Johdanto

Kuntien digitalisaatiokartoituksen osio 2:ssa tarkastellaan digitalisaation johtamista (kysymyskohdat 3–6). Ensin tarkastellaan digitalisaatiota strategisena kysymyksenä kunnissa (kysymys 3). Sitten tarkastellaan, miten kunnat mittaavat digitalisaation ja digitalisointitoimenpiteiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia (k4). Tarkastelun alla on myös, ovatko kunnat onnistuneet helpottamaan kuntalaisten asiointia prosesseja automatisoimalla (k5). Lopuksi käydään läpi tarkentavia vastauksia osion kysymyksiin (k6).

Pääosalle kunnista digitalisaatio on strateginen kysymys, jonka toimeenpanossa on onnistuttu ainakin jossain määrin. Tekoäly on noussut strategiseksi kysymykseksi joka kolmannella. (Kysymys 3)

Kysymyksessä ”3. Digitalisaatio kuntasi strategiassa. Arvioi seuraavien väittämien paikkansapitävyyttä” vastaajat arvioivat digitalisaatiota strategisena kysymyksenä kunnalle neljästä eri näkökulmasta.

Kysymykseen vastasi 157 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 99 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 54 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.1 esittää vastausten jakauman näkökulmittain.

Kuvaaja 2.1: ”Neljä näkökulmaa digitalisaatioon strategisena kysymyksenä kunnalle”

Vastausten jakauma on melko yhtenevä kolmen näkökulman osalta: ”strategiassa on asetettu selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiselle”, ”strategian toimeenpanossa on onnistuttu digitalisaation osalta hyvin” sekä ”digitalisointi nähdään keskeisenä keinona päästä organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin”. Pääosa niitä arvioineista vastaajista (77–79 %) kertoo väittämän pitävän paikkansa täysin tai jossain määrin.  ”Kyllä”-vastauksen antoi näkökulmasta riippuen 17–28 % vastaajista, ”jossain määrin”-vastauksen 49–61 %, ”ei”-vastauksen 15–18 % ja ”en osaa sanoa”-vastauksen 1–8 %.

Muusta joukosta eroaa neljäs väittämä ”digitalisaation strategisissa suunnitelmissa on huomioitu tekoälyn hyödyntäminen”, jonka osalta vain kolmannes (33 %) kertoo väittämän pitävän paikkansa täysin tai jossain määrin. Vastaajista 6 % toteaa väittämän pitävän paikkansa kuntansa osalta ja 27 %:n kohdalla se pitää paikkansa jossain määrin, kun taas 66 % vastaajista toteaa, ettei tekoälyä ole huomioitu suunnitelmissa, ja 1 % ei osaa sanoa. Kysymyksen 3 väittämiä tarkastellaan jäljessä tarkemmin. 

Pääosa kunnista on asettanut strategiassaan selkeitä tai jossain määrin selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiselle (Väittämä 3.1)

Kysymyksen 3 alakohtaan 1: ”strategiassa on asetettu selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiselle”, vastasi 157 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 99 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 54 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.2 esittää vastausjakauman kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.2: ”Onko kunnan strategiassa asetettu selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiselle”

Vastaajista 79 % kertoo strategiassa asetetun selkeitä tavoitteita digitalisaation edistämiselle vähintään jossain määrin (”kyllä”-vastauksia 27 % ja ”jossain määrin”-vastauksia 52 %). Kaikki yli 100 000 asukkaan kunnat valitsivat jommankumman näistä vaihtoehdoista. Muissa kuntakokoluokissa nämä vaihtoehdot valinneita on 67–87 % vastaajista. 

Muutamaa pientä poikkeusta lukuun ottamatta, ”kyllä”-vastauksen valinneiden osuus on sitä suurempi mitä suuremmasta kuntakokoluokasta on kyse. Alle 2 000 asukkaan kunnista 17 % valitsi tämän vaihtoehdon ja yli 100 000 asukkaan kunnista 67 %. 

Alle 40 000 asukkaan kuntakokoluokissa 50–61 % valitsi vaihtoehdon ”jossain määrin” kun taas yli 40 000 asukkaan kunnissa 33 % vastasi tavoitteita asetetun jossain määrin.

17 % kaikista vastaajista kertoo, ettei tällaista tavoitetta ole asetettu. ”Ei”-vaihtoehdon valinneita löytyy alle 100 000 asukkaan kunnista. Näin vastanneiden määrä vaihtelee 11–33 % välillä riippuen kuntakokoluokasta. Suurimmat osuudet löytyvät alle 2 000 asukkaan kunnista (33 %) ja 20 000–39 999 asukkaan kunnista (25 %). 

Kaikista vastaajista 3 % ei osannut sanoa, onko kunnan strategiassa asetettu selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiselle. Näin vastanneita löytyy 2 000–5 999 asukkaan (9 % vastaajista) ja 40 000–99 999 asukkaan (6 % vastaajista) kuntakokoluokista.

Noin joka viides vastannut kunta on onnistunut strategian toimeenpanossa digitalisaation osalta hyvin ja 3/5 vastaajista jossain määrin (Väittämä 3.2)

Kysymyksen 3 alakohtaan 2: ”strategian toimeenpanossa on onnistuttu digitalisaation osalta hyvin”, vastasi 157 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 99 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 54 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.3 esittää vastausjakauman kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.3: ”Kunnan strategian toimeenpanossa on onnistuttu digitalisaation osalta hyvin”

Vastaajista 78 % pitää strategian toimeenpanoa digitalisaation osalta vähintään jossain määrin onnistuneena (”kyllä”-vastauksia 17 % ja ”jossain määrin”-vastauksia 61 %). Viidessä kuntakokoluokassa ”kyllä” ja ”jossain määrin” vastausten osuus vastaajista on välillä 72–79 %. Tästä haarukasta poikkeavat alle 2 000 asukkaan kunnat, joissa yksikään ei vastannut “kyllä” ja 58 % vastasi ”jossain määrin” sekä 10 000–19 999 asukkaan kunnat, joista 92 % vastasi ”kyllä” tai ”jossain määrin”.

Vastaajista 17 % kokee strategian toimeenpanon onnistuneen digitalisaation osalta hyvin. Yli 40 000 asukkaan kunnista 28–33 % arvioi näin, kun taas 2 000–39 999 kunnista 10–21 % näkee toimeenpanon onnistuneen hyvin. Alle 2 000 asukkaan kokoluokasta yksikään ei arvioinut onnistumista tältä osin hyväksi.

Toimeenpanon kokee hyvin onnistuneeksi ”jossain määrin” 61 % vastaajista. Näin vastanneita löytyy eniten (71 %) 10 000–19 999 asukkaan kunnista, kun taas ”jossain määrin” vastanneita on pienin osuus yli 40 000 asukkaan kunnista (44 %). 

Vastaajista 15 % on sitä mieltä, että strategian toimeenpanossa ei ole digitalisaation osalta onnistuttu. Näin arvioineiden suhteellinen osuus on suurimmillaan alle 2 000 asukkaan kuntien ryhmässä (33 %) ja pienimmillään 10 000–19 999 asukkaan kuntaryhmässä (8 %). Muissa ryhmissä ”ei”-vastauksen valinneita on 11–17 %.

Vastaajista 8 % ei osannut sanoa, onko strategian toimeenpanossa onnistuttu hyvin. Vastaajaryhmistä 10 000–19 999 ja yli 100 000 asukkaan kunnissa kaikki vastaajat osasivat sanoa tilanteestaan. Muiden kuntaryhmien osalta ”en osaa sanoa”-valinneiden osuudet ovat haarukassa 8–11 %.

Vastaajista joka neljäs näkee palveluiden digitalisoinnin keskeisenä keinona päästä kunnan tavoitteisiin ja puolet arvioi näin olevan ”jossain määrin” (Väittämä 3.3)

Kysymyksen 3 alakohtaan 3: ”digitalisointi nähdään keskeisenä keinona päästä organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin”, vastasi 157 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 99 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 54 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.4 esittää väittämään liittyvien arvioiden jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.4: ”Näkeekö kunta digitalisoinnin keskeisenä keinona saavuttaa organisaation tavoitteet”

Vastaajista 77 % pitää digitalisointia vähintään jossain määrin keskeisenä keinona organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin (”kyllä”-vastauksia 28 %, ”jossain määrin” -vastauksia 49 %). Yli 100 000 asukkaan kokoluokassa kaikki vastaajat (100 %) pitävät digitalisointia vähintään ”jossain määrin” keskeisenä. Nämä suurimmat kaupungit erottuvatkin selvästi muista vastausjakaumaltaan siksikin, ettei yksikään niiden ryhmästä valinnut vastausvaihtoehtoja ”ei” tai ”en osaa sanoa”. Muissa kuntakokoluokissa ”kyllä” ja ”jossain määrin” vastausten summa vaihtelee 68–88 % välillä.

Vastaajista 28 % näkee digitalisoinnin keskeisenä keinona kunnan tavoitteiden saavuttamisessa. Yli 100 000 asukkaan kokoluokassa 44 % on tätä mieltä. 2 000–9 999 ja 20 000–39 999 kokoluokissa näin ajattelee noin kolmannes (30–36 %) sekä 10 000–19 999 ja 40 000–99 999 kokoluokissa noin viidennes (21–22 %). Alle 2 000 kokoluokassa vain 8 % on tätä mieltä.

Vastaajista 49 % pitää digitalisointia ”jossain määrin” keskeisenä keinona. Suhteessa eniten näitä on alle 2 000 asukkaan ja 10 000–19 999 kokoluokissa (67 %). Muissa kokoluokissa näin vastanneiden suhteellinen osuus on 32–56 % haarukassa. 

Kunnista 18 % ei näe digitalisointia keskeisenä keinona organisaation tavoitteisiin pääsemiseksi. Kaikki näin vastanneet ovat alle 100 000 asukkaan kuntia, joista 6 000–9 999 asukkaan kuntakokoluokassa 29 % vastasi ”ei” ja muissa 13–20 %.

Vastaajista 5 % ei osannut sanoa asiasta. Näin vastanneita löytyy alle 6 000 asukkaan kunnista (8–9 % vastanneista) sekä 6 000–9 999 ja 20 000–99 999 asukkaan kunnista (4–6 %).

2/3 ei ole huomioinut tekoälyä digitalisaation strategisissa suunnitelmissaan; näin vastanneita suhteessa enemmän pienemmissä kunnissa (Väittämä 3.4)

Kysymyksen 3 alakohtaan 4: ”digitalisaation strategisissa suunnitelmissa on huomioitu tekoälyn hyödyntäminen”, vastasi 157 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 99 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 54 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.5 esittää väittämään liittyvien arvioiden jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.5: ”Onko tekoäly huomioitu kunnan digitalisoinnin strategisissa suunnitelmissa”

Vastaajista kolmannes (33 %) kertoo, että tekoälyn hyödyntäminen on vähintään jossain määrin huomioitu strategisissa suunnitelmissa (”kyllä”-vastauksia 6 % ja ”jossain määrin”-vastauksia 27 %). Yli 40 000 (56–77 %) ja 10 000–19 999 (42 %) asukkaan kunnista löytyy muita ryhmiä enemmän ”kyllä” tai ”jossain määrin” vastanneita. Kyselyyn vastanneissa alle 2 000 asukkaan kunnissa tekoälyn hyödyntämistä ei ole huomioitu strategioissa. Pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta näyttää siltä, että tekoäly on huomioitu sitä useammassa kunnassa, mitä suuremmasta kuntakokoluokasta on kyse.

Vastaajakunnista 6 % kertoo, että tekoäly on huomioitu kunnan strategiassa. Yli 100 000 asukkaan kokoluokassa näin vastanneita on muita ryhmiä enemmän (33 %), kun taas muissa kokoluokissa näin vastanneiden osuus on 0–7 %.

Tekoälyn hyödyntäminen on huomioitu ”jossain määrin” hieman yli neljänneksessä (27 %) vastanneista kunnista. Suhteessa eniten ”jossain määrin”-vastanneita on yli 40 000 asukkaan kunnissa (44–50 %) sekä 10 000–19 999 asukkaan kunnissa (38 %). Muissa kuntakokoluokissa näin vastasi 20–25 %, pois lukien alle 2 000 asukkaan kunnat, joista yksikään ei valinnut tätä vastausvaihtoehtoa.

Kaksi kolmasosaa vastaajista (66 %) kertoo, ettei tekoälyn hyödyntämistä ole huomioitu strategiassa. Yli 100 000 asukkaan kunnista näin vastasi 22 % ja alle 2 000 asukkaan kunnista 100 %. Muissa kuntakokoluokissa ”ei” vastanneiden suhteellinen osuus on tältä väliltä ja pientä poikkeusta lukuun ottamatta ”ei” vastanneiden osuus on sitä pienempi, mitä asukasluvultaan suuremmista kunnista on kyse.

Vastaajista 1 % ei osannut vastata kysymykseen ja näin vastanneita löytyy 2 000–5 999 asukkaan kunnista (2 %) ja 40 000–99 999 asukkaan kunnista (6 %).

Kysymyksen 6 avoimessa vastauskohdassa kaksi keskisuurta kuntaa kommentoi tekoälyn hyödyntämistä kunnissaan. Toiselle tekoäly on uusi asia, eikä kunta ole vielä lähtenyt hyödyntämään sitä. Toisen mukaan kunnan toimialat eivät ole vastaanottavaisia tekoälyratkaisuille, mikä hankaloittaa niiden käyttöönottoa.

Johtopäätökset (kysymys 3): Digitalisaation roolia kuntien strategisena kysymyksenä tulisi selkiyttää - tukena voisi hyödyntää vertaiskeskustelua, selvityksiä ja tutkimusta sekä laajempia sidosryhmäkeskusteluita

Kysymyksessä 3 on neljä erilaista näkökulmaa digitalisaatioon strategisena kysymyksenä kunnalle. Tarkastellaan ensin kolmatta näkökulmista, eli näkevätkö vastaajat digitalisaation keskeisenä keinona päästä kunnalle asetettuihin tavoitteisiin. Noin joka neljäs kyselyn vastaajista arvioi digitalisaation keskeiseksi ja noin puolet vastaajista arvioi, että digitalisaatiolla on jossain määrin keskeinen rooli. Toisaalta melkein kaikissa kuntakokoluokissa lähes joka viides vastaajista ei näe digitalisaatiolla tällaista roolia kunnan tavoitteiden saavuttamiselle. 

Digitalisoinnin edistäminen on noussut selkeinä tavoitteina kuntien strategioihin ainakin jossakin määrin valtaosalla (79 %) kyselyyn vastanneista kunnista. Kuitenkin vain noin joka neljäs vastaajista kokee, että digitalisoinnin edistämiselle on asetettu selkeitä tavoitteita kunnan strategiassa. 

Oma kysymyksensä on, miten hyvin kunnat kokevat onnistuneensa strategisten tavoitteiden toimeenpanossa digitalisaation osalta. Jos strategiassa ei ole asetettu selkeitä digitalisaation edistämisen tavoitteita, se ei varmastikaan tue toimeenpanossa onnistumista. Strategian laatiminen on tyypillisesti helpompaa kuin sen menestyksekäs toimeenpano. Eri kysymyskohtien vastausjakaumien vertailu vahvistaa tätä näkemystä. Selkeiden tavoitteiden asettamisessa on onnistuttu suhteessa useamman vastaajan mielestä kuin toimeenpanossa.

Kuntien kannattaisi käydä aktiivista vertaiskeskustelua digitalisaatiosta strategisena kysymyksenä kuntien tavoitteiden saavuttamiselle. Tällainen keskustelu voisi entisestään selkiyttää kuntien näkemyksiä digitalisaatiosta ja parantaa niiden kykyä tuoda digitalisaatio ja sen edistäminen osaksi kuntastrategioita. Samassa yhteydessä kannattaisi keskustella hyvistä käytännöistä myös strategian digitalisaatiotavoitteiden toimeenpanossa. Näin voitaisiin parantaa kuntien edellytyksiä onnistua molemmissa.

Vertaiskeskustelun lisäksi olisi hyödyllistä selvittää ja tutkia digitalisaatiota strategisena kysymyksenä ja pyrkiä siten osaltaan lisäämään ymmärrystä aiheesta ja parantaa käytettävissä olevaa tietopohjaa. Vuoropuhelu olisi hyödyllistä myös olennaisten muiden sidosryhmien kanssa, kuten ministeriöiden ja virastojen, palveluntoimittajien ja konsulttien sekä eurooppalaisten verrokkimaiden kuntien kanssa.

Vuonna 2021 kartoitukseen vastanneista kunnista (43 kpl) 26 % oli asettanut strategiassaan selkeitä tavoitteita digitalisaation edistämiseksi (vrt. 2024: 27 %). Jossain määrin näin oli tehnyt 51 % vastaajista (2024: 52 %) ja 23 % ei ollut näin tehnyt (2024: 17 %). Vuona 2021 26 % vastanneista kunnista (2024: 28 %) näki digitalisoinnin keskeisenä keinona päästä organisaatiolle asetettuihin tavoitteisiin. Jossain määrin näin koki 47 % vastaajista (2024: 49 %), kun taas 28 % ei pitänyt digitalisaatiota keskeisenä keinona (2024: 18 %). Edellisellä kartoituskierroksella vastanneista kunnista 12 % koki onnistuneensa hyvin strategian toimeenpanossa digitalisaation osalta (2024: 17 %) ja 72 % jossain määrin (2024: 61 %). 16 % vastaajista ei kokenut onnistuneensa tältä osin (2024: 15 %). Vuosien 2021 ja 2024 välillä ei täten ole käytännössä tapahtunut muutosta. 

Voisi kuvitella, että kolmessa vuodessa ymmärrys digitalisaatiosta strategisena kysymyksenä olisi ehtinyt selkiytyä enemmän. Erityisesti huomioiden, miten paljon digitalisaation varaan on laskettu viime vuosina palveluiden laadun parantamisessa ja kustannustehokkuuden lisäämisessä. Vertailu edelliseen kartoituskierrokseen lisää tarvetta strategiselle digitalisaatiokeskustelulle kuntien välillä.  

Tekoälyn ympärillä tuntuu olevan paljon innostusta yleisissä asiantuntijakeskusteluissa. Niissä tekoälyä pidetään usein uutena digitaalisen toimintaympäristön vallankumouksena. Digitalisaatiokartoituksessa haluttiin selvittää ajankohtaiskysymyksenä, miten tekoäly on tullut osaksi kuntien digitalisaation strategisia suunnitelmia. Tällaisia voivat olla kuntastrategian kirjaukset, mutta samalla tavoin tietohallinnon tai toimialojen keskeiset tavoite- ja toimenpidesuunnitelmat. Noin kaksi kolmesta vastanneesta kunnasta ei ole huomioinut tekoälyä suunnitelmissaan. 

Tekoälyn strategiselle huomioimiselle olisi perusteita. Kuntakohtaisesti jää pohdittavaksi, miten asian tulisi käytännössä ilmetä strategisissa dokumenteissa. Vertaiskeskusteluissa kannattaisi nostaa tästäkin aiheesta esiin hyviä käytäntöjä. Samalla kannattaa käydä tekoälyn hyödyistä ja merkityksestä laajempaakin keskustelua työntekijöiden ja kuntalaisten kanssa, jotta uuteen teknologiaan mahdollisesti liittyvät pelot saataisiin käsiteltyä yhdessä, ja voitaisiin ehkäistä perusteettoman muutosvastarinnan syntymistä.

Vain pieni osa kunnista mittaa jatkuvaluonteisesti palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia (kysymys 4)

Kysymyksessä ”4. Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista?” vastaajia pyydettiin arvioimaan asiaa viidestä eri näkökulmasta valitsemalla parhaiten kunnan tilannetta kuvaava vaihtoehto. Näkökulmat ovat toimenpiteiden tuottavuus, toimenpiteiden vaikuttavuus, digitalisaation kestävyysnäkökulmat (esim. ympäristö, eettisyys, sosiaalinen kestävyys), palveluiden asiakastyytyväisyys sekä henkilöstön työtyytyväisyys.

Kysymykseen vastasi näkökulmasta riippuen 154–156 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa vähintään noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.6 esittää vastausten jakautumaa näkökulmakohtaisesti.

Kuvaaja 2.6: ”Kuntien palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutusten mittaaminen viidestä eri näkökulmasta”

Vastausjakaumat ovat lähes identtiset toimenpiteiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden alakohdissa. Niitä mitataan ja arvioidaan jatkuvaluonteisesti 2 % / 3 % kunnista ja tapauskohtaisesti 26 % / 32 %:ssa kunnista. Niitä haluttaisiin mitata 46 % / 41 % kunnista, mutta kuntien osaaminen ei vielä riitä siihen. Noin joka neljäs vastanneista kunnista ei arvioi eikä mittaa digitalisointitoimenpiteiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta (26 % / 25 %). 

Digitalisaation kestävyysnäkökulmien mittaamisen vastausjakauma eroaa edellisestä erityisesti siksi, että noin 2/5 vastaajista (39 %) ei arvioi eikä mittaa asiaa. Tämä heijastuu muiden vaihtoehtojen suhteessa pienempinä vastausosuuksina. Kuten edellisissäkin kohdissa, 3 % vastaajista arvioi ja mittaa kestävyysnäkökulmia jatkuvaluonteisesti. Kuitenkin pienempi osuus, eli 22 % tekee niin tapauskohtaisesti, kun taas 35 % haluaisi mitata, mutta tunnistaa osaamisensa vielä riittämättömäksi. 

Palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia mitataan selvästi useammassa kunnassa palveluiden asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön työtyytyväisyyden mittaamisen yhteydessä. Digitalisoinnin vaikutuksia mitataan osana palveluiden asiakastyytyväisyyttä jatkuvaluonteisesti 7 %:ssa ja tapauskohtaisesti 54 %:ssa kunnista. Digitalisoinnin vaikutuksia mitataan osana henkilöstön työtyytyväisyyttä jatkuvaluonteisesti 25 %:ssa ja tapauskohtaisesti 40 %:ssa kunnista.  

Kysymyksen 4 vastauksia käsitellään seuraavaksi näkökulmakohtaisesti. 

Alle kolmasosa kunnista mittaa ja arvioi palveluiden ja toiminnan digitalisointitoimenpiteiden tuottavuutta ja puolet kunnista haluaisi mitata sitä (Kysymys 4.1)

Kysymyksen 4 alakohtaan 1: ”Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista: Toimenpiteiden tuottavuus?”, vastasi 155 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.7 esittää vastausten jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.7: ”Toimenpiteiden tuottavuuden arviointi ja mittaaminen kuntakokoluokittain”

Kunnan palveluiden ja toimintojen digitalisointitoimenpiteiden tuottavuuden mittaamisen vastausjakauma osoittaa, että pienimmät, alle 2 000 asukkaan kunnat eivät mittaa digitoimenpiteiden tuottavuutta ollenkaan. Karkeasti arvioiden joka kolmas vastaaja 2 000–99 999 asukkaan kunnista mittaa tuottavuutta tapauskohtaisesti. Jatkuvaluonteisesti tuottavuutta mittaavia kuntia on vain pieni kourallinen muutamassa kuntakokoluokassa. Karkeasti arvioiden voi myös sanoa, että lähes joka toinen kunta kaikissa kuntakokoluokissa haluaisi mitata tuottavuutta, mutta ei tee sitä vielä johtuen puutteista osaamisessa. 

Kuntia, jotka eivät arvioi eivätkä mittaa digitalisointitoimenpiteiden tuottavuutta löytyy alle 100 000 asukkaan kunnista. Eniten näin vastanneita on alle 2 000 asukkaan kunnissa (50 % vastanneista). Seuraavaksi eniten 2 000–19 999 asukkaan kunnissa (noin 30 %), vähiten 20 000–99 999 asukkaan kunnista 15–17 %:n osuudella. 

Yli 100 000 asukkaan kaupungit erottuvat ryhmänä siten, että niistä lähes kaikki mittaavat tuottavuutta tapauskohtaisesti (78 % vastanneista).  

Hieman yli kolmasosa kunnista mittaa ja arvioi palveluiden ja toiminnan digitalisointitoimenpiteiden vaikuttavuutta ja 40 % haluaisi tehdä niin (Kysymys 4.2)

Kysymyksen 4 alakohtaan 2: ”Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista: Toimenpiteiden vaikuttavuus?”, vastasi 154 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.8 esittää vastausten jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.8: ”Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi ja mittaaminen kuntakokoluokittain”

Kunnan palveluiden ja toimintojen digitalisointitoimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamisen vastausjakauma on melko samankaltainen kuin edellä käsitelty toimenpiteiden tuottavuuden jakauma. Eri kuntakokoluokkien välillä on kuitenkin jonkin verran enemmän vaihtelua eri vastausvaihtoehtojen valinneiden osuuksissa. 

Pienimmistä, alle 2 000 asukkaan kunnista löytyy yksi (8 %), joka mittaa vaikuttavuutta tapauskohtaisesti, muut tästä ryhmästä eivät mittaa digitoimenpiteiden vaikuttavuutta. Kunnista, joissa on 2 000–39 999 asukasta 21–38 % mittaa vaikuttavuutta tapauskohtaisesti, kun taas näin tekee 47–56 % yli 40 000 asukkaan kunnista. Jatkuvaluonteisesti tuottavuutta mittaavia kuntia on vain pieni kourallinen neljässä eri kuntakokoluokassa. 

Vaikuttavuutta ei mittaa eikä arvioi neljässä eri kuntakokoluokassa noin joka kolmas vastaaja ja kolmessa kokoluokassa noin joka toinen vastaaja. 

Digitalisaation kestävyysnäkökulmia mittaa kuntakokoluokasta riippuen 14–35 % vastaajista - ja joka kolmas muista vastaajista haluaisi kyetä mittaamaan kestävyysnäkökulmia (Kysymys 4.3)

Kysymyksen 4 alakohtaan 3: ”Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista: digitalisaation kestävyysnäkökulmat?”, vastasi 155 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.9 esittää vastausten jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.9: ”Digitalisaation kestävyysnäkökulmien (esim. ympäristö, eettisyys, sosiaalinen kestävyys) arviointi ja mittaaminen kuntakokoluokittain”

Kunnan digitalisaation kestävyysnäkökulmien mittaamisen ja arvioinnin vastausjakauma kuntakokoluokittain osoittaa, että erot eri kokoluokkien vastausjakaumien välillä ovat jonkin verran pienemmät kuin muissa kysymyskohdissa. Kolme neljästä pienimmästä kuntakokoluokasta erottuu muista kunnista. Hajontaakin eri kokoluokkien välillä on jonkin verran.

Jatkuvaluonteisesti digitalisaation kestävyysnäkökulmia mittaavia kuntia on vain pieni kourallinen neljässä eri kuntakokoluokassa. Kiinnostavaa kyllä, näitä löytyi myös kahdesta pienimmästä kuntakokoluokasta. 

Tapauskohtaisesti kestävyysnäkökulmia mittaavia löytyy karkeasti arvoituna sitä suurempi osuus vastaajista, mitä suuremmasta kuntakokoluokasta on kyse. Alle 2 000 asukkaan kunnissa 8 % vastasi näin, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa 33 %. Kuntakokoluokkana 2 000–5 999 asukkaan kunnat tekevät tässä poikkeuksen, koska niiden ryhmässä 30 % vastaajista valitsi tämän vaihtoehdon. 

Noin joka kolmas vastanneista kunnista ei mittaa ja arvioi kestävyysnäkökulmia, mutta haluaisi tehdä niin, jos osaaminen riittäisi. Tästä eroaa ryhmänä vain 40 000–99 999 asukkaan kunnat, joiden vastaajista joka toinen valitsi tämän vastausvaihtoehdon.

Joka toinen vastaaja ei mittaa eikä arvioi kestävyysnäkökulmia alle 2 000 asukkaan ja 6 000–19 999 asukkaan kunnissa. Muissa kunnissa näin vastanneiden osuus vaihtelee välillä 22–35 %.   

3/5 vastanneista kunnista mittaa ja arvioi jo nyt kunnan palveluiden digitalisoinnin vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen ja joka neljäs haluaisi tehdä niin. (Kysymys 4.4)

Kysymyksen 4 alakohtaan 4: ”Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista: Palveluiden asiakastyytyväisyys?”, vastasi 156 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 98 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.10 esittää kohdan vastausten jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.10: ”Palveluiden asiakastyytyväisyyden arviointi ja mittaaminen kuntakokoluokittain”

Kunnan digitalisoinnin vaikutuksia palveluiden asiakastyytyväisyyteen mittaa jatkuvaluonteisesti melko pieni osa kunnista. Niiden osuus kuntakokoluokan vastaajista on 4–8 % alle 100 000 asukkaan kunnissa.  Yli 100 000 asukkaan kunnissa 22 % vastaajista eli 2 kuntaa valitsi tämän vaihtoehdon. Tapauskohtaisesti vaikutuksia mittaavia kuntia löytyy 33 % alle 2 000 asukkaan kunnista, 43–53 % 2 000–19 999 asukkaan kunnista ja 65–78 % yli 20 000 asukkaan kunnista. 

Niitä kuntia, jotka eivät mittaa digitalisoinnin vaikutuksia palveluiden asiakastyytyväisyyteen, mutta jotka haluaisivat niin tehdä, jos osaaminen riittäisi, löytyy alle 40 000 asukkaan kunnista 22–33 % ja yli 40 000 asukkaan kunnista 11 %. 

Kuntia, jotka eivät mittaa eivätkä arvioi digitalisoinnin vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen löytyy alle 100 000 asukkaan kunnista. Yli 20 000 asukkaan kunnista 5–6 % ja alle 20 000 asukkaan kunnista 17–25 %.

3/5 vastanneista kunnista mittaa ja arvioi jo nyt kunnan palveluiden digitalisoinnin vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen ja joka viides haluaisi tehdä niin (Kysymys 4.5)

Kysymyksen 4 alakohtaan 5: ”Mittaako kuntasi palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia seuraavista näkökulmista: henkilöstön työtyytyväisyys?”, vastasi 155 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.11 esittää kohdan vastausten jakautumisen kuntakokoluokittain. 

Kuvaaja 2.11: ”Henkilöstön työtyytyväisyyden arviointi ja mittaaminen kuntakokoluokittain”

Kunnan palveluiden ja toiminnan digitalisoinnin vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen mitataan ja arvioidaan jatkuvaluonteisesti muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sitä useammassa kunnassa mitä suuremmasta kuntakokoluokasta on kyse. Alle 2 000 asukkaan kunnista 8 % vastaajista arvioi asiaa jatkuvaluonteisesti, kun taas 40 000–99 999 asukkaan kunnista 33 % tekee niin. Poikkeuksen tähän kaavaan muodostavat yli 100 000 asukkaan kunnat, joiden joukosta 11 % toteuttaa jatkuvaluonteista mittausta sekä 2 000–5 999 asukkaan kunnat, joissa 39 % tekee niin.

Vastaava kaava näyttäisi toteutuvan edellistä pienemmin poikkeuksin niiden osalta, jotka mittaavat digitalisoinnin vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen tapauskohtaisesti. Näin vastanneita on alle 2 000 asukkaan kuntien vastaajaryhmässä 25 %, kun taas osuus on 67 % yli 100 000 asukkaan kuntaryhmässä. 

Niitä kuntia, jotka eivät vielä mittaa digitalisoinnin vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen, mutta jotka haluaisivat niin tehdä osaamisen riittäessä, löytyy suhteessa eniten alle 2 000 asukkaan kunnista (33 % vastaajista). Kuntaryhmistä 2 000–39 999 asukkaan kunnista näin vastaa 14–25 % ja yli 40 000 asukkaan kunnista 6–11 %. 

Niitä kuntia, jotka eivät mittaa eivätkä arvioi kunnan palveluiden ja toimintojen digitalisoinnin vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen on suhteessa eniten alle 2 000 asukkaan kuntaryhmässä (33 %). Muista kunnista 2 000–19 999 asukkaan kunnissa vastaavat prosentit ovat välillä 14–25 % ja yli 20 000 asukkaan kunnissa välillä 5–11 %.

Kysymyksen 6 avoimessa vastauskohdassa palveluiden digitalisoinnin vaikutusten arviointia ja mittaamista kommentoi neljä yli 10 000 asukkaan kuntaa. Näissä vastauksissa nousi esiin, että digipalveluiden mittaamisessa on ylipäätään kehitettävää ja että kunta on arvioinut digitalisoinnin vaikutuksia osana eri hankkeiden toimenpiteitä. Lisäksi nostettiin esiin ongelmana se, että vaikuttavuutta arvioitaessa voidaan päätyä mittaamaan itsestäänselvyyksiä (trivialiteetteja) ja että datan laatu ja tietosuojasääntely asettavat haasteita mittaamiselle.

Johtopäätökset (kysymys 4) - useimmilla kunnilla on vielä edessä paljon työtä digitalisaation vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamisen kehittämisessä

Vuonna 2021 toteutetussa kuntien digitalisaatiokartoituksessa kysyttiin kuntien ylimmältä johdolta tavoitteiden asettamisesta ja mittaamisesta. Vastaajat (43 kuntaa) kertoivat ensin, mitä listatuista tavoitteista (tuottavuus, säästöt, laatu ja asiakastyytyväisyys) kunta on asettanut digitalisaatiokehitykselle. Jokaisen annetuista vaihtoehdoista valitsi noin 50 % vastaajista. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, ovat he asettaneet näille tavoitteille mittareita. Vastaajista 30 % kertoi asettaneensa mittareita, 51 % ei ollut niitä asettanut ja loput valitsivat ”en osaa sanoa”. Eli tuolloin vastanneista kunnista noin 17 % oli asettanut mittareita digitalisaatiotavoitteidensa toteutumisen mittaamiseksi muun muassa tuottavuuden ja asiakastyytyväisyyden osalta. Vuoden 2024 kartoituksen kyselyyn vastanneista kunnista 28 % arvioi ja mittasi palveluiden ja toimintojen digitalisointitoimenpiteiden tuottavuutta ja 61 % toimenpiteiden vaikutuksia asiakastyytyväisyyteen. 

Toisessa kysymyskohdassa samat 43 vastaajaa kertoivat, seurataanko kunnassa digitalisoinnin vaikutuksia palveluiden asiakastyytyväisyyteen. Kunnista 42 % vastasi ”Kyllä” ja 58 % ”Ei”. Vuonna 2024 kartoituksen vastaajista 61 % valitsi vaihtoehdon ”kyllä” (sisältäen ”jatkuvaluonteinen” ja ”tapauskohtainen” valinnat) ja 38 % valitsi vaihtoehdon ”ei” (sisältäen ”ei, mutta…” ja ”ei” valinnat).

Vuoden 2021 digitalisaatiokartoituksen vastaajamäärä on selvästi pienempi kuin vuonna 2024 ja myös kysymyksenasettelut eroavat toisistaan. Kuitenkin kartoitusten vastausten vertailun perusteella voi tehdä suuntaa antavan johtopäätöksen, että aiempaa useampi kunta mittaa palveluiden ja toimintojen digitalisoinnin vaikutuksia suhteessa tuottavuuteen ja asiakastyytyväisyyteen. Mittaajien osuus voisi toki olla suurempikin ja suurella osalla kunnista riittää vielä paljon työtä digitalisaation mittaamisen ja arvioinnin kehittämisessä.

Mittaamisella on olennainen merkitys johtamisessa. Tavoitteisiin pääsemistä tulee mitata ja arvioida jatkuvaluonteisesti, jotta tietää mennäänkö haluttuun suuntaan ja edetäänkö toivotulla nopeudella. 

Mittaaminen on sikäli herkkä asia, että yleensä organisaatio "saa sitä mitä mittaa". Eli jos mittareita ei ole asetettu tarkoituksenmukaisesti, voivat heikkolaatuiset mittarit johtaa organisaatiota harhaan sen strategisella polulla. 

Digitalisointitoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen olisi tärkeää myös siksi, että digitalisaatiolle on asetettu niin paljon odotuksia palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Digitalisoitujen palveluiden laadun mittaamisessa useampi kunta näyttäisikin olevan pidemmällä (vrt. asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden mittaaminen), mutta vaikuttavuutta ja tuottavuutta eli myös kustannustehokkuuden huomioivien mittarien käyttäjiä on vielä selvästi vähemmän. 

Aikamme suuren haasteen, eli elinympäristömme kestävän kehityksen mittaamisessa ollaan digitalisaation osalta vasta alussa. Tekoälyratkaisut ja palvelinsalit kuluttavat suuren määrän energiaa. Digilaitteisiin käytetään suuret määrät ekologisista näkökulmista haastavia aineisosia kuten fossiilisista raaka-aineista tehtyä muovia ja harvinaisia maametalleja. Digitalisaation kestävyysnäkökohtien mittaaminen on siksi jatkossa entistäkin tärkeämpää, jotta digitalisaation kokonaisvaikutukset ymmärrettäisiin nykyistä paremmin ja osattaisiin tehdä sen hyödyntämisen osalta viisaita ratkaisuja. Toisaalta digitalisaation keinoin työtä voidaan tehdä tehokkaammin, tarjota palveluita etäyhteyksin ja optimoida esimerkiksi logistiikkaa ja erilaisia kuljetusketjuja.

Moni kunta kokee mittaamisen osalta osaamishaasteita ja hidasteita. Niiden ratkomisessa olisikin haastetta kunnan digitalisaation ammattilaisia kouluttaville korkeakouluille sekä työssäoppimista tarjoaville koulutusorganisaatioille ja konsulteille. Myös yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä sekä asettamalla tavoitteiden rimat oikealle tasolle erityyppisissä ja -kokoisissa organisaatioissa voitaisiin päästä mittaamisessa pidemmälle. Voisiko mittaajatahona olla suuremman kuntaryhmän puolesta joltakin osin myös palveluntuottaja kuten isäntäkunta, sidosyksikkö tai yksityinen palveluntoimittaja?

Mittaaminen ei onnistu ilman käytössä olevaa ja laadukasta tietoa sekä mittaamiseen, analysointiin ja raportointiin soveltuvia prosesseja ja toimintatapoja. Esimerkiksi taloudellisten vaikutusten mittaamisen edellytyksiä tulisi kehittää samalla, kun kuntien taloustoiminnon digitalisaatiota kehitetään muissa hankkeissa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi mittaamisen mahdollistavia muutoksia kuntien taloustoiminnon ja palveluita tuottavien toimialojen raportointiin. 

Digitalisaation taloudelliset vaikutukset voivat näkyä kahdella tavalla. Ensinnäkin digitaalinen ratkaisu itsessään voi tuottaa taloudellista etua verrattuna perinteiseen toimintatapaan. Toiseksi ratkaisu saattaa tuottaa sellaista toimintaa tai tietoa, jota voidaan hyödyntää muussa yhteydessä. Esimerkiksi sähköisen laskun käyttö synnyttää taloudellista hyötyä verrattuna paperilaskuun ja helpottaa taloushallinnon rutiineja. Tämän lisäksi sähköisessä laskussa voidaan välittää erilaista tietoa rakenteisessa muodossa, vaikkapa tuotteen tai palvelun ominaisuuksista. Rakenteista tietoa voidaan analysoida, hyödyntää ja jakaa tuotteen tai palvelun taloudellisuuden ja vaikuttavuuden edistämiseksi.

Digitaalisten palveluiden prosessien automatisointi kunnissa on vähentänyt kuntalaisten tarpeetonta asiointia - automatisoinnin hyödyt kannattaa tunnistaa ja hyödyntää kattavasti (kysymys 5)

Kysymyksessä ”5. Onko digitaalisissa palveluissa voitu poistaa asiakkaan tarpeetonta asiointia automatisoimalla prosessin vaiheita?” vastaajat valitsivat parhaiten kuntansa tilannetta kuvaavan vaihtoehdon listalta.

Kysymykseen vastasi 155 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 97 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 53 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 2.12 esittää vastausjakautuman kuntakokoluokittain.

Kuvaaja 2.12: ”Onko digitaalisissa palveluissa voitu poistaa asiakkaan tarpeetonta asiointia automatisoimalla prosessin vaiheita” 

Vastaajista 78 % kertoo, että kunnan digitaalisissa palveluissa on voitu vähentää asiakkaan tarpeetonta asiointia automatisoimalla palveluprosessien vaiheita. Vastaajista 13 % toteaa, ettei näin ole tapahtunut ja 9 % vastaajista ei osaa sanoa kuntansa tilanteesta tässä asiassa. 

Vastausjakaumat ovat melko samankaltaiset eri kuntakokoluokissa kahta poikkeusta lukuun ottamatta.  Alle 2 000 kunnissa tarpeettoman asioinnin vähentämisestä kertoo joka toinen eli 50 % vastaajista. Sitä vastoin joka kolmannessa vastanneista kunnista (33 %) ei ole näin tapahtunut. Yli 100 000 asukkaan kunnista taasen 89 % kertoo vähentäneensä tarpeetonta asiointia digitaalisten palveluidensa prosessien vaiheita automatisoimilla. En osaa sanoa -vastauksia annettiin alle 100 000 asukkaan kunnissa ja niiden osuus vastauksista vaihteli kuntakokoluokasta riippuen välillä 4–17 %. 

Vuoden 2021 digitalisaatiokartoituksessa kuntien toimialajohdolle esitettiin sama kysymys automatisoinnista kuin vuonna 2024 (”Onko sähköisissä palveluissa voitu poistaa asiakkaan tarpeetonta asiointia automatisoimalla prosessin vaiheita?”). Vastaajia oli 219, tosin tuolloin useampi heistä saattoi edustaa samaa kuntaa. Tuolloin noin 2/5 vastaajista (38 %) vastasi ”kyllä” (2024: 78 %), 8 % ”ei” (2024: 13 %) ja 54 % ”en tiedä” (2024: 9 %). 

Johtopäätökset (kysymys 5) - Automatisoinnilla parempia ja sujuvampia palveluita kuntalaisille ja prosesseja kunnan työntekijöille

Vuosina 2021 ja 2024 kysymykseen vastaajien tausta on erilainen. Aiemmassa vastaajat olivat toimialajohtoa ja nyt käsillä olevassa kyselyssä tietohallintojohtoa. Tämä voi osin selittää eroja vastauksissa. Toisaalta se ei kuulosta mahdottomalta ajatukselta, että ymmärrys digitaalisten palveluiden prosessien automatisoinnin hyödyistä olisi parantunut kunnissa ja että useita palveluprosesseja olisi viime vuosina automatisoitu ja siten helpotettu asiakkaiden asiointia.

Kysymyksessä 6 vastaajilla oli mahdollisuus tarkentaa osion 2 muiden kohtien vastauksia. Moni kysymykseen vastanneista (17 kuntaa) kertoo digitaalisten palveluiden ja niiden prosessien vaiheiden automatisoinnista - lähinnä antamalla esimerkkejä automatisoiduista palveluista ja niiden osista. 

Muutama vastaaja kommentoi aihetta yleisellä tasolla. Yksi kunta kertoo onnistuneensa asiakkaan paremmassa ohjauksessa ja asioinnin nopeutumisessa. Toisessa kunnassa saatu asiakkaille modernit asiointi- ja tiedonsaantikanavat ja sisäisiä prosessejakin on automatisoitu. Eräs vastaaja kertoo, että dokumentointia ja vuorovaikutusta on digitalisoitu, minkä ansiosta lomakkeiden ja hakemusten käsittely on nopeutunut. Prosessien osittaistakin sähköistämistä kannattaa tehdä, vaikka koko prosessin automatisointi ei olisikaan mahdollista, yksi vastaajista toteaa.

Vastaajat antoivat useita esimerkkejä digitaalisista palveluista, joissa prosessin vaiheita on automatisoitu menestyksellisesti. Lupapisteen mainitsi kolme vastaajaa ja rakennuslupien sähköistämisen kaksi vastaajaa. Viisi vastaajaa nosti esiin sähköisten hakemusten ja lomakkeiden käyttöönoton. Ne voivat olla esimerkiksi asiointilomakkeita ja lupahakemuksia. Yhdessä vastauksessa mainittiin hakemuksia käsittelevä ohjelmistorobotti. 

Yksittäisissä vastauksissa nostettiin esiin kansalaisopiston kurssien varaus ja maksaminen sähköisesti, liikuntamaksujen sähköistäminen, omatoimikirjasto, vesimittarin luenta ja chatbot. Hallinnon ja talouden prosesseja sujuvoittaa uusi verkkokauppa yhdessä kunnassa. Kaksi vastaajaa taasen mainitsi sähköiset allekirjoitukset. 

Useimmissa kunnissa on toivottavasti aktivoiduttu laajemminkin digitaalisten palveluiden prosessien vaiheiden automatisoinnin mahdollisuuksien kartoittamiseen ja prosessien automatisoinnin toteuttamiseen. Soveltuvia palveluprosesseja automatisoimalla voidaan sujuvoittaa kuntalaisille tarjottavia palveluita ja myös lisätä palveluiden tuotannon tuottavuutta. Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä prosessien automatisoinnista kannattaa jakaa aktiivisesti kuntien kesken ja muidenkin sidosryhmien kanssa.

Haasteita ja kehityskohteita tunnistettu erityisesti resurssien jakautumiseen sekä osaamistasoon liittyen (kysymys 6)

Kysymykseen ”6. Voit halutessasi tarkentaa tässä osiossa antamiasi vastauksia. Esim. jakaa hyviä käytänteitä, tai kertoa olennaisista kehittämishaasteista.”  vastasi 32 kuntaa eli noin 20 % kaikista kyselyyn vastanneista ja noin 11 % Manner-Suomen kunnista.

Yhteenveto ja johtopäätökset (kysymys 6) - Kuntalaisten osaaminen ja henkilöstön muutosvastarinnan mahdollisuus huomioitava digikehittämisen edistämisessä

Vastaajista 8 kuntaa pohtii vastauksissaan digikehittämisen ja digitalisaation edistämisen haasteita ja tilannetta yleisemmällä tasolla. 

Useampi alle 6 000 asukkaan kunta kommentoi tilannettaan ja haasteitaan. Yksi toteaa sähköisten palveluiden tarjonnan olevan niukkaa. Toinen kertoo digipalveluiden kehittämisen olevan vasta alkuvaiheessa, minkä vuoksi verkostot ja muilta oppiminen ovat tärkeä apu. Kaksi vastaajaa kiinnitti huomioita muutosvastarintaan, ja toinen heistä niistä nimesi erikseen vastarintaa esiintyvän henkilökunnan, johdon ja luottamushenkilöiden piirissä. 

Yksi pienistä kunnista toteaa, että digitalisoinnin hidasteina ovat kuntalaisten ikärakenne ja tietotekniset taidot sekä osin myös tietoliikenneyhteydet. Toinen kertoo pienen kunnan olevan ostopalveluiden varassa, minkä vuoksi kehittäminen on ennakoinnin sijaan pakon edessä reagoimista. Yksi vastaaja kiinnittää huomiota siihen, että pienessä kunnassa suuret digihankkeet eivät ole välttämättä kannattavia kustannuksia ja hyötyjä vertailtaessa. Yhtenä syynä tähän on, että kehittämisen yhteydessä tiedonhallinta vaikeutuu, kun strateginen ymmärrys asioista siirtyy prosesseja digitalisoitaessa kunnasta palveluntuottajille.

Kaksi kuntaa kertoo resurssien ja ajankäytön haasteista, toinen keskisuuri ja toinen pieni.  Yli 20 000 asukkaan kunnista kolme kommentoi digikehittämistä yleisellä tasolla. Yhden mukaan haasteena on kuntalaisten osaamisen ja motivaation suuri vaihtelu digiasioissa. Siksi useille pitää edelleen ylläpitää fyysisiä palveluita, mikä sitoo resursseja pois digikehittämiseltä. Toinen vastaaja toteaa, että analogisen palvelukanavan ylläpito digitaalisen rinnalla vähentää digitalisoinnin tuomaa kustannusvaikuttavuutta. Kolmas vastaaja pohtii, että kunnassa puuttuu digikehittämisestä punainen lanka - joko yritetään kehittää kaikille kaikkea tai toteuttaa liian pistemäisiä toimenpiteitä. Tulisikin osata tunnistaa olennaiset asiat ja keskittyä niihin.

Yksi vastaaja kuvaa digikehittämisen tilannettaan kertomalla, että vastuuhenkilön ja digiryhmän nimeäminen etenevät. 

Kaksi vastaajista käsitteli tässä kysymyksessä tekoälyn hyödyntämistä kunnassaan. Nämä vastaukset on käsitelty edellä kysymyksen 3.4 ohessa. Neljä kuntaa käsitteli vastauksissaan digitalisaation vaikutusten mittaamista. Ne on käsitelty edellä kysymyksen 4 ohessa. Noin puolet kysymykseen kirjatuista vastauksista käsitteli digitaalisten palveluiden automatisointia (17 kpl). Ne on käsitelty edellä kysymyksen 5 johtopäätöksissä.