Työnhakijaksi rekisteröityneiden kotoutuja-asiakkaiden palveluiden rahoitus toteutetaan osana työvoimapalveluiden rahoitusta. Lisäksi kotoutumislaissa säädetään korvauksista, joilla korvataan työvoiman ulkopuolella olevien kotoutuja-asiakkaiden ja muiden maahanmuuttaneiden palveluiden kustannuksia. Tässä kappaleessa on kuvattu vain Manner-Suomen kunnille maksettavia korvauksia tai niiden rahoitukseen muuten vaikuttavia tekijöitä. 

Kuntien ja kuntayhtymien rahoitus muodostuu useista lähteistä, kuten verotuloista, erilaisista toimintatuloista ja maksuista sekä valtionosuuksista. Kotoutumislain nojalla maksettavat laskennalliset tai erikseen haettavat korvaukset ovat vain pieni osa kuntien palveluiden rahoitusta.

Kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisen edellytyksistä säädetään tarkemmin laissa. Kunnalle aiheutuneiden kustannusten korvaamisen edellytyksenä on, että kunnassa on laadittu kotoutumisohjelma ja että kunta on tehnyt kuntaan ohjaamista ja kotoutumisen edistämistä koskevan sopimuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö päivittää ohjeen kotoutumislain mukaisten kustannusten korvaamisesta ennen kotoutumislain kokonaisuudistuksen voimaantuloa.

 

2.3.1 Kotoutumislain mukainen laskennallinen korvaus

Kunnalle maksetaan laskennallista korvausta 1.1.2025 voimaan tulevan kotoutumislain mukaan 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetun henkilön (esimerkiksi kansainvälistä suojelua saava tai hänen perheenjäsenensä) vastaanottamisesta, osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnista, kotoutumissuunnitelman laatimisesta, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä monikielisen yhteiskuntaorientaation, työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen, tulkitsemisen ja muun kotoutumista edistävän toiminnan järjestämisestä.

Helsingin kaupungille maksetaan lisäksi erikseen vastaava laskennallinen korvaus kuin hyvinvointialueille 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetun henkilön monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja monialaisen kotoutumissuunnitelman laatimiseen osallistumisesta, tulkitsemien järjestämisestä sekä muiden kotoutumista edistävien palveluiden järjestämisestä, jota ei rahoiteta osana hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusta tai kotoutumislain mukaisia muita korvauksia.

2025 alkaen erikseen haettavista alkukartoitus- ja tulkkauskustannusten korvaamisesta siis luovutaan hallinnollisen työn vähentämiseksi.

Laskennallista korvausta maksetaan kolmen vuoden ajan siitä alkaen, kun henkilölle, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, on rekisteröity ensimmäinen kotikunta väestötietojärjestelmään. Jos henkilöllä, jonka kunnassa asumisen perusteella korvaus maksetaan, ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntalain mukaista kotikuntaa, korvausta maksetaan siitä alkaen, kun hänelle on myönnetty oleskelulupa. Ulkomaalaislain 90 §:ssä tarkoitetussa pakolaiskiintiössä Suomeen otetusta henkilöstä (kiintiöpakolainen) laskennallista korvausta maksetaan kuitenkin neljän vuoden ajalta. Laskennallinen korvaus voidaan maksaa kunnalle automaattisesti ilman erillistä hakemusta.

Laskennallisen korvauksen maksamiseen muodostetaan kolme kategoriaa: alle 7-vuotiaat, 7–17-vuotiaat ja 18 vuotta täyttäneet. Kunnille maksettavan laskennallisen korvauksen ensimmäisen vuoden korvaukseen sisällytetään korvaus monikielisen yhteiskuntaorientaation ja kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä 18 vuotta täyttäneiden kategoriassa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään muun muassa laskennallisen korvauksen perusteista ja maksatuksesta, kuten korvauksen määrästä ja maksamisesta ilman erillistä hakemusta. Asetus valmistellaan vuoden 2024 aikana.

​​​​​​2.3.2 Kotoutumislain nojalla erikseen haettavat korvaukset

Korvaus toimeentulotuesta

Kunnan rahoitusosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on 50 prosenttia. Kotoutumislain nojalla valtio korvaa Kansaneläkelaitokselle 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuille henkilöille maksetusta perustoimeentulotuesta enintään kolmen vuoden ajalta.

Korvaus vastaanottoon varautumisesta

Kunnalle voidaan korvata kotoutumislain mukaisesti kuntapaikalle ohjatun 2 §:n 3 tai 4 momentissa tarkoitetun henkilön vastaanottoon varautumisesta aiheutuneita välttämättömiä kustannuksia enintään neljän kuukauden ajalta ennen henkilön Suomeen tuloa tai kuntaan muuttoa. Perustellusta syystä kustannukset voidaan korvata enintään kahdeksalta kuukaudelta. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi kunnan asuntotilanne tai henkilön maahantulon viivästyminen ennalta arvaamattomista syistä. Korvauksen edellytyksenä on lisäksi ELY-keskuksen päätös korvausten maksamisesta.

Valtion korvaus erityiskustannuksista

Kunnalle korvataan valtion varoista 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta varhaiskasvatuslain 15 a §:n 3 momentissa tai perusopetuslain 17 §:ssä tarkoitetun erityisen tuen kustannuksia. Kustannuksia korvataan siltä osin kuin niitä ei korvata muun lain nojalla. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta henkilön ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä tai siitä alkaen, kun henkilölle on myönnetty oleskelulupa, jos hänellä ei ole oleskelulupaa maahan tullessaan eikä hän voi oleskeluluvan saatuaan saada kotikuntaa.

Kotoutumislain mukaiset korvaukset osana peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmää

Muiden kuin kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden, jotka eivät ole työnhakijoita, palveluiden rahoitus toteutetaan osana peruspalvelujen valtionosuutta. Peruspalvelujen valtionosuus kattaa ko. henkilöiden osalta ohjauksen ja neuvonnan, osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin ja monialaisen osaamisen ja kotoutumisen palvelutarpeen arvioinnin, kotoutumissuunnitelman, monialaisen kotoutumissuunnitelman tai perheen kotoutumissuunnitelman laatimisen sekä tarkistamisen, monikielisen yhteiskuntaorientaation järjestämisen sekä kotoutumista edistävän monialaisen yhteistyön. 

Työvoimapalvelujen rahoitus kotoutuja-asiakkaiden osalta

Työvoimapalveluiden rahoitus siirretään kunnille pääosin valtionosuusjärjestelmän kautta, ja myös työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden ja muiden maahanmuuttajien palvelut rahoitetaan, kuten työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa säädetään. Työvoimakoulutuksena järjestettävän kotoutumiskoulutuksen rahoitus siirretään kunnille pääosin peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta vieraskielisyyskriteerillä jaettuna, mutta kotoutumislain 2 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitettujen henkilöiden osalta kotoutumiskoulutuksen rahoitus jyvitetään osaksi kunnalle maksettavaa laskennallista korvausta (ensimmäisenä vuonna maksettava laskennallinen korvaus 18 vuotta täyttäneiden kategoriassa). Kotoutumislain mukainen monikielinen yhteiskuntaorientaatio rahoitetaan myös valtionosuuksien ja laskennallisen korvauksen kautta vastaavasti kuin työvoimakoulutuksena järjestettävä kotoutumiskoulutus. Kunta saa siis rahoitusta työnhakijana olevien kotoutuja-asiakkaiden monikielisen yhteiskuntaorientaation ja kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen kahdella tavalla.