Jokaisella lapsella Suomessa on lain mukaan oikeus varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi, riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Siitä syystä suomenkielisen kunnan asukkaan tulisi ilmoittaa tarpeestaan saada ruotsinkielistä opetusta kunnan sivistysvastaaville. Kunnan velvollisuus on tällöin järjestää opetus, joko omana kunnallisena palveluna tai yhteistyössä jonkun muun opetuksen järjestäjän kanssa. 

Mikäli haluaisitte suomenkielisessä kunnassa toteuttaa ruotsinkielisen koulupolun, voitte aktivoitua samalla tavalla kuin Lahdessa tehtiin. Voitte toimia esimerkiksi näin:

1.   Löydä samanhenkisiä ihmisiä

Kerätkää yhteen kaikki vanhemmat, jotka toivovat ruotsinkielistä toimintaa lapsilleen. Pohtikaa, millaista toimintaa pystytte itse järjestämään, esimerkiksi perhekahviloita kyllästettyinä saduilla, lauluilla, askartelulla ja leikillä lapsille, antaen samalla aikuisille seurustelumahdollisuuden. On tärkeää, että toiminta tuntuu kaikista mielekkäältä. 

2. Aloita pienesti

Aloittakaa lapsitoiminta aatteellisesti tiloissa, jotka eivät peri vuokraa, esimerkiksi kirjastossa, leikkipuistossa tai seurakuntatalossa. Jakakaa vastuu tapahtumien järjestelyistä ja sopikaa tapaamisista hyvissä ajoin.

3. Lisää näkyvyyttä

Markkinoikaa ruotsinkielistä toimintaa keskeisillä ilmoitustauluilla (kirjasto, äitiys- ja lastenneuvola jne.) ja sosiaalisessa mediassa.

Omat sivut sosiaalisessa mediassa on helppo jakaa esimerkiksi isompiin, paikallisiin Facebook-ryhmiin.

Voitte myös kääntyä paikallismedian puoleen ja pyytää näkyvyyttä toiminnallenne.

Suomenruotsalaisten perinteiden, kuten ruotsalaisuuden päivän ja Lucian päivän yhteydessä, media (paikallislehdet. -radio ja -tv) huomioivat mielellään ruotsinkielisyyttä. Hyödynnä tämä kiinnostus! Kaikkien kiinnostuneiden tavoittaminen vie aikaa, mutta älä anna periksi. 

4. Perusta yhdistys

Jotta voi hakea taloudellista tukea toiminnalle, on oltava rekisteröity yhdistys. Patentti- ja rekisterihallituksen verkkosivuilla (www.prh.fi) löytyy tietoa, miten perustaa yhdistys.

Svenska folkskolans vänner -säätiöllä (SFV) on myös verkkosivut, joilla on paljon hyödyllistä yhdistystietoa (www.foreningsresursen.fi). Sitä kautta voi myös esittää kysymyksiä asiantuntijalle.

5. Hanki rahoitus

Kun yhdistys on perustettu, voitte vastaanottaa taloudellista tukea, esimerkiksi tilavuokriin, ohjaajia, materiaalia tai kulttuurivierailuja varten. 

Kunnallinen toiminta-avustus

Omalta kunnalta on mahdollista hakea avustusta yhdistystoimintaa varten. Avustushakemus jätetään yleensä sille lautakunnalle, joka vastaa siitä alueesta, jota hakemus koskee, esimerkiksi hyvinvointi- ja vapaa-ajan lautakunta tai sivistyslautakunta. Eri kunnilla on eri käytänteet. 

Avustukset säätiöiltä ja rahastoilta

Suomessa on useita säätiöitä, joiden tehtävänä on tukea ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa. Nämä löytyvät sivustolta www.fyrk.fi. Sieltä löytyvät myös hakuajat ja linkit hakemussivustoille. Lapsiin, opetukseen ja kulttuuriin liittyvissä hakemuksissa kannattaa tutustua seuraaviin säätiöihin ja rahastoihin: 

• Konstsamfundet
• Lisi Wahls stiftelse
• Pro Juventute Nostra
• Svenska folkskolans vänner
• Svenska kulturfonden
• Stiftelsen Brita Maria Renlunds minne

Valtion avustus

On mahdollista, mutta ei kovin helppoa, saada valtion avustusta yhdistyksen toimintaan. Lisätietoa löytyy eri ministeriöiden verkkosivuilta. 

