Kuntaliiton kooste kaupunkien ja kuntien normien keventämisehdotuksista 2024

Normeilla tarkoitetaan valtion asettamaa tarkkaa sääntelyä kunnille ja kaupungeille. Normi on laki, asetus tai sääntö, joka pitää toteuttaa, oli se paikallisesti järkevää tai ei. Usein normi tuo mukanaan erilaista hallintoa ja byrokratiaa, johon pitää käyttää aikaa ja rahaa.

Miksi normi ei paranna maailmaa?

• Normit tasapäistävät toimintaa myös silloin kuin ei tarvitsisi: Helsingin ja Pellon tulee noudattaa samoja normeja, oli se järkevää tai ei. Normit edellyttävät, että arjen toiminta on samanlaista niin Pellossa kuin Helsingissäkin. 
• Normit aiheuttavat päällekkäistä hallinnollista työtä. Yksityiskohtaisten normien mukaan toimiminen sitoo resursseja ja se voi olla pois itse asukkaiden kanssa toimimisesta tai palvelun kehittämisestä. 
• Normit eivät ota huomioon todellisuutta, esim. työvoiman saatavuutta.
• Normien mukaan toimiminen vie aikaa ja ­rahaa, jota voitaisiin käyttää itse toimintaan.
• Normien toteuttamiseen ei varmisteta resursseja, vaan usein samalla rahalla pitää aikaan saada enemmän, koska niin on nyt säädetty – oli se realistista tai ei. 

Maan hallitus kuuli kaupunkeja ja kuntia ja lupasi, että vuonna 2023 alkaneella hallituskaudella kevennetään toimintaa jäykistäviä normeja. Se merkitsee jokaiselle Suomen kaupungille ja kunnalle lisää joustoa toteuttaa asioita paikallisesti parhaalla ­mahdollisella tavalla. 

Mutta mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Kuntaliitto kutsui kaupungit ja kunnat normin­keruuseen. Valtiovarainministeriö keräsi ehdotuksia normien keventämiseksi ja erilaisiksi lakikokeiluiksi 1.12.2023–15.2.2024. 

Keruun tuloksena oli yhteensä 468 normien kevennysideaa ja 57 kokeiluideaa eri sektorilainsäädännön keventämiseksi. Lisäksi esitettiin 178 ideaa VM:n digitalisaation esteitä kartoittavaan kyselyyn.

Kuntaliitto ehdottaa keskusteluun yhteensä 93 norminkevennystä kunnan eri toimialoilta. Tässä julkaisussa esiin nostettujen norminkevennysten toteuttamisella saavutettaisiin väljyyttä palvelujen tuottamiseen ja taloudellisia säästöjä sekä helpotettaisiin hallinnollista työtä ja osaavan työvoiman saatavuutta.

Tähän julkaisuun norminkevennysehdotukset on jaoteltu toimialoittain. Jokaiselle toimialalle on arvioitu säästöpotentiaalin yhteismäärä. Toimialoittaiset norminpurkuehdotukset on jaoteltu laskevaan järjestykseen säästöpotentiaalin mukaan siten, että listan alussa ovat ne normit, joiden purkaminen mahdollistaa kunnissa eniten säästöjä. 

Kaikki kunnista tulleet ehdotukset on syytä arvioida huolella, ja Kuntaliitto on tässä työssä mielellään aktiivinen kumppani. Tässä julkaisussa kuntien norminkevennysehdotuksia on jalostettu ja yhdistelty.

Osa ehdotuksista voidaan toteuttaa suoraan lainsäädännön keventämisellä, joustavoittamisella tai purkamisella. Joitakin ehdotuksia voidaan testata lakikokeilujen kautta. 

Esitettyjen norminpurkuehdotusten menosäästöpotentiaali yhteensä on yli 200 miljoonaa euroa. Toimialojen listauksen yhteydessä esitettyjen kuntien menotietojen lähteenä ovat Valtiokonttorin keräämät kuntien tilinpäätöstiedot vuodelta 2022. 

Julkaisua on päivitetty marraskuussa 2024.