Valtion henkilöstöpolitiikan periaatteet koskevat valtiolla työskentelevää TE-toimistojen, ELY-keskusten sekä KEHA-keskuksen henkilöstöä, joiden tehtäviin ja asemaan TE-palvelut 2024 uudistus vaikuttaa.

Muutos toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen. Hyvän henkilöstöpolitiikan noudattamisella voidaan varmistaa muutoksen onnistunut valmistelu ja toteuttaminen, huolehtia valtiolta siirtyvän henkilöstön työhyvinvoinnista sekä motivaatiosta muutoksen keskellä. Ammattitaitoinen, hyvin-voiva, motivoitunut, sitoutunut ja tuloksellisesti toimiva henkilöstö on myös jatkossa yksi tärkeimmistä edellytyksistä vaikuttavien ja tuloksellisten TE-palvelujen tuottamiselle.

Muutoksen toteuttamisessa sovelletaan valtionvarainministeriön 18.2.2020 antamaa päätöstä ja ohjetta muutosturvasta valtionhallinnosta.

Muutoksen toteutuksella ei tavoitella henkilöstövähennyksiä TE-palvelutehtävissä. Henkilöstön siirtyminen valtiolta tuleville TE-palveluiden tuottajille katsotaan liikkeenluovutukseksi riippumat siitä, täyttyvätkö yksittäisissä siirroissa liikkeenluovutukselle säädetyt tunnusmerkit. Liikkeenluovutusta koskevien säännösten noudattamisesta TE-palvelut 2024 -uudistuksen yhteydessä on säädetty erikseen voimaanpanolaissa.

Liikkeenluovutus tarkoittaa sitä, että henkilöstö siirtyy uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Uusi työnantaja on velvollinen noudattamaan luovutushetkellä voimassa olevan, aikaisempaa työnantajaa sitoneen työ- tai virkaehtosopimuksen määräyksiä sopimuskauden loppuun. Sopimuskauden päättymisen jälkeen siirrytään soveltamaan uutta työnantajaa sitovaa työ- tai virkaehtosopimusta. Nykyinen valtion työ- ja virkaehtosopimuskausi päättyy helmikuun lopussa 2025.

Henkilöstön osaamista ylläpidetään ja kehitetään uudistuksen vaatimukset huomioiden. Muutoksen yhteydessä osa tehtävistä voi jäädä valtiosektorille. Tällöin valtion virastojen välisissä siirroissa noudatetaan valtion virkamieslain 5a–5c §:issä säädettyjä periaatteita. Virat ja niihin nimetyt virkamiehet siirtyvät tehtävien myötä uuteen virastoon. Virka voidaan siirtää virkamiehen työssäkäyntialueella tai työssäkäyntialueelle ilman virkamiehen suostumusta. Määräaikaiseen virkasuhteeseen nimetty virkamies siirtyy viraston palvelukseen määräaikaisen virkasuhteensa keston ajaksi. Lain nojalla valtiolle siirtyvän henkilöstön palkkauksessa noudatetaan valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittamispöytäkirjan 11 §:n mukaan liitettä ” Eräät määräykset palkkatason turvaamiseksi”.

Lisäeläketurvan säilyminen muutoksessa

Valtion henkilöstön mahdollisen lisäeläketurvan säilyminen turvataan muutoksessa. Julkisten alojen eläkelain piirissä olevilla työntekijöillä (JuEL 81/2016) on lisäeläke-etuus sekä mahdollinen henkilökohtainen tai ammatillinen eläkeikä. Lisäeläke-etuutta on karttunut ennen vuotta 1995, jos palvelussuhde on alkanut julkisella sektorilla ennen vuotta 1993 ja yhdenjaksoisuusedellytykset täyttyvät.

Voimassa olevan julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain (82/2016) 8 § 3 mom. mukaan oikeus 2 mom. mukaiseen, eli ennen vuotta 1995 karttuneeseen lisäeläkeosuuteen säilyy niillä työntekijöillä, jotka ovat siirtyneet valtion tai kunnan palveluksesta nimenomaan toiminnan kunnallistamisen taikka valtiollistamisen vuoksi valtiolta kunnalliseen palvelussuhteeseen taikka kunnallisesta palvelussuhteesta valtion palvelussuhteeseen. Oikeus edellyttää valtion toiminnan kunnallistamisen yhteydessä lisäksi, että henkilön palvelussuhde valtion eläkejärjestelmän piirissä täyttää julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 9 §:n mukaisen yhdenjaksoisuusedellytyksen siirtohetkeen asti ja tämän jälkeen yhdenjaksoisuus täyttyy Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevien (nk. kunnallisen) eläkejärjestelmän piirissä eläketapahtumahetkeen saakka.

Kevassa on vakiintuneesti sovellettu julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain 8 § 3 momenttia edellä kuvatulla tavalla eli, että valtion eläke-edut säilyvät kunnallistamisen yhteydessä ja toisinpäin, kunhan palvelussuhde täyttää yhdenjaksoisuusedellytyksen. Tämän mukaan TE-palvelujen siirtyessä valtiolta kunnille lain nojalla, eli, kun on kyse valtion toiminnan kunnallistamisesta, oikeus aiempaan valtion eläketurvan piirissä karttuneeseen lisäeläke-etuuteen säilyy, yhdenjaksoisuusedellytyksen täyttyessä. Tämän vakiintuneen soveltamiskäytännön mukaisesti toimittiin muun muassa talous- ja velkaneuvojien siirrossa valtiolle (HE 102/2017 vp.), jossa ei erikseen säädetty laissa lisäeläke-etuuden säilymisestä, vaan turva säilyi suoraan julkisten alojen eläkelain voimaanpanolain säännösten nojalla. Käytännössä eläketurvan toimeenpanemiseksi Keva tarvitsee tiedot järjestelmästä toiseen siirtyvistä henkilöistä, jolloin näiden henkilöiden niin sanottuihin vapaakirjoihin viedään tieto kunnallistamisesta.

Siirtyvien henkilöiden jatkuvat palvelussuhteet tulee tulorekisteri-ilmoittamisessa katkaista muutosajankohtana valtion eläkejärjestelmän mukaisella päättymissyykoodilla 01 (ainoa käytössä oleva päättymissyykoodi nykyään) ja ilmoittaa seuraavasta päivästä alkaen uuden kunta-alan eläkejärjestelmän mukaisen eläkejärjestelyn mukaisesti.

Muutoksen johtamisen periaatteet valtiolla

Nämä muutoksen johtamisen periaatteet koskevat valtiolla työskentelevää TE-toimistojen, ELY-kes-kusten sekä KEHA-keskuksen henkilöstöä, joiden tehtäviin ja asemaan TE-palvelut 2024 uudistus vaikuttaa.

Muutoksen johtaminen edellyttää muutoksen kohteena olevien virastojen johdolta sitoutumista uudistukseen, vahvaa johtamista ja viestintää sekä toimivaa, muutoksen vaikutukset ennakoivaa henkilöstösuunnittelua.

Virastojen palvelukyvyn säilyminen muutoksen aikana on tärkeää. Palvelukyvyn turvaamiseksi viraston johdon on huolehdittava toiminnan kannalta riittävistä resursseista ja osaamisen ylläpidosta. TE-toimistot ja ELY-keskukset voivat niille osoitetut määrärahat huomioiden täyttää vapautuvia virkoja TE-palvelutehtävissä, jotta virastojen palvelukyky ei vaarannu. Samalla turvataan riittävän osaamisen siirtyminen kuntiin uudistusta toteutettaessa.

Hallinto- ja kehittämistehtävät on virastokokonaisuudessa keskitetty KEHA-keskukseen. Muutos kohdistuu KEHA-keskuksessa TE-palveluihin liittyviin maksatustehtäviin ja TE-palveluihin liittyviin hallintotehtäviin, joilla tarkoitetaan henkilöstö- ja taloushallinnon, asianhallinnan sekä virastopalvelujen tehtäviä. Nämä TE-palveluihin liittyvät tehtävät siirtyvät kuntiin. KEHA-keskus voi täyttää edellä mainitut kuntiin siirtyviä tehtäviä sisältävät vapautuvat virat sekä muut KEHA-keskuksessa vapautuvat virat vakituisesti osoitetut määrärahat huomioiden. Edellä mainitusta poiketen muutoksen johdosta poistuvat ja vähenevät hallintotehtävät täytetään kuitenkin määräaikaisesti enintään vuoden 2024 loppuun saakka osoitetut määrärahat huomioiden. Ennen jokaisen rekrytoinnin käynnistämistä KEHA-keskuksessa selvitetään mahdollisuudet järjestellä tehtäviä uudelleen.

Tehtävien siirtyessä valtiolta kuntiin on hyvissä ajoin tarkasteltava tehtävien uudelleenjärjestelytarpeita, jotta siirtyminen uuteen organisaatioon tapahtuisi mahdollisimman kokonaisilla tehtävillä. Tehtäväjärjestelyt tulee aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta voidaan esim. järjestää tarvittavaa perehdytystä ja koulutusta tehtäviin. Tehtäväjärjestelyissä pyritään säilyttämään tehtävän vaativuustaso vähintään nykyisellä tasolla.

Muutokseen liittyvät valtion yhteistoimintalain mukaiset yhteistoimintamenettelyt toteutetaan yhteistoimintalain mukaisesti sellaisessa käsittelyvaiheessa, jotta asiaan voidaan vielä tosiasiallisesti vaikuttaa. Työ- ja elinkeinoministeriö huolehtii muutoksen osalta valtion yhteistoimintalain 6 luvun mukaisesta menettelystä. Osana yhteistoimintamenettelyjä muutoksen kohteena olevan henkilöstön kanssa käydään muutoskeskustelut. Jokaisella henkilöllä on halutessaan oikeus henkilökohtaiseen muutoskeskusteluun.

Muutos vaikuttaa myös henkilöstön työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Henkilöstöä, esimiehiä ja johtoa tuetaan uudistuksen valmistelun edetessä järjestämällä valmennuksia sekä hyödyntämällä työterveyshuollon palveluja sekä antamalla henkilöstön käyttöön itsenäisesti hyödynnettäviä työkaluja muutoksen käsittelyyn. Toimenpiteitä voidaan myös räätälöidä eri virastojen tai henkilöstöryhmien tarpeisiin.

Onnistunut muutoksen johtaminen edellyttää avoimuutta, oikean tiedon välittämistä ja johdon läsnäoloa. Säännöllinen ja tiivis vuorovaikutus henkilöstön kanssa ehkäisee väärinkäsitysten syntymistä ja luo turvallisuuden tunnetta. Viestinnän on oltava selkeää. Henkilöstölle on viestittävä muutoksen lähtökohdista, tavoitetilasta, valmistelun etenemisestä, muutoksen toteutustavasta vaikutuksineen sekä päätösten sisällöstä ja perusteluista. Myös kuntakokeiluihin siirretyllä TE-toimiston henkilöstöllä on oikeus osallistua muutoksen valmisteluun liittyviin infoihin ja tiedotustilaisuuksiin sekä muutoksen tukitoimenpiteisiin.

Johdon käyttöön valmistellaan yhteistä viestintämateriaalia, jotta viestintä eri virastoissa on yhdenmukaista.