Yhteistoiminnassa valtiolla noudatetaan lakia yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa (1233/2013).

Työvoimapalveluiden uudelleen järjestämisen edellyttämät toimenpiteet valmistellaan yhteistoiminnassa muutoksen kohteena olevan henkilöstön edustajien kanssa. Uudistuksen laajuuden ja siirtyvien tehtävien hoidon jatkuvuuden sekä palvelukyvyn turvaamiseksi ovat yhteistoimintaneuvottelujen oikea-aikainen käynnistys ja valmisteluun liittyvä avoimuus keskeisiä hyvän henkilöstöpolitiikan toteutumiselle, muutoksen toimeenpanon varmistamiselle ja koko uudistuksen onnistumiselle. Valmistelu edellyttää merkittävää työpanosta sekä työnantajan että henkilöstön edustajilta.

Henkilöstön siirto TE-toimistoista, ELY-keskuksista ja KEHA-keskuksesta uusiin työvoimaviranomaisiin katsotaan voimaanpanolain perusteella liikkeenluovutukseksi.

Valtion yhteistoimintalain 17 §:n mukaan liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee:

• luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta
• luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset
• suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

Edellä tarkoitetut tiedot on annettava henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista sekä luovutuksensaajan viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Tämän lisäksi työllisyyspalveluiden uudelleen järjestämisestä aiheutuu sellaisia henkilöstövaikutuksia, että niistä on käytävä yhteistoimintaneuvottelut valtion yhteistoimintalain 15 §:n tarkoittamat yhteistoimintaneuvottelut.

Työvoimapalveluiden uudelleen järjestäminen edellyttää laajoja yhteistoimintaneuvotteluja ELY-keskuksissa, TE-toimistoissa ja KEHA-keskuksessa, koska niiden tehtäviä ja henkilöstöä siirtyy useisiin eri organisaatioihin, sekä uusiin työvoimaviranomaisiin että toisiin valtion virastoihin. Siirtoja kohdistuu myös useille eri alueille, joista osa voi olla sellaisia, missä valtiolta siirtyvää henkilöstöä ei nykyisin työskentele. Lisäksi siirron jälkeen toiminta voi myös loppua tai merkittävästi supistua joiltakin sellaisilta paikkakunnilta, joissa valtion henkilöstöä tällä hetkellä työskentelee. Siirron valmistelun yhteydessä on huomioitava myös, että TE-toimistojen henkilöstöä työskentelee huomattava määrä virkamieslain (750/1994) 20 §:n nojalla työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annetun lain (1269/2020) mukaisissa tehtävissä kuntien työnjohdossa. Työllisyyden edistämisen kuntakokeilu jatkuu 31.12.20224 saakka, minkä vuoksi merkittävä määrä valtion henkilöstöä on siirtymässä kokeilualueilta siirron yhteydessä uusien työvoimaviranomaisten palvelukseen.

Yhteistoimintaneuvottelut on käynnistettävä hyvissä ajoin ennen kuin tehdään sellaisia tehtävien siirtoa koskevia päätöksiä, joilla on merkittäviä valtion henkilöstöä koskevia vaikutuksia. Yhteistoimintaneuvottelujen laajuuden vuoksi niiden toteuttamiseen on varattava riittävä aika, jotta neuvottelut saadaan toteutettua yhteistoimintaa koskevien säädösten ja hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttamisen edellyttämällä tavalla. Valtion henkilöstöä koskevien muutosten takia käytävistä yhteistoimintaneuvotteluista vastaavat ao. valtion virastot. Valtio vastaa työnantajana yhteistoimintaneuvotteluista myös työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa kokeilualueen kunnan työnjohdossa työskentelevän henkilöstönsä osalta.

Yhteistoimintaneuvottelut valtiolla toteutetaan kaksivaiheisina. Ensimmäisenä vaiheena ovat valtakunnalliset yhteistoimintaneuvottelut, joiden käymisestä vastaavat KEHA-keskus ja henkilöstöjärjestöjen nimeämät edustajat. Valtakunnallisissa yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellään muun muassa suunnitteilla olevien toimenpiteiden yleiset perusteet ja vaikutukset, muutoksen kohteena olevan henkilöstön ja siirtosuunnan määrittämisen yleiset periaatteet ja siirrossa sovellettavat yhteiset menettelytavat, vaihtoehdot, alueellisten neuvottelujen toteuttaminen sekä toimenpiteiden aikataulu ja jatkotoimenpiteet.

Yhteistoimintaneuvottelujen toisessa vaiheessa neuvottelut siirtyvät ELY-keskuksiin, TE-toimistoihin ja KEHA-keskukseen. Neuvotteluissa muun muassa tarkennetaan toimenpiteiden virastokohtaiset vaikutukset ja siirtyvän henkilöstön ja siirtosuunnan määrittäminen, muutoskeskustelut, kokeilun vaikutukset ELY-keskusten organisaatioon, vaikutukset valtiolle jäävän henkilöstön tehtäviin sekä neuvotellaan mahdollisista virastokohtaisista kohtaisista menettelytavoista ja vaihtoehdoista. KEHA-keskus tukee ELY-keskuksia ja TE-toimistoja neuvotteluesityksen antamisessa sekä neuvottelujen käymisessä. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee valtakunnalliseen yhteistoimintaneuvotteluun kuntakohtaisen henkilöresurssilaskelman muutoksen kohteena olevan valtion henkilöstön siirtosuunnan yleisten periaatteiden määrittämiseksi.

ELY-keskusten, TE-toimistojen ja KEHA-keskuksen lisäksi työvoimapalveluiden uudelleen järjestäminen edellyttää yhteistoimintaneuvotteluja Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorissa ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeissa, jotka tuottavat nykyisin palveluita ELY-keskuksille, TE-toimistoille ja KEHA-keskukselle, mutta eivät tuota niitä jatkossa uusille työ-voimaviranomaisille.

Työvoimapalveluiden uudelleen järjestelyn yhteydessä henkilöstöä siirtyy myös työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta sisäministeriön hallinnonalalle maahanmuuttovirastoon. Valtion yhteistoimintalain 6 luvussa on säädetty yhteistoiminnasta valtionhallintoa ja yhtä tai useampaa hallinnonalaa koskevissa asioissa. Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää vastuuministeriönä lain 6 luvussa tarkoitetun yhteistoiminnan.

Lisätietoa liikkeenluovutuksesta, kuntien yhteistoimintamenettelystä sekä henkilöstön palvelussuhteen ehdoista löydät KT:n verkkosivuilta www.kt.fi/te-uudistus2024