Elinvoima, elinkeinot ja talous -toimialaan ehdotettujen normien keventämisen yhteenlaskettu säästöpotentiaali: 20 miljoonaa €/vuosi.
Kuntien tehtävät työllisyyspalveluissa ja elinvoimapalveluissa laajenee vuoden 2025 alusta. Vuodesta 2025 alkaen toimialan menot ovat noin kaksi miljardia euroa. 

67 Kevennetään pohjoismaista työvoimapalvelumallia

Väljennetään pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaisia velvoitteita. Nykyinen lainsäädäntö ja toimintamalli on liian yksityiskohtainen ja monimutkainen. Se tuottaa kaavamaisia ratkaisuja, on vaikeaselkoinen, tulkinnanvarainen ja asiakkaalle vaikeasti hahmottuva. Sääntely ei tue asiakkaan itseohjautuvuutta ja työvoimapalveluiden resursseista menee edelleen liikaa hallinnollisiin tehtäviin.

Sääntelyä tulee kehittää mahdollistavaan suuntaan, jotta voimavarat saadaan entistä paremmin asiakkaiden työllistymistavoitteen edistämiseen. Palveluja ja palveluprosesseja tulee kehittää entistä asiakaslähtöisemmiksi ja alueelliset sekä paikalliset erityispiirteet tulee ottaa paremmin huomioon. Nykyiset ennalta määritellyt haastatteluajankohdat eivät tue asiakaslähtöisyyttä. Työllisyysviranomaisella pitäisi olla enemmän harkintavaltaa palveluprosessin osalta. 

Määräajoin suoritettavista työnhakukeskusteluista tulee siirtyä asiakaslähtöisempään palveluun. Itsenäiseen työnhakuun kykeneville ja nopeasti sen kautta työllistyville työnhakukeskustelujen lukumäärää ei kannata määritellä. Kannustava rahoitusmalli palkitsee vain työllistymisestä ja ohjaa kuntia kiinnittämään enemmän huomiota niihin työnhakijoihin, jotka tarvitsevat tukea työnhakuunsa, eikä työllistyminen itsenäisen työnhaun avulla olisi todennäköistä. Kannustava rahoitusmalli pitää kyllä huolen siitä, että työnhakukeskusteluja järjestetään asiakaslähtöisesti, oikean tarpeen mukaan.

68 Joustavoitetaan tosiasiallisesti työkyvyttömien velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi

Joustavoitetaan toimeentulotukilain 2 a §:n 1 momentin 5 kohdan työnhaun voimassaolon osalta vaikeimmin työllistettävien osalta (ei tosiasiallista työllistymisen mahdollisuutta), siten, että asiakkaan kanssa yhdessä sovitaan, ettei hänen tarvitse pitää työnhakua voimassa TE­-toimistossa.

Toimeentulotukea hakeva 17–64-vuotias henkilö on velvollinen ilmoittautumaan työnhakijaksi työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (380/2023) tarkoitetulla tavalla. Työttömyysturvalain mukaan puolestaan työttömyysetuuteen on laissa säädetyin edellytyksin oikeus kokoaikatyötä hakevalla työttömällä työnhakijalla. Nyt toimeentulotukea saadakseen ohjataan siis ilmoittautumaan työnhakijaksi (muutamia laissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun ottamatta), vaikkei olisi tosiasiallisesti työkykyinen. Ja jos ei ole työkykyinen, hukataan TE-puolen entistä niukempia resursseja, eikä asiakkaan tilanne parane TE-palveluilla. Asiakas saattaakin tarvita esimerkiksi hyvinvointialueen järjestämiä palveluja tai joskus jopa eläkeratkaisu olisi paras vaihtoehto.

Ehdotus liittyy tosiallisesti työkyvyttömiin asiakkaihin, jotka ovat työttöminä työnhakijoina, vaikka kuuluisivat toisen etuuden piiriin, esimerkiksi työkyvyttömyyden perusteella. Usein nämä henkilöt ovat saaneet enimmäisajan sairauspäivärahaa, mutta oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen ei synny. Tällöin henkilöt hakevat esimerkiksi toimeentulotukea ja työttömyysetuuksia ja heidät ohjataan ilmoittautumaan työnhakijoiksi ja toimeentulo turvataan työttömyysetuudella.

69 Luovutaan 55 vuotta täyttäneiden muutosturvakoulutuksen velvoittavuudesta

55+ -kohderyhmään kuuluvilla irtisanotuilla on subjektiivinen oikeus muutosturvakoulutukseen, mikä on vastoin työvoimapalveluiden yleistä toimintamallia, jossa työnhakijoita ohjataan palveluihin heidän palvelutarpeensa perusteella. 

Muutosturvakoulutuksen toteuttaminen on osoittautunut hallinnollisesti erittäin raskaaksi ja kalliiksi. Se ei täytä julkiselle työvoimapalvelulle asetettavia vaikuttavuusodotuksia eikä vastaa muun palvelutuotannon kustannus-hyötysuhdetta. Toteutetut koulutukset edellyttävät suuria resursseja palveluiden järjestämiseksi ja hallinnoitavaksi. Koulutusten toteutushinnat ovat merkittävästi tavallista koulutushankintaa suurempia.