Rahankeräykset

Järjestämällä eri tilaisuuksia (esimerkiksi kirpputoreja, kahvilatoimintaa, yhteislaulua ja juhlia), yhdistys voi kerätä varoja toimintaansa.

Myös sponsoreita voi hankkia, arpajaisia järjestää tai kerätä rahaa internetin välityksellä. On viisasta tutustua rahankeräykseen liittyviin sääntöihin.

Föreningsresursenin sivustolla (www.foreningsresursen.fi) on perusteellisesti kerrottu, mitkä säännöt pätevät.

6.    Perusta yksityinen varhaiskasvatustoiminta

Rekisteröity yhdistys voi ylläpitää yksityistä varhaiskasvatustoiminta. Siksi ensimmäinen askel kohti ruotsinkielistä koulupolkua voi alkaa siitä. 

Kunta ja Aluehallintovirasto antavat neuvoja ja ohjausta varhaiskasvatuksen palvelujen suunnittelussa. Aluehallintoviraston verkkosivuilta löytyy tietoa, miten yksityinen varhaiskasvatustoiminta perustetaan. On myös mahdollista ottaa yhteyttä asiasta vastaaviin henkilöihin ja keskustella heidän kanssaan toimintaperiaatteista. 

Katso myös varhaiskasvatuslain 9 luku sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetus varhaiskasvatuksen yksityisen palveluntuottajan lupa- ja ilmoitusmenettelyn liitteistä.

Ottakaa yhteyttä kotikuntaan hyvissä ajoin, ennen kuin toiminta käynnistetään. Koska kunnalla on velvollisuus järjestää ruotsinkielistä varhaiskasvatusta tarpeen vaatiessa, on kunnan myös osallistuttava toiminnan kuluihin. Selvittäkää maksaako kotikuntanne maksaa aloitustukea toiminnan käynnistämiseen. On myös mahdollista hakea avustusta yksityisen varhaiskasvatuspalvelun käynnistämiseen (katso kohta 5). 

Yksityisen varhaiskasvatuspalvelun käynnistämiseen tarvitaan:

1. taloudellisia resursseja
2. tilat
3. piha ulkoilua varten
4. henkilökuntaa
5. suunnitelmia ja lupia

Yksityisen varhaiskasvatuksen eri muotoja

• Avoin varhaiskasvatus, eli säännöllinen kerhotoiminta.
• Perhepäivähoito, jossa yksi hoitaja ja neljä lasta kotiympäristössä. Ryhmää voi kasvattaa yhdellä esikoululaisella tai koululaisella.
• Ryhmäperhepäivähoito, jossa 2–3 hoitajaa ja enimmillään 12 lasta. Ryhmää voi kasvattaa kahdella esikoululaisella tai koululaisella.
• Päiväkoti, jossa yli 12 lasta ja seuraava henkilöstömitoitus:
  • 1 kasvattaja/4 alle 3-vuotiasta lasta ja enintään 12 lasta/ryhmä
  • 1 kasvattaja/7 yli 3-vuotiasta lasta kokopäivähoidossa (yli 5 tuntia/päivä) ja enintään 21 lasta samassa ryhmässä.
  • 1 kasvattaja/13 yli 3-vuotiasta lasta osapäivähoidossa (alle 5 tuntia/päivä). 

Henkilökunnan pätevyys

Henkilökunnan pätevyysvaatimukset vaihtelevat riippuen varhaiskasvatuksen muodosta. Varhaiskasvatuslain 7 luvussa kuvaillaan henkilöstömitoitus, henkilökunnan koostumus ja koulutus. 

Henkilökunnan työehtosopimukset

Varhaiskasvatuksen henkilökuntaan sovelletaan tehtävistä ja henkilökunnan pätevyydestä riippuen joko OVTESia tai KVTESia. KT:n (Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat) verkkosivuilta löytyy molemmat sopimuskirjat. Tästä löydät Yksityisen sosiaalipalvelualan tes.

Yhdistys työnantajana

Kun yhdistyksestä tulee varhaiskasvatuksen henkilökunnan työnantaja, on tärkeää, että yhdistyksen hallitus tuntee velvollisuutensa. Föreningsresursenin sivuilla löytyy hyödyllistä tietoa yhdistyksestä työnantajana. 

7.   Viestitä ja vaikuta

On tärkeää, että kunnan sivistyksen vastuuhenkilöinä toimivat virkamiehet ja kunnallispoliitikot ovat tietoisia toiveistanne liittyen kunnalliseen ruotsinkieliseen opetukseen. Mitä valmiimpia ehdotuksia teillä on, sen helpompi päättäjien on tehdä myönteinen päätös.

Kuntalaisena on kuntalain 23 §:n mukaan oikeus tehdä kuntalaisaloite. Oikeusministeriö ylläpitää sivustoa kuntalaisaloite.fi. Sieltä löytyy selkeää tietoa siitä, miten kuntalaisaloite tehdään.

Vielä tärkeämpää on ottaa yhteyttä sivistysjohtajaan sekä siihen kunnan lautakuntaan, joka vastaa opetuksesta. Kaikkien luottamustoimiin valittujen poliitikkojen yhteystiedot löytyvät kunnan verkkosivuilta. Lähetä sähköpostia, soita tai pyydä tapaamista. 

8.   Suunnittele koko koulupolku

 
Lasten lukumäärä ruotsinkielisessä opetuksessa tulee todennäköisesti olemaan pieni alkuvaiheessa. Jotta koulupolku olisi toimiva ja houkutteleva, on tärkeää suunnitella ja osoittaa, miten polku jatkuu varhaiskasvatuksesta aina perusopetuksen 9. luokalle, sekä mitkä mahdollisuudet oppilailla on jatkaa toisen asteen opintoja ruotsiksi.

Mikäli lähikunnan kunnallisen tai yksityisen opetuksen kanssa on mahdollista tehdä yhteistyötä, se on syytä selvittää. Usein yhteistyö tekee opetuksesta laadukkaampaa. 

Ruotsinkielinen koulupolku voi parhaiten, jos päiväkoti, esikoulu ja koulu sijaitsevat lähellä toisiaan, mielellään saman katon alla. Se mahdollistaa sujuvat ratkaisut toteutettaessa 6-vuotiaiden täydentävää varhaiskasvatusta ja koululaisten iltapäiväkerhotoimintaa. Samalla se helpottaa perheiden arkea, lisää toiminnan synergiaa ja antaa ruotsinkieliselle vaihtoehdolle enemmän näkyvyyttä. 

9.   Ehdota tiloja

On oleellista, että ruotsinkielinen opetus sijoitetaan keskeiseen paikkaan, koska oppilaat oletettavasti asuvat ympäri kuntaa, ehkä jopa naapurikunnissa. Pohtikaa sopivia tiloja keskeisellä sijainnilla, joita voitte ehdottaa päättäjille, esimerkiksi alas ajettu koulu, jonne sekä päiväkoti että koulu mahtuisivat. Samoja tiloja voisi sitten käyttää ruotsinkieliseen vapaa-ajan toimintaan koulupäivän päätyttyä – eli tilat toimisivat eräänlaisena ”ruotsinkielisenä huoneena”, niin sanottuna ruotsinkielisenä monitoimitalona. 

10.   Ilmoita lapset ruotsinkieliseen esiopetukseen

Kuntien tulee perusopetuslain mukaan järjestää esiopetusta kaikille kunnan lapsille. Kunnissa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on järjestettävä molempien kieliryhmien opetus erikseen. Kunnan sivistyksen vastuuhenkilöiden onkin tärkeä olla tietoisia ruotsinkielisen esiopetuksen tarpeesta hyvissä ajoin, ennen kuin se on ajankohtaista. Ole yhteydessä kotikuntaasi ja ilmoita lapset ruotsinkieliseen esiopetukseen.  

Esiopetuksesta

Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna on kaikkien lasten osallistuttava esiopetukseen vähintään 700 tuntia/vuosi, eli 4 tuntia päivässä. Esiopetusta koskevat määräykset löytyvät perusopetuslaista. Kunta voi myös ostaa esiopetuksen esimerkiksi yksityiseltä päiväkodilta. Myös yksityiset perusopetuksen järjestäjät ja valtion oppilaitokset voivat järjestää esiopetusta, kun ne ovat saaneet siihen luvan. Esiopetus järjestetään päiväkodissa, koulussa tai muussa sopivassa paikassa.

Esiopetus on osallistujille ilmaista ja heillä on oikeus ilmaiseen kuljetukseen tai avustukseen, mikäli matka on pitempi kuin viisi kilometriä tai jos matka on lapselle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Esiopetuksen lisäksi lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen, joka pyritään järjestämään samassa paikassa kuin esiopetus. Varhaiskasvatus on maksullista.

Perusopetuslain mukaan, Opetushallitus valmistelee ja säätää esiopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet. Perusteet asettavat tavoitteet esiopetukselle, ohjaavat toiminnan sisällön suunnittelua ja toimivat pohjana paikallisille opetussuunnitelmille. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet löytyvät Opetushallituksen verkkosivuilta (oph.fi) 

Opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan, esiopetusryhmä saa koostua korkeintaan 13 lapsesta, tai 20 lapsesta, jos opettajan lisäksi ryhmässä on toinen, koulutettu aikuinen. Pätevyys opettaa esiopetuksessa löytyy pääasiassa luokanopettajilta ja henkilöiltä, jotka ovat suorittaneet lastentarhanopettajan tutkinnon. 

Valtio osallistuu esiopetuksen kustannuksiin maksamalla opetuksen järjestäjälle valtionosuutta, kunnan peruspalvelujen valtionosuuden lain mukaan.

11.    Järjestä yksityistä esiopetusta

Kunta voi ostaa esiopetusta yksityiseltä päiväkodilta, jolloin kunta vastaa siitä, että esiopetus toteutetaan lakien ja määräysten mukaisesti. On siis mahdollista, että yksityinen, ruotsinkielinen päiväkoti järjestää yksityistä esiopetusta. Ota yhteyttä kotikuntasi henkilöön, joka vastaa esiopetuksesta ja sopikaa menettelytavasta.

12.    Ilmoita lapsi perusopetukseen

Kunnilla on lain määräämä velvollisuus järjestää perusopetusta kaikille oppivelvollisuusiässä oleville lapsille, jotka asuvat kunnassa. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten.

Kunnan sivistyksen vastuuhenkilöiden onkin tärkeä olla tietoisia ruotsinkielisen perusopetuksen tarpeesta. Ota yhteyttä sivistysjohtajaan hyvissä ajoin, ennen kuin ruotsinkielisen koulun aloittaminen on ajankohtaista. Ilmoita lapset ruotsinkieliselle ensimmäiselle luokalle. 

13. Perusta ruotsinkielinen koulu

Yksityinen koulu

On mahdollista, mutta ei kovin helppoa perustaa yksityinen koulu Suomessa. Siihen tarvitaan valtioneuvoston päätös ja kunnan lupa, taloudellisia ja ammatillisia resursseja. Lisätietoja siitä, miten yksityisen koulun perustaminen onnistuu, antaa Yksityiskoulujen Liitto ry. 

Kunnallinen peruskoulu

Kunnalla on velvollisuus järjestää perusopetusta alueensa lapsille ja kunta toimii yleensä itse opetuksen järjestäjänä. Kunta, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita, on velvollinen järjestämään perusopetuksen ja esiopetuksen erikseen kumpaakin kieliryhmää varten. (Perusopetuslaki 4 §).

Ota yhteyttä kunnan sivistysvastaaviin ja niihin poliittisiin elimiin kunnassa, jotka vastaavat kouluasioista, esimerkiksi sivistyslautakuntaan ja vaadi ruotsinkielistä perusopetusta kunnassa. Mitä valmiimpia suunnitelmia on olemassa, sitä helpompi päättäjien on käsitellä asiaa. Esittele ennuste oppilasmäärästä, ehdota sopivia tiloja, henkilökuntaa, mahdollisia yhteistyökumppaneita jne. Kielisaarekkeet ovat osoittaneet toimivansa parhaiten, kun ruotsinkielinen opetus keskitetään samoihin tai lähellä toisiaan sijaitseviin tiloihin (vertaa esimerkiksi Tamperetta, Hyvinkäätä, Keravaa).

Siksi teidän tulee ehdottaa tiloja, jonne koko ruotsinkielinen opetus mahtuu, tai tiloja, jotka sijaitsevat lähellä varhaiskasvatusta. Näiden tilojen tulisi mieluiten sijaita keskeisellä paikalla ja hyvien liikenneyhteyksien päässä, koska ruotsinkieliset oppilaat asuvat eri puolilla kuntaa, ehkä myös naapurikunnissa.

Suunnitelmien tulisi ottaa huomioon, että koulupolku muuttuu jatkuvasti usean vuoden ajan. Oppilasmäärä kasvaa, uusia aineita opetetaan, oppilaat tarvitsevat erityisopetuspalveluita, ja kuuden vuoden jälkeen ensimmäiset oppilaat tarvitsevat ruotsinkielistä yläkouluopetusta. Muun muassa nämä tosiasiat on hyvä muistaa lisätä suunnitelmiin heti alusta lähtien. Mikäli alueelta löytyy ruotsinkielistä koulua, on hyvä selvittää mahdollisuudet yhteistyöhön.

Peruskoulun ohjausasiakirjat

• Perusopetuslaki ohjaa perusopetuksen muodostamista Suomessa. 

• Opetushallituksen laatimat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet määrittelevät opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt.

• Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteella opetuksen järjestäjä (kunta) laatii yksityiskohtaisen, paikallisen opetussuunnitelman, toisin sanoen, ruotsinkielisellä peruskoululla on ruotsinkielinen, paikallinen opetussuunnitelma.

Koulukuljetukset

Oppilailla on oikeus ilmaiseen kuljetukseen tai avustukseen, mikäli matka on pitempi kuin viisi kilometriä tai jos matka on oppilaalle liian vaikea, rasittava tai vaarallinen. Kunta voi myös päättää laajemmista eduista kuin laissa on määrätty, esimerkiksi ilmainen koulukuljetus myös lyhyemmille koulumatkoille.

Taloudellinen tuki

Koska kunnille tulee kalliiksi perustaa kouluja pienillä oppilasmäärillä, saatetaan kehityksen vauhdittamiseksi tarvita taloudellista tukea. Silloin on mahdollista kääntyä säätiöiden ja rahastojen puoleen, joiden tarkoituksena on tukea ruotsinkielistä opetusta Suomessa (katso kohta 5), ja hakea avustusta. Voi olla viisasta keskustella kyseessä olevien säätiöiden ja rahastojen asiamiesten kanssa ennen hakemuksen lähettämistä. 

14. Tarjoa ruotsinkielistä aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa

Kunnilla ei ole velvollisuutta järjestää aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa, mutta 98 % kunnista tekee niin. Ne voivat järjestää toiminnan itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostopalveluna. Rekisteröidyn yhdistyksen on siis mahdollista tarjota aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa. Saadaksesi lisätietoja, ole yhteydessä kuntasi henkilöön, joka vastaa aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnasta. Kunnat ovat perusopetuslain mukaan oikeutettuja valtionosuuteen järjestäessään aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa.

Aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnasta

Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta on ensi sijassa tarkoitettu oppilaille luokilla 1–2. Toiminnan laajuus on 3–4 h/päivä sekä välipalatarjoilu. Toiminta järjestetään koulupäivän yhteydessä, tavallisesti klo 7.00 ja 17.00 välillä.

Kunta päättää aamu- ja iltapäiväkerhon maksusta sekä miten hakemus tehdään. Mikäli oppilaalla on oikeus koulukyytiin, se pätee myös aamu- ja iltapäiväkerhon kyyteihin.

Asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista on määräyksiä henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista. 

15. Ota yhteyttä suomenruotsalaisiin opetusalan toimijoihin

Vaikka ruotsinkielinen opetus olisikin pientä omassa kunnassasi, et ole yksin. Suomessa on paljon toimijoita, joiden tehtävänä on tukea ruotsinkielistä opetusta. Ole rohkeasti heihin yhteydessä! Sitä kautta tulet osaksi suomenruotsalaista opetusyhteisöä, jolla on paljon annettavaa kielisaarekkeellesi. Yhteystiedot näihin toimijoihin.

16. Tee yhteistyötä ja tukekaa toisianne

Kielisaarekkeella yhteistyö on ratkaisevassa asemassa toiminnan menestyksen kannalta.  

Opetus

Varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat kokonaisuuden, jossa kaikki osat ovat riippuvaisia toisistaan. Siksi on tärkeää tehdä koko ruotsinkielinen koulupolku näkyväksi, jotta ne perheet, jotka osallistuvat varhaiskasvatukseen, ovat tietoisia ja valitsevat ruotsinkielisen perusopetuksen. Arjessa voi olla kyse siitä, että päiväkoti ja koulu vierailevat toistensa luona säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Hyvissä ajoin ennen siirtymävaiheita (päiväkoti – esikoulu –alakoulu – yläkoulu – toinen aste), lasten tulisi tutustua seuraavaan asteeseen, esimerkiksi valmistavan kerhotoiminnan avulla. Samalla tavalla vanhempien tulisi olla osallisia koulupolussa ja saada kaikki tieto hyvissä ajoin. Jokainen siirtymävaihe sisältää mahdollisuuden tehdä valinta, jota ruotsinkielisen toiminnan tulisi vaalia.

Ruotsinkielinen vapaa-ajan tarjonta

Kielisaarekkeella voi olla järkevää, jos päiväkodilla ja koululla on yhteinen vanhempainyhdistys ja isompia juhlia ja tapahtumia vietetään yhdessä. Se tuo synergiaa ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mikäli paikkakunnalla toimii useita yhdistyksiä, jotka työskentelevät ruotsinkielisyyden puolesta, on tärkeää suunnitella yhteistyö siten, että ruotsinkielisen kulttuurin ja vapaa-ajan tarjonta on niin laajaa kuin mahdollista. Sopikaa suunnittelukokous hyvissä ajoin ennen kauden aloitusta, tehkää yhteinen tapahtumakalenteri ja luokaa yhteisiä tiedotuskanavia, joilla kaikkea ruotsinkielistä toimintaa markkinoidaan. Mikäli mahdollista, palkatkaa esim. muutamaksi viikkotunniksi toiminnanjohtaja, joka huolehtii ruotsinkielisestä vapaa-ajan tarjonnasta. 

Ruotsinkielinen huone

Useimmissa kunnissa monitoimitalo on tuttu ilmiö. Siksi varmasti löytyisikin ymmärrystä ”ruotsin kielen ja kulttuurin monitoimitalon” tarpeelle, toisin sanoen tiloille, jotka iltaisin ja viikonloppuisin olisivat yhdistys-, kerho- ym. ruotsinkielisen toiminnan käytettävissä. Esimerkiksi Hyvinkäällä ja Lahdessa on olemassa tämäntyyppinen monitoimitalo, jota kutsutaan Svenska gårdeniksi (katso sivu XX). Samoissa tiloissa, joissa päiväkoti ja koulu päivisin toimivat, järjestetään iltaisin muuta toimintaa. Tämä tukee yhteisöllisyyttä ja lisää viihtyvyyttä. Keskustelkaa kiinteistöistä vastaavien kanssa siitä, millaisia mahdollisuuksia olisi luoda ”ruotsinkielinen huone” ruotsinkielisen opetuksen yhteyteen. Voitte myös hakea avustusta rahastoilta ja säätiöiltä, joiden tarkoituksena on tukea tämäntyyppistä toimintaa (katso fyrk.fi). Keskustele mielellään kyseisten säätiöiden ja rahastojen asiamiesten kanssa ennen hakemuksen lähettämistä. 

Tarjoa ruotsinkielisyyttä

Kaikkialla Suomessa on henkilöitä, yhdistyksiä, yrityksiä, joilla eri syistä löytyy kiinnostusta ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan. Kutsumalla ulkopuolisia vieraita tapahtumiinne, esimerkiksi Lucia-juhlintaan, voitte vangita tämän mielenkiinnon. Myös ruotsinkieliset satutuokiot kirjastoissa, teatteriesitykset, luennot jne., voivat kiinnostaa uusia henkilöitä. On helpompi osallistua julkiseen tapahtumaan kuin saapua ”yhdistyskokoukseen”. Kaikissa suomenkielisissä kouluissa on myös opettajia, jotka opettavat ruotsia. Tiedota heitä toiminnastanne! Heillä on usein palava mielenkiinto ruotsin kieltä ja kulttuuria kohtaan. Jos paikkakunnallanne on Pohjola-Norden -yhdistys tai vastaava pohjoismainen toiminta, teillä on todennäköisesti paljon yhteistä. Olkaa yhteydessä heihin. Tiedottakaa ja markkinoikaa ruotsinkielisiä tapahtumianne aktiivisesti. Mitä enemmän teitä on pitämässä kielisaarekettanne elinvoimaisena, sitä paremmin onnistutte sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, edistäessänne ruotsin kieltä ja kulttuuria Suomessa.

17. Bjud på det svenska

Överallt i Finland finns det personer, föreningar, firmor med mera som av olika orsaker har intresse för det svenska. Genom att bjuda in utomstående till era evenemang, t ex lucia-firandet så kan ni fånga upp detta intresse. Även svenskspråkiga sagostunder på biblioteket, teaterföreställningar, föreläsningar osv kan intressera nya personer. Det är lättare att delta i ett offentligt program än att komma till ett ’föreningsmöte’.

I alla finskspråkiga skolor finns det också lärare som undervisar i svenska språket. Informera dem om er verksamhet! De brinner oftast för det svenska.

Om det på er ort finns en Pohjola-Norden förening eller annan nordisk verksamhet så har ni förmodligen mycket gemensamt. Var i kontakt med dem. Informera och marknadsför era svenskspråkiga evenemang aktivt.

Ju fler ni är som hjälps åt att hålla språkön levande, desto större framgång når ni både lokalt och när det gäller att främja svenskan i Finland.

18. Tarjoa kielikylpyä varhaiskasvatuksessa

Ruotsinkielistä varhaiskasvatusta voi myös tarjota suomen- tai muunkielisille lapsille. Sitä kutsutaan kielikylvyksi ja perustuu siihen, että lapsi oppii ruotsia näkemällä, kuulemalla ja käyttämällä kieltä arkisissa tilanteissa. Kielikylpy on menestyksekäs kielen oppimisen menetelmä ja kiinnostus sitä kohtaan Suomessa on suurta – todennäköisesti myös teidän kunnassanne. Siitä syystä voisi olla järkevää perustaa kielikylpyryhmä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen yhteyteen. Siten useampi kuntalainen tulee osalliseksi ruotsinkielisestä koulupolusta, millä on useita, positiivisia seurauksia.

On mahdollista hakea ”valtionavustusta kaksikielisen opetuksen laajentamiseen”, hakuaika on vuosittain maaliskuussa. Avustuksia voi myös hakea säätiöiltä ja rahastoilta, jota tukevat ruotsinkielistä kielikylpyä. Lisätietoa kielikylvystä voi lukea osoitteessa abo.fi/sprakresurs.

19. Ota yhteyttä Kielisaareke-hankkeeseen, niin autamme eteenpäin

Kuntaliiton kielisaareketoiminta keskittyy ajalla 1.8.2021 - 31.7.2023 tukemaan ja kehittämään kielisaarekkeita, sekä lisäämään niiden näkyvyyttä Kielisaareke-hankkeen myötä. Hankkeen verkkosivuilla on lisätietoa ja yhteystietoja.

Hanke siirtyy 1.8.2023 lähtien Hanasaareen/Svenska.nu:n alaisuuteen, jossa toiminta jatkuu ainakin vuoteen 2025. Hankkeen tärkeimpiä tehtäviä on edistää uusien kielisaarekkeiden kehitystä. Älä siis epäröi ottaa yhteyttä projektipäällikköön, kun haluatte keskustella kielisaarekkeenne kehitystyöstä!

Onnea matkaan!