Ohjeessa tarkastellaan erilaisia mahdollisuuksia varautua jätevesihuollon laajamittaisiin häiriötilanteisiin, joista voi muodostua myös jätehuollon häiriötilanne. Näissä tilanteissa jätevettä ei voisi johtaa viemäriverkostoon, vettä ei olisi käytettävissä vessan huuhteluun, jätevesi tulvisi verkostosta joko kiinteistöille tai muuten siten, että siitä aiheutuisi vakava terveys- tai ympäristöhaitta tai jätevedenpuhdistamo ei pystyisi vastaanottamaan jätevettä. Tällainen tilanne voi syntyä sähkökatkon, vedenjakelun häiriötilanteen, viemäriverkoston vakavan tulvimisen, tukkeutumisen tai tuhoutumisen tai jätevedenpuhdistamon tuhoutumisen seurauksena.

Varautumisen tarve viemäröinnin laajoihin häiriötilanteisiin ulottuu vesihuollon lisäksi kuntaan, jätehuoltoon, ympäristöterveydenhuoltoon, ympäristönsuojeluun, lupa- ja valvontaviranomaisiin, hyvinvointialueisiin sekä myös yksityisiin tahoihin kuten verkostoalueella paljon vettä käyttävät yritykset ja muut suuret työnantajat, joiden toiminnan jatkuminen myös häiriötilanteissa on yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää. Kuntien kannattaa tukea myös yksityistalouksien varautumista vesihäiriötilanteisiin. Tällä vahvistetaan kaikkien toimijoiden häiriösietokykyä ja edistetään häiriötilanteista palautumista.

Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti tukemaan kuntien, vesihuollon ja jätehuollon varautumista tilanteissa, joissa viemäröinti on pitkäaikaisesti häiriintynyt. Aikaisempia ohjeita kuvatun kaltaiseen laajamittaiseen häiriötilanteeseen ei ole. Tämän ohjeen tavoitteena on tarjota lähtökohtia varautumiselle. Yksityiskohtainen varautumissuunnittelu on kuitenkin tehtävä paikallisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Yleisohjeen ovat laatineet yhteistyössä Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kiertovoima ry KIVO ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry.