Hellre på svenska? Byt till den svenska versionen av Språköguiden

Tausta ja johdanto

Suomi on kaksikielinen maa, josta löytyy niin suomenkielisiä kuin ruotsinkielisiä ja kaksikielisiä kuntia. Lisäksi Suomessa on 15 kielisaareketta, eli suomenkielisiä kuntia, joissa asuu ruotsinkielinen vähemmistö ja paikkakunnalla järjestetään opetusta ruotsiksi. Tavallisesti puhutaan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisestä. Neljällä kielisaarekkeella on myös ruotsinkielinen lukio.

Suomen kielisaarekkeet ovat Pori, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kotka, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Kaarina, Salo, Tampere, Hämeenlinna, Tuusula, Oulu ja Vihti.

Kielisaarekkeet ovat isoja ja pieniä, uusia ja vanhoja, yksityisiä ja kunnallisia, kutistuvia ja kasvavia. Yhteistä kaikille kielisaarekkeille on, että kaikki osaltaan vaikuttavat ruotsin kielen elinvoimaisuuteen Suomessa. Kielisaarekkeet ovat maamme kaksikielisyyden voimavara.

Ruotsinkielinen opetus on kielisaarekkeiden toiminnan ydin, jonka ympärillä kaikki pyörii. Tosin ruotsinkielisen opetuksen johtaminen suomenkielisissä kunnissa tuo mukanaan suuria haasteita. Tämän osoitti myös ajatushautomo Magman raportti vuonna 2020, joka perustui kielisaarekekoulujen rehtoreiden ja päiväkotien johtajien kyselyvastauksiin syksyllä 2019. Raportissa ilmeni kielisaarekkeiden yhteinen tarve saada hallinnollista, pedagogista, taloudellista ja vertaistukea.

Magman raportti johti kaksivuotisen Kielisaareke-hankkeen syntyyn. Svenska folkskolans vänner ja Svenska kulturfonden -säätiöiden rahoittama hanke toteutettiin Kuntaliiton alaisuudessa 1.8.2021-31.7.2023.

Hankkeen tavoitteena oli tukea ja kehittää kielisaarekkeita sekä lisätä niiden näkyvyyttä. Lisäksi hankkeen avulla haluttiin luoda rakenteita kielisaarekkeiden edunvalvontaan jatkoa ajatellen. Kielisaarekkeiden tuen tarve todetaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön ruotsinkielisen koulutuksen selvityksessä (2021:9) ja Kansalliskielistrategiassa (valtioneuvoston julkaisu 2021:87).

Näin ollen panostus kielisaarekkeisiin jatkuu osana Svenska nu:n toimintaa Hanasaaressa 1.8.2023 alkaen, ainakin vuoden 2025 loppuun.

Kielisaareke-hanke on ollut säännöllisesti yhteydessä kaikkiin kielisaarekkeisiin ja saanut hyvän kuvan paikallisista toiminnan edellytyksistä. Ruotsin kielen eteen tehdään loistavaa työtä kielisaarekepaikkakunnilla. Tässä julkaisussa kuvaillaan juuri tätä työtä. Julkaisu sisältää myös faktaa, vinkkejä, ideoita ja tietoa teille, jotka työskentelette kielisaarekepaikkakunnalla ja teille, jotka olette aikeissa perustaa kielisaareke. Kielisaarekeopas valaisee kielisaarekkeiden erityispiirteitä, haasteita ja mahdollisuuksia. Toiveissa on, että tämä opas tukee Suomen kielisaarekkeiden kehitystä ja lisäksi toimii esimerkkinä siitä miten ruotsinkielinen opetus voida järjestää kaksikielisessä kunnassa jossa oppilasmäärä vähenee.