tietona ei tarvitsisi esittää tietoa sellaisista pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan kuuluvista veloista, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua.

75 Kevennetään Valtiokonttorille tapahtuvan talousraportoinnin tietosisältöä 

Valtiokonttorille tapahtuvan talousraportoinnin tietosisältöä tulee karsia siten, että kerätään vain välttämättömiä ja suoraan kirjanpito- sekä raportointijärjestelmistä kohtuullisella tiedon­antorasituksella saatavia tietoja. Poistetaan liikelaitoksen neljännesvuosiraportoinnit ja eriytettyjen liiketoimintojen tuloslaskelmat. 

76 Kevennetään kuntaviestintää koskevaa sääntelyä

Saavutettavuuteen liittyviä vaatimuksia tulee keventää sellaisen “aikasidonnaisen media­sisällön” osalta, joissa on pelkkää videokuvaa, ei ääntä.

77 Siirretään hautaamiseen liittyvä tehtävä kunnalta hyvinvointialueelle tai valtiolle 

Hautaustoimilain mukaan kunnalla on ensisijainen vastuu hautauksista tilanteissa, joissa vainajalla ei ole omaisia tai muita läheisiä. Hautaustoimilakia ei muutettu hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä. Hautaustoimilain mukaiset vastuut ja toimivallat säilyvät kunnassa, riippumatta sosiaalitoimen siirrosta kunnasta hyvinvointialueelle. 

Hautaamiseen ja kuolinpesien hoitoon liittyviä velvoitteita ja tehtäviä on jakaantunut erityislainsäädännössä useille viranomaisille. Hautausavustus on täydentävää toimeentulotukea (toimeentulolaki 7 c §), jonka myöntää hyvinvointialue omaisen tekemästä hakemuksesta.

Jos kuolleella henkilöllä ei ole perillisiä, eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen omaisuutensa menee perintönä valtiolle (perintökaari 5 luku 1 §). Valtiolle meneviä kuolinpesiä hoitaa Valtiokonttori.

78 Poistetaan esimerkinomaiset osallistumisen muodot kuntalaista

Tällä tarkoitetaan kuntalain 22 §:n mukaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kyseessä ei ole velvoittavasta sääntelystä. Annetaan kunnille vapaus itse päättää, millä parhaalla mahdollisella tavalla ne ottavat erilaisia kuntalaisia mukaan päätöksentekoon. Asukkaiden osallistumisen edistämiseksi on olennaisempaa kehittää valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja, jotta turvataan riittävät osallistumisen paikat eri asukasryhmille. 

79 Joustavoitetaan kunnanvaltuuston jäsenten määrää koskevaa sääntelyä

Lisätään kuntalakiin mahdollisuus, että 5 000–10 000 asukkaan kunnassa voisi olla 23 valtuutettua. Arvioidaan myös sitä, miten kuntalaissa voitaisiin nykyisen tarkkoihin valtuutettumääriin pohjautuvasta sääntelystä siirtyä joustavampaan sääntelyyn. Esimerkkinä valtuuston vähimmäis- ja enimmäiskoosta sääntely. 

80 Poistetaan median oikeus saada pyytää tietoja kuntien rekrytoinneista

Kuntien rekrytoinneissa hakemukset tulevat julkiseksi, kun kunta on ne vastaanottanut. Kuntien ylempien virkojen haussa voidaan vaihtoehtoisesti käyttää myös suostumusmenettelyä. Ehdotus tarkoittaisi julkisuuslain muutosta, jolloin hakemusten julkiseksi tulemisesta poikettaisiin esimerkiksi siten, että hakemukset tulisivat julkiseksi esimerkiksi hakuajan päättyessä tai asian käsittelyn päättyessä toimielimessä. Hakemuksia ei voisi kokonaan sulkea julkisuusolettaman ulkopuolelle, mutta julkisuuden alkamisajankohdasta voisi poiketa. 

81 Kumotaan velvoite asettaa vaalien tuloksen sisältävä pöytäkirja valitusosoituksineen ilmoitustaululle

Kuntavaalien tarpeelliset tiedot tulisi julkaista vain kunnan verkkosivuilla.

Kunnan on julkaistava vaalien tulos laittamalla sen sisältävä pöytäkirja valitusosoituksineen kunnan julkisten kuulutusten ilmoitustaululle seitsemän päivän ajaksi (vaalilaki).

Ilmoitustaulumenettelystä ollaan hallinnossa luopumassa. Kunnan tulee kuitenkin vaalilain 95 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan antaa luettelo valtuutetuiksi valituista ja heidän varajäsenistään valtuustolle ja tiedotettava kunnan yleisessä tietoverkossa (Kuntalaki 108 §). 

82 Selkeytetään hallinto­pakko­keinojen kokonaisuutta

Esitetään tehtäväksi uhkasakkolain kokonaisuudistus hallintopakkokeinojen ajantasaistamiseksi ja selkeyttämiseksi.

83 Luovutaan rekisteriotteen tarkistamisesta hankinnoissa

Hankintayksiköiden tulee tarkistaa voittaneelta yritykseltä sen johdon (voi olla yli kymmenen henkilöä) rikosrekisteriotteet (Laki julkisista hankinnoista). Rikosrekisteriotteet tilataan Oikeus­r­ekisterikeskukselta yrityksen työntekijän toimesta, jonka jälkeen paperisia otteita odotetaan 2–3 kk ennen kuin hankintasopimus voidaan allekirjoittaa.

Suomi on yksi ainoista maista, jotka toteuttavat pakollisten poissulkuperusteiden tarkistamisen rikosrekisteriotteiden muodossa. Muut maat pyytävät vakuutuksen johdon henkilöiltä siitä, että rikoksia ei ole. Suomessakin pitäisi siirtyä rekisterioterumbasta vakuutuksen muotoon.

84 Valmistellaan sidosyksikkösääntelyä siten, että se ei kavenna merkittävästi hankintayksiköiden toimintavapautta

Kehitetään sidosyksikkösääntelyä siten, että se ei kavenna merkittävästi hankintayksiköiden toimintavapautta ja kuntien itsemääräämis­oikeutta. Kansallisen sidosyksikkösääntelyn ei tulisi merkittävästi poiketa voimassa olevasta EU-sääntelystä, jotta kaupunkien toimintaedellytyksiä ei kavenneta suhteessa muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.

Sidosyksikössä järjestäminen on hankintadirektiivin mukainen tapa järjestää hankintayksikön toimintaa. Hallitusohjelmakirjaus rajoittaa monella tavalla tätä järjestämisen mallia, ja mm. asettaa suomalaiset kunnat eri asemaan kuin muut eurooppalaiset hankintayksiköt. Kunnan itsehallintoa itse päättää paras tapa tietyn palvelun järjestämiseen ei voida rajoittaa hankintalailla.

Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

85 Muutetaan asukkaan sähköinen asiointi ensisijaiseksi

Nykyisen lainsäädännön mukaan hallinnon asiak­kaan tulee erikseen valita sähköinen asiointi ensisijaiseksi asiointitavaksi. Ehdotetaan, että sähköinen asiointi olisi ensisijainen asiointitapa. Tämä keventäisi kunnan hallinnollista taakkaa ja sujuvoittaisi prosesseja.

Hallitusohjelman mukaisesti siirrytään asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen. Hallituskauden aikana muutetaan lainsäädäntöä siten, että viranomaisen lähettämät tiedoksiannot lähetetään ensisijaisesti sähköisesti. Muutoksella saavutetaan säästöjä ja tehostetaan viranomaismenettelyjä.

Asia on valmistelussa keväällä 2024. 

86 Lisätään sähköistä tiedoksi­antoa ja sähköistä viestin­välitys­palvelua (Suomi.fi-viesti) 

Sähköisen asioinnin edistämiseen ja Suomi.fi-viestit -palvelun käyttöönottoa edistäviin muutoksiin tulisi pyrkiä yhdenmukaisilla lainsäädäntöratkaisuilla eli mahdollisten palvelun käyttöönottoa edistävien muutosten tulisi kohdistua tukipalvelulakiin ja Suomi.fi-viestit -palveluun kokonaisuudessaan. 

Suomi.fi-viestien jatkokehittäminen teknisesti ja toiminnallisesti vastaamaan ensisijaisuuden edellyttämiin tarpeisiin hallinnon tuottavuustavoitteita tukien. Palvelun jatkokehittämistarpeet priorisoidaan yhdessä hallinnon asiakkaiden, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

Muutoksella saavutetaan säästöjä ja tehostetaan viranomaismenettelyjä. Asia on valmistelussa keväällä 2024.

87 Väljennetään työvoimapalvelujen asiakastietojen käyttöä ja tietojärjestelmäpalveluita koskevaa sääntelyä

Voimassa olevaa sääntelyä on tarpeen väljentää (laki työvoimapalvelujen järjestämisestä), jotta kunnat uusina työvoimaviranomaisina voivat saada ja jakaa tietoa sekä kehittää omia ratkaisujaan. Vaihtoehtoisesti sääntelyssä olisi tehtävä selkeä valtion ja kuntien vastuunjako tiedonsaannin ja tietojärjestelmäpalveluiden osalta.

Nykyinen sääntely luo suurta epävarmuutta kuntien toiminnalle ja (digi)palveluiden kehittämiselle sekä kasvattaa kuntien kustannuksia.

Tietosuoja

88 Selkeytetään sääntely-ympäristöä

Tietosuojalainsäädännön tulkintaan ja yhteistyöhön tarvitaan nykyistä kokonaisvaltaisempaa informaatio-ohjausta ja tukea, sekä yhdenmukaista tulkintaa. Tietosuojavaltuutettu ei valvovana viranomaisena vastaa tähän laajasti tunnistettuun tarpeeseen. 

Kunnissa tarvitaan selkeytystä ja yhdenmukaista kansallista tulkintaa seuraavista tietosuoja-asetuksen osa-alueista: 1) rekisterinpitäjän määritelmä, 2) yleinen etu ja suostumus käsittelyperusteina sekä 3) henkilötiedon jatkokäyttö toissijaisiin käyttötarkoituksiin kunnassa. 

Tietosuojan epäselvä sääntely-ympäristö ja laajalti erilaiset tulkinnat tietosuojasta kahlitsevat digikehittämisen potentiaalia hyvin laajasti. Hallitusohjelmaan kirjattu tietosuojavaltuutetun mahdollisuus sakottaa myös julkista sektoria vähentää entisestään riskinottokykyä. Tarvittava ratkaisu on sääntely-ympäristön selkeyttäminen esimerkiksi ennakoivalla informaatio-ohjauksella, joka antaa toimintavarmuutta digikehittäjille. Epäselvyys hidastaa esimerkiksi pilvisiirtymää, kun viranomaisilla on epäselvyyttä, mitä tietoja voidaan siirtää esim. pilvipalveluihin, joissa tietoja voi siirtyä EU:n rajojen ulkopuolelle.  

89 Selkeytetään pelisääntöjä henkilötiedon toissijaisessa käytössä

Tiedon ensisijaisen käyttötarkoituksen lisäksi tulisi saada selkeämmät pelisäännöt henkilö- ja asiakastiedon toissijaisiin käyttömahdollisuuksiin myös muualla kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa (jossa laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä selkeyttää tilannetta). 

Tietosuoja-asetus rajoittaa henkilötiedon käyttöä muuhun tarkoitukseen, kuin mihin se on ensisijaisesti kerätty, mikä kahlitsee ennakoivien palveluiden kehittämistä. Ennakoivat palvelut ovat usein edullisempia, kuin korjaavat palvelut myöhemmässä vaiheessa. 

90 Kehitetään kansallinen ratkaisu suostumustenhallintaan

Suostumustenhallinnan tueksi tarvitaan kansallinen ratkaisu, jotta jokainen viranomainen ei lähde rakentamaan omaa menetelmää suostumustenhallintaan. Tämä on valtava kansallinen kulu, jos jokainen hyvinvointialue, kunnat ja virastot ratkaisevat asiaa itse, kuten nyt tapahtuu. 

Myös omadata (mydata) hallintaa tulisi kehittää kansallisesti, koska pistemäiset ratkaisut ovat kalliita ja voivat perustua erilaisiin tulkintoihin, mikä ei ole kansalaisen etu eikä tue yhdenvertaisuutta.  

Perustieto­varantojen käyttö ja kuntien raportointi­velvoitteet 

91 Poistetaan kuntien säilytys- ja arkistointivelvoitteet, mikäli keskitetty velvoite kuuluu toiselle viranomaiselle

Kuntien arkistointivelvoitteista tulisi luopua siltä osin, kun sama tieto kerätään keskitetysti toiselle viranomaiselle, esim. Valtiokonttoriin tai Tilastokeskukseen. Arkistointivelvoite tulisi olla vain yhdellä taholla, eli keskitetyn tietovarannon ylläpidosta vastaavalla taholla. 

Eri viranomaisilla on myös erilaisia tulkintoja siitä, miten laajasti kunnat ovat oikeutettuja hyödyntämään heidän tarjoamiaan perustietovarantoja, kuten tulorekisteriä. Viranomaisrekistereitä ei myöskään kehitetä kuntien tarpeita kuunnellen ja rekisterien potentiaali ei tule täysimittaisesti hyödynnettyä yhteiskunnassa.

Perustietovarannot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä datavarantoja, joiden käyttöä voisi tehostaa kansallisesti laajentamalla käyttöoikeuksia esimerkiksi kuntiin.

Alihyödynnetty data on yhteiskunnalle kalleinta mahdollista dataa. Perustietovarantojen ja perusrekisterin laajemman ja vaikuttavamman käytön mahdollistamiseksi tulisi laatia yhdenmukaiset pelisäännöt koko yhteiskuntaan, mikä mahdollistaisi mahdollisimman laajan datan hyödyntämisen mahdollisuudet kaikessa viranomaistoiminnassa, myös kunnille. Samassa tulisi säädellä myös mahdollisista datan käytön rajoituksista, esimerkiksi kyberturvallisuuden näkökulmasta (esim. osan paikkatietojen osalta). 

Nykyisellä tavalla siilomaisesti johdetut raportointivelvoitteet aiheuttavat kunnille merkittävää hallinnollista ja digitaalista taakkaa, kun järjestelmiä ja rajapintoja täytyy ylläpitää ja päivittää ja kulut tulevat näistä päivityksistä myös kunnille. Esimerkiksi uusien tilien lisääminen mukaan taloushallinnon neljännesvuosittaiseen raportointiin lisää suoraan sekä hallinnollista taakkaa että tietotekniikkamenoja kunnille ilman mitään yhteiskunnalle tulevia tuottavuushyötyjä. 

92 Kevennetään ja selkeytetään kuntien raportointivelvoite eri hallinnon aloilla 

Kuntien raportointivelvoitteiden osalta eri hallinnonalojen tulisi voida kerätä vain sellaista dataa, jota joku muu viranomainen ei ole jo kerännyt. Tämä edellyttää vahvempaa yhteistyötä valtion viranomaisten kesken. 

Kunnat joutuvat lakisääteisesti raportoimaan paljon tietoa omasta toiminnastaan ja palveluistaan kaikilta toimialoilta useiden eri viranomaisten ylläpitämiin kansallisiin rekistereihin ja tietovarantoihin. Tämä tuottaa hallinnollista työtä ja kustannuksia sekä asettaa vaatimuksia esim. kunnan tietojärjestelmien hankintoihin ja päivitystarpeisiin ja teknisiin vaatimuksiin.

Kunnat ovat myös perustietovarantojen hyödyntäjiä ja joutuvat usein maksamaan datan hyödyntämisestä virastoille, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää julkista dataa. Jokainen viranomainen kehittää perustietovarantojaan ja niiden käyttömahdollisuuksia omista lähtökohdistaan, eikä perustietovarantojen ja perusrekistereiden osalta ole kansallista kehittämisen tiekarttaa, mikä mahdollistaisi kunnille niiden tehokkaamman hyödyntämisen. Viranomaiset voivat myös pyytää raportoimaan päällekkäistä tietoa välittämättä siitä, millaista dataa kunta tuottaa osana omaa palvelutoimintaansa. 

93 Ei toteuteta ostolaskutietojen avaamista koskevaa hallitusohjelman kirjausta

Hallitusohjelmaan kirjattu kuntien ja hyvinvointialueiden uusi velvoite avata ostolaskutiedot tulisi jättää toteuttamatta tällä hallituskaudella vallitsevan taloustilanteen vuoksi ja tästä kunnille koituvien kustannusten vuoksi.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kuntien ja hyvinvointialueiden taloustietojen, kuten ostolaskutietojen julkisuutta parannetaan tekemällä ostolaskutietojen julkistaminen pakolliseksi. Tätä työtä ei ole vielä laajamittaisesti käynnistetty, eikä hankeorganisaatiota eikä tietojärjestelmämuutoksia ole vielä ryhdytty valmistelemaan